Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Olen koettanut pohtia että mikä sointu mulla on käsissä, mutta ei vaan nyt tahdo pääkoppa pelata tarpeeksi, joten helppikää.
Soinnun juurisävel on Bb ja loput sävelet f,g,d,e
 
Tossa hämää nyt mua jokin kun siinä on vitonen (f) ja sitten myös alennettu vitonen (e)

Itse merkkaisin jonkun näistä:
 
Bb6#4
Bb6b5
Bb6addb11
 
Eli
 
Bd Priimi
D Suuri terssi
E Ylennety kvartti
F Kvintti
G Seksti
 
Voin toki olla väärässä

Bb-D-F on Bb-duuri, E ja G sille lisäsäveliä (#11 sekä 6 tai 13). Bb6add#11 tai jotain... hieman sekavaa.
 
Ja E ei ole alennettu kvintti, vaan ylinouseva kvartti -- ero on pieni, mutta sointumerkinnän kannalta oleellinen.
 
EDIT: onko tämä jostain biisistä, vai ihan "itse löytynyt"?

Ja E ei ole alennettu kvintti, vaan ylinouseva kvartti -- ero on pieni, mutta sointumerkinnän kannalta oleellinen.
 
EDIT: onko tämä jostain biisistä, vai ihan "itse löytynyt"?
 
Oolrait. Eikö Bb6#4 merkintää voi käyttää?
Minä en osaa/tiedä sääntöä millon sanotaan esim. 6 vai 13? jos se otetaan oktaavin ylempää muuttuuko merkintä silloin?

Toi Bb6add#11 vaikuttaa näin äkkiseltään mielekkäimmältä ja helpoimmin ymmärrettävältä. Kiitoksia vain.
 
EDIT: onko tämä jostain biisistä, vai ihan "itse löytynyt"?
 
Omaa biisiä aloin laitteleen paperille ja aloin ihmettelemään että mikähän sointu on kyseessä, oon aatellu sen tähän asti vaan Bb-duuriksi ylimääräisten hörhelöiden kanssa.
Ei kyllä näin äkkiseltään tuu mieleen että missä muussa biisissä toi sointu olis.

Oolrait. Eikö Bb6#4 merkintää voi käyttää?
Minä en osaa/tiedä sääntöä millon sanotaan esim. 6 vai 13? jos se otetaan oktaavin ylempää muuttuuko merkintä silloin?
 
No, noiden merkintöjen kanssa saa taittaa peistä ihan jatkuvasti. Periaate on jotakuinkin se, että soinnun äänet kasataan "numerojärjestyksessä": kun Bb-duurissa on jo 1, 3 ja 5, tuo #4:n lisääminen sotkisi järjestyksen. Siksi ensin kolmisointu 1-3-5, sitten 6, sitten #11. Bb6#4 olisi varmaan monelle aivan yhtä ymmärrettävä, korkeintaan vähän vieraan näköinen merkintä vain.
 
Sointumerkintä ei määrää eikä kerro soinnun hajotusta, käännöstä eikä oktaavialaa, joten sillä ei ole vaikutusta asiaan.

Nyt tuli mieleen yks biisi missä saattaa olla pohtimamme Bbadd6#11 sointu. Huomasin että olen itse olen ainakin käyttänyt sitä Neil Youngin Needle and the damage done-biisissä.

Oolrait. Eikö Bb6#4 merkintää voi käyttää?
Minä en osaa/tiedä sääntöä millon sanotaan esim. 6 vai 13? jos se otetaan oktaavin ylempää muuttuuko merkintä silloin?
 
13 sointua käytetään käytännössä, kun halutaan helpolla ja yksinkertaisella tavalla merkitä, että soinnussa on sekä seksti että septimi.

No, noiden merkintöjen kanssa saa taittaa peistä ihan jatkuvasti. Periaate on jotakuinkin se, että soinnun äänet kasataan "numerojärjestyksessä": kun Bb-duurissa on jo 1, 3 ja 5, tuo #4:n lisääminen sotkisi järjestyksen. Siksi ensin kolmisointu 1-3-5, sitten 6, sitten #11. Bb6#4 olisi varmaan monelle aivan yhtä ymmärrettävä, korkeintaan vähän vieraan näköinen merkintä vain.
 
