![]() 08.12.2005 20:17:02 | |
---|---|
Enemmän ja vähemmän viimesen vuoden aikana tullu huomattua miten lukossa nykyään on musiikin tekemisessä. Ideoita/riffejä n. 500 mutta valmista ja kelpoa biisiä ei tunnu tulevan. Itsekritiikki niin kova, että kaikki hyvätkin ideat saa käännettyä jollain tavalla huonoiksi. "ei biisi voi näin alkaa","ei tämä näin yksinkertainen voi olla" jne.. Tuntuu, että mitä enemmän yrittää niin sen huonommin saa asioita aikaan. En sitten tiedä tavoittelenko tähtiä ja en siksi kelpuuta ns. "perusjuttuja." Monien lempibändieni biisit ovat suht. yksinkertaisia mutta silti hyviä. Itse yritän tehdä samantyylisiä biisejä, mutta en anna itselleni lupaa olla niin yksinkertainen vaikka periaatteessa "pitäisi." Sen tiedostan, että haen "täydellistä biisiä" jota en koskaan saa valmiiksi. Joten onko vastaavia kokemuksia? Miten tästä pääsee yli? Turhauttavaa vääntää ja mielenkiintokin menee, kun valmista ei tule. | |
![]() 09.12.2005 08:18:47 | |
Sama juttu minulla. Liikaa kritiikkiä ja pitkällekin tahkottuja juttuja rupeaa usein tekemään alusta uudestaan koska haluaa lisätä niihin vielä "sitä jotakin". Joskus tietysti on jonkinlainen visio yleisrakenteesta, siitä miten intro, säkeistöt, väliosiot, rauhalliset osat tai vaikkapa lopun tappamisrähinät seuraavat toisiaan, mutta käytännössä näiden osioiden niputtaminen yhteen vaatii muutakin kuin miljoona ideaa joita yhdistelee. Kuka tahansa varmasti keksii riffin, toisen tai pari sataakin sellaista mutta se ei vielä kappaleeksi riitä. No, onkin ollut vähän puhetta jos ruvettaisiin soittelemaan hieman hiotumpaa pellemusiikkia. Ainakin olisi kiva säveltää kun voisi heitellä reggaen perään blackmetallia ja blackmetallin perään funkkia ja sitten... no mitä sattuu mieleen tulemaan. Vaikka rytmikäs stemma ilman sovittuja ääniä. Tällaista minäkin osaan säveltää! | |
![]() 09.12.2005 08:32:07 (muokattu 09.12.2005 08:33:44) | |
minulla on vähän sama juttu. jotenkin musta tuntuu, et mun pitää löytää uudestaan se syys miksi musiikkia ylipäätään tehdään. nykyaikana kun tuntuu, että sitä tehdään kaikista muista syistä, paitsi siitä riemusta ja ilosta, jota ihminen musiikista luonnollisesti kokee. musasta on tullut "länsimaisessa" yhteiskunnassa joku hieno museoreliikki, jonka pitää muka olla jotain helvetin hienoa eikä koskettaa ihmistä arkipäivän tasolla. jotain on unohtunut; ihan hirveätä. kun mä näin dokumentin kehitysmaiden muusikoista, niin mä suoraan sanottuna kadehdin niitä. ihmiset soittivat hymyillen silkasta musiikin tuomasta ILOSTA. | |
![]() 09.12.2005 10:16:16 (muokattu 09.12.2005 14:44:52) | |
Mielestäni suurin virhe musiikin säveltämisessä on se, ettei tunne sitä musiikkia mitä tekee. Lyhyesti sanottuna: tiedä ja tunne mitä olet tekemässä. Pidä mielessä aihe, josta haluat kertoa musiikin kautta. Tunnustele sitä, ja mieti onko vallitseva tunnetila oikea sen kirjoittamiseen. Vaikka löytäisitkin sen jumalallisen riffin vahingossa, et luultavasti voisi tuntea sen tarkoitusta musiikissasi. Sen liittäminen muuhun kokonaisuuten on tällöin puhumasi lukkotilanne. Mikäli rakennat musiikin tarkoituksellisesti, jotakin tunnetta mukaillen, tiedät mitä kappaleen on oltava, ja musiikilliset käännökset tulevat kuin itsestään musiikin tarkoituksen mukana. | |
