Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Onko modaalisuus sitä, että otetaan kaksi mahdollisimman mystisen kuuloista moodia, joilla on mahdollisimman vähän mitään tekemistä toistensa kanssa ja sitten vaihdellaan näitä yrittäen saada fraasit kuulostamaan siltä, että niissä on jotain melodiaa?
 
Mulle se on ollut sitä. Tietysti se, miten sitä perusdoorista tai lyydistä voi reharmonisoida, on iso savotta. Mutta jos käytetään useampaa sointua kappalerakenteessa. Onko silloin modaalisuudessa tyypillistä unohtaa teoria ja sotkea moodeja toisiinsa umpimähkään? Miten te koette asian?

Eikös modaalisuus ole ihan vain sitä, kun lainataan säveliä toisesta moodista olivatpa ne mystisiä tai ei? Toisaalta silloinkin puhutaan modaalisuudesta, kun lainataan säveliä muunnosmollista ja -duurista.

Bill Evansin piisissä "Walkin' Up" A osa on pelkkää lyydistä asteikkoa kaikissa 12 sävellajissa ja B osassa on So What'in dooriset, D ja Eb doorinen.
Ei kai tää mitään modaalisuuden teoriaa oo vaan käytäntöä?

OlliTeirikko:
Mulle se on ollut sitä. Tietysti se, miten sitä perusdoorista tai lyydistä voi reharmonisoida, on iso savotta. Mutta jos käytetään useampaa sointua kappalerakenteessa. Onko silloin modaalisuudessa tyypillistä unohtaa teoria ja sotkea moodeja toisiinsa umpimähkään? Miten te koette asian?
 
Mun pianomaikka opetti että jos So Whatin soolossa käyttää II-V-I niin saa helpommin järkevältä kuulostavaa!

No mulle on opettu tonaalisuus ja modaalisuus tällai. Jos ajatellaan, että tonaalinen musiikki on vahvasti sävelläjiriippuvaista, niin silloin, kun sävellaji alkaa "hämärtyä" siirrytään tonaalisuudesta kohti modaalisuutta. Tuo lienee jonkinlainen lähtökohta - ainakin minulle. Mikä sitten saa aikaan nuo ilmiöt, on varmasti melkoisen paksu teos, josta siitä kirja kirjoitetaan.

ThrashGuitarist: Eikös modaalisuus ole ihan vain sitä, kun lainataan säveliä toisesta moodista olivatpa ne mystisiä tai ei? Toisaalta silloinkin puhutaan modaalisuudesta, kun lainataan säveliä muunnosmollista ja -duurista.
 
Eikös silloin pidä lainata jostain toisesta sävellajista, että tulee jotain uutta.