Sointumerkintä ei määrää eikä kerro soinnun hajotusta, käännöstä eikä oktaavialaa, joten sillä ei ole vaikutusta asiaan.
 
Tämähän on hyvä sääntö, kiitoksia. Ja samaten tuo 13-soinnun sääntö. Olen taas hitusen viisaampi

Mut se e:hän on sen Bb-duurin "blue note" tai tritonus.
Täytyykö sitä soinnussa käyttää, vaikka melodia siitä menisikin?

Jos biisissä tulisi tuollainen sointu vastaan, niin tulkitsisin sen joko Bb7#11 -soinnuksi tai Bbmaj7#11:a. Sehän on normaalia, että osa soinnun sävelistä jätetään pois.
 
Se, että onko se maj7 -tyyppinen vai dominantti, määräytyy sointuasteen mukaan. Dominantissa ei välttämättä tarvita edes seiskaa, mikäli sointu purkautuu selkeästi, tai jos soinnun paikka on selkeästi dominanttiteholle kuuluva.

Se, että onko se maj7 -tyyppinen vai dominantti, määräytyy sointuasteen mukaan.
 
Kohteen mukaan, rakas ystäväni! :)
 
Dominantissa ei välttämättä tarvita edes seiskaa, mikäli sointu purkautuu selkeästi.
 
Niin kuin itekki tässä tosin sanoit.

Gm7(add13)

Gm7(add13)
 
Jos tuolle linjalle lähdetään, niin itse kannatan enemmän merkitsemistapaa Gm13/Bb

Jos tuolle linjalle lähdetään, niin itse kannatan enemmän merkitsemistapaa Gm13/Bb
 
Ei laajene kolmeentoistaan m7.

Ei laajene kolmeentoistaan m7.
 
Jaahas, meillä on nyt eri tiedonlähteet.

Jaahas, meillä on nyt eri tiedonlähteet.
 
Laajat Molliseptimisoinnut (kantasävelenä esim. C):
 
Cm11, Cø11, Cø11-13, C°11, C°11-13 ja C°11-15-13.

Laajat Molliseptimisoinnut (kantasävelenä esim. C):
 
Cm11, Cø11, Cø11-13, C°11, C°11-13 ja C°11-15-13.
 
Nyt ei m7b5:ista tai dimeistä puhuttu ollenkaan.
 
http://www.songstuff.com/articles.php?selected=96
 
Color extensions available for minor 7th chords are most typically the natural 9, 11 and sometimes the 13.
 
To add color extensions to minor 7th chords, harmonic analysis is again helpful: If C-7 is
functioning in a key as the II-7, meaning that the key is Bb or it is functioning as part of a
"II-7 V7 I" sequence), the DORIAN MODE will be a scale of notes that will be most common. In this case, the most logical sounding chord extensions will be 9 and 11 as long as they do not clash with the melody. The 13 (sixth degree) can often be a very expressive extension but must be handled artfully or it will sound incorrect.

Nyt ei m7b5:ista tai dimeistä puhuttu ollenkaan.
 
http://www.songstuff.com/articles.php?selected=96
 
Niin, tota 13 ääntä molliseiskoissa voi käyttää modaalisessa ympäristössä. Tonaalisessa ympäristössä se sisältää pidätyksen ja purkauksen samalla kertaa, jolloin se kuulostaa omituiselta.

Niin, tota 13 ääntä molliseiskoissa voi käyttää modaalisessa ympäristössä. Tonaalisessa ympäristössä se sisältää pidätyksen ja purkauksen samalla kertaa, jolloin se kuulostaa omituiselta.
 
Niin no, käytön järkevyys riippuu täysin asiayhteydestä, mutta alkuperäisen kysymyksen sointu tuskin on molliseiskaksi tai sen laajennukseksi tarkoitettu muutenkaan.