![]() 09.12.2005 11:03:44 | |
Ilmottaudun. 1 valmiin kappaleen olen saanut valmiiksi hmmm 1,5 vuoden sisään. Pari melkein valmista. Tuo valmis onkin paras mitä olen koskaan tehnyt. Ensimmäistä kertaa olo oli täydellinen. Sitäkin kappaletta väsäsin aika ahkeraan jonkun 6 kk. | |
![]() 09.12.2005 11:15:49 | |
Onhan tuo tuttua... Pari kuukautta sitten kyhäsin parhaimmillani viikossa 4 "hyvää riffiä", mitä en kuitenkaan kirjoittanut/äänittänyt mitenkään ylös. Pidin niitä niin tusinariffeinä, tavoitteet kun ovat korkealla ja biisien pitää olla "täydellisiä". Nyt melkein kaduttaa, kun en muista osaa enää. Vaikka on nyt työn alla yksi erittäin loistava biisi, sanoituksissa ja soolossa vielä kehittämistä. | |
![]() 09.12.2005 11:27:47 | |
Filtteri puhuu 100% asiaa. Tuntuu että vasta olen tuon alkanut käsittämään. | |
![]() 09.12.2005 12:30:17 | |
En tiedä mikä aina on. Monesti ongelma on liian korkea itsekritiikki. Siitä pääsee yli kun kuuntelee toisten tekemää paskaa musaa. Joskus ongelma on se, että jostakin tulee "liian hyvää" (itsekritiikin täydellinen puuttuminen? :) ) ja jo pienestä pätkästä/hahmotelmasta tulee "kylläiseksi ja tyydyttyneeksi", vaikkei biisi ole vielä läheskään valmis. Lienee sitten uskalluksin puutetta, jos/kun näistä hyvistä ideoista ei kuitenkaan kokonaista biisiä tule. :) muutamia vuosia väkertämistä ja yksi biisi valmis - useista sadoista hahmotelmista/ideoista/kokeiluista. Innostuksen vallassa tuokin syntyi - ja nopeasti. joten eihän se hyvä voi olla... :/ on myös muutama biisi, jotka periaatteessa ovat kyllä valmiita, mutta ne vain eivät ole "tarpeeksi hyviä"... Muuta lääkettä ei taida olla kuin se että inspiroituu omasta tekemisestään ja antaa tekemisen ilon viedä mukanaan - vaikka kuinka paskaa jälkeä tulisikin... Tuleepahan valmista ja kaipa sinne muutama helmikin lipsahtaa paskan sekaan aikanaan. :) flow... Tulokset 1 - 10 noin 58 osuman joukosta haulle "meaning of life is 43". (0,09 sekuntia) | |
![]() 09.12.2005 13:04:53 | |
Ei omiin biiseihin koskaan täysin tyytyväinen ole, eikä pidä ollakaan. Sitten kun olette sitä mieltä että olette tehneet täydellisen biisin, onkin aika lopettaa koko touhu... tunne siitä että joku on täydellinen on tosiasiassa tilanne, jossa ei enää osaa itse nähdä mihin suuntaan voi kehittyä. On siis jämähtänyt tukevasti paikoilleen. "Dr Dominant, I Presume?!" | |
![]() 09.12.2005 16:39:54 (muokattu 09.12.2005 16:41:24) | |
minun mielestäni on erehdys ylipäätään puhua jonkun asian "kehittymisestä". ihmiset vaan omaksuu uusia asioita ja jatkavat sitten elämäänsä uuteen suuntaan, kun ovat sisäistäneen asian riittävän hyvin. minun mielestäni musiikkia kyllä on nykyisin aiiiivan liikaa. minnekään ei voi mennä ilman, että jotain taustahissimusiikkia (=melusaastetta) tungetaan korvista sisään. ehkä myös siksi tuntuu olevan hankalaa säveltää, kun tuntuu, että sitä kuulee jatkuvasti ja liikaakin jo muutenkin ettei se herätä mitään fiiliksiä. mä kokeilin yksi päivä laittaa bussissa korvatulpat päähän, kun taustalla soi jotain keskinkertaisen banaalia huttua ja pakko myöntää että teki gutaa. aiemmin ihmiset joutuivat opettelmaan itse soittamaan, jos halusivat kuulla musiikkia ja se tietenkin myös pakottaa kuuntelemaan musiikkia tarkkaan ja sitä kautta myös sisäistämään sen paremmin. nykyisin voi laittaa vaan jonkun levyn soimaan ja puuhata jotain muuta samalla, joka pilaa koko kuuntelukokemuksen. musiikin pitäisi olla elämys ja tuoda iloa elämään eikä jotain helvetin taustahurinaa. | |
![]() 10.12.2005 00:30:37 | |
Sen tiedostan, että haen "täydellistä biisiä" jota en koskaan saa valmiiksi. Joten onko vastaavia kokemuksia? Miten tästä pääsee yli? Lopeta täydellisten biisien tekeminen ja tee hyviä biisejä. Tai ihan vain biisejä. :) Et sinä itse kuitenkaan pysty arvioimaan, mikä niistä loppujen lopuksi on kuinkakin hyvä. Sen osoittaa vasta aika. | |
![]() 10.12.2005 01:21:53 | |
Sen osoittaa vasta aika. tarkoitat varmaan, että sen osoittaa se, että hyväksytäänkö biisi uudeksi dogmaksi ja osaksi musiikki-instituutiota? | |
![]() 10.12.2005 11:43:14 | |
Tuntuu että säveltäjä itse on vähiten perillä milloin hän on tehnyt hyvän kappaleen. Säveltäjän motiivit voivat olla hyvinkin epämusikaalisia, muille se on kuitenkin vain musiikkia, mitä sen pitäisi olla säveltäjällekkin. | |
![]() 11.12.2005 20:37:11 | |
Itselleni tulee välillä kausia jolloin en keksi yhtään biisiä/riffiä ja sitten tulee kausia jolloin riffejä vain pulppuaa jostain. Parhaimmat riffit kirjoitan power tabille ja silloin tällöin niitä kuuntelen. Sitten joskus huomaan että jotkut riffit sopivat yhteen ja niin kappale alkaa muodostua. Siksi joissain kappaleissa saattaa olla kertosäe keksitty muutama vuosi ennen introa jne. Koskaan en päätä että nyt tämä kappale on täysin valmis ja en koske siihen enää vaan lisäilen ja muokkailen kappaleita aina silloin tällöin, jos keksin miten niitä voi parantaa. Kuolemaa kauheampaa ei ole muu kuin elämä. | |
![]() 12.12.2005 11:55:17 (muokattu 12.12.2005 12:06:41) | |
Enemmän ja vähemmän viimesen vuoden aikana tullu huomattua miten lukossa nykyään on musiikin tekemisessä. Ideoita/riffejä n. 500 mutta valmista ja kelpoa biisiä ei tunnu tulevan. Itsekritiikki niin kova, että kaikki hyvätkin ideat saa käännettyä jollain tavalla huonoiksi. "ei biisi voi näin alkaa","ei tämä näin yksinkertainen voi olla" jne.. Tuntuu, että mitä enemmän yrittää niin sen huonommin saa asioita aikaan. En sitten tiedä tavoittelenko tähtiä ja en siksi kelpuuta ns. "perusjuttuja." Monien lempibändieni biisit ovat suht. yksinkertaisia mutta silti hyviä. Itse yritän tehdä samantyylisiä biisejä, mutta en anna itselleni lupaa olla niin yksinkertainen vaikka periaatteessa "pitäisi." Sen tiedostan, että haen "täydellistä biisiä" jota en koskaan saa valmiiksi. Joten onko vastaavia kokemuksia? Miten tästä pääsee yli? Turhauttavaa vääntää ja mielenkiintokin menee, kun valmista ei tule. Tuttuja juttujahan nämä! Minun piti pahimman lukon aikoihin kartoittaa koko homma uusiksi; tyyliin "miksi tätä teen, siksi että saan tuijottaa tätä saakelin pc:tä loputtomiin, vai siksi että haluan virkata biisejä joita soitellessa kavereiden kanssa saan kicksit..." Päädyin jälkimmäiseen. Järkeilin kaiken kutakuinkin tyyliin; musiikki"bisnes" on kuin mikä tahansa muukin ala, kaikilla hommilla on deadlinet ja hommat pitää olla valmiina niihin mennessä. Usein tulee paskaa jälkeä, silloin tällöin käyttökelpoista ja äärimmäisen harvoin jotain tajunnan räjäyttävää... Pointti on kuitenkin se, että koko ajan syntyy enemmän noita kahta viimeistä, harjoitus ja deadlinet yhdessä tekevät mestarin... Toki käy usein niin, että niihin käyttökelvottomiin biiseihin on aina tullut tuhlattua jokin hyvä riffi. Näissä tapauksissa odottelen kärsivällisesti sopivaa tilaisuutta ko. riffin/idean käyttöön, kyllä se sieltä tulee... Yksi tärkeä pointti jonka itse jouduin kantapään kautta opettelemaan, oli kontrollifriikkeilyn lopettaminen. En ole zappa, enkä edes kovin lahjakas, enemmänkin työhevonen.. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että melko pian uuden idean löydettyäni vien sen melkoisen raakana treenikämpille ja idea viedään porukalla loppuun. Kun jokin biisi saadaan ohjailtua porukalla satamaan, niin että kaikki toimii, on se tunne jolle ei juuri vertaistaan löydy. "Me, myself, and I tekee kaiken ja valvoo että kaikki menee niin kuin olen ihan itse suunnitellut, minä olen biisinkirjoittaja..."- tyyppiset ajatukset kannattaa yrittää unohtaa, sikäli kuin ei sitten ole uusi zappa tai max martin. | |
![]() 12.12.2005 13:40:37 (muokattu 12.12.2005 13:44:08) | |
Tiivistäisin äskeisestä, että deadline tekee mestarin. ;) | |
![]() 12.12.2005 13:49:17 | |
Mulla on ollut "taidelukko" jo vuosia, eikä vähiten musiikkipuolella (perjantaina sain piirrettyä kuvan, johon olin tyytyväinen. Deadline paino päälle :D). Musahommissa olen huomannut, kuinka kaksi muusikkoa on parempi kuin yksi. Se nostaa työskentelytehon huimiin sfääreihin, ja biisejä syntyy melkein joka sävellyssessiossa. Nyt puhun pääasiassa pop/rock musiikista. Kokeilkaapa siis yhteissäveltämistä, se on mukavaa. Joonas. Moon vanha kettu. Älä ammu mua. | |
![]() 12.12.2005 14:08:25 | |
Tiivistäisin äskeisestä, että deadline tekee mestarin. ;) UGH! | |
![]() 12.12.2005 18:25:54 (muokattu 12.12.2005 18:29:48) | |
Kyllähän noita kuivia kausia on vähän väliä, mutta itselläni onkin sellainen taktiikka, etten edes yritä väkisin vääntää yhtään biisiä, vaan ryhdyn toimeen vasta sitten, kun inspiraatio todella iskee päälle. Luotan siihen, että kyllä ne ideat pulpahtavat päähän sieltä jostain, eikä nitä tarvitse yrittää keksimällä keksiä. Ainakin tähän asti on toiminut varsin hyvin. EDIT: Onneksi bändikaverit ovat auttaneet sanoitusten teossa - niiden tekemisessä olen jatkuvasti lukossa. "Let's sing another song, boys! This one has grown old and bitter." | |
![]() 15.12.2005 19:16:15 | |
Kokeilkaapa siis yhteissäveltämistä, se on mukavaa. ehdottomasti jazzin ja rockin vahvuus verrattuna konserttimusiikkiin jne. mikään ei oikeasti ole hauskempaa, kuin säveltää yhdessä bändin kanssa. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)