Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Heipparallaa kaikille
 
Olen tässä aikani kahlannut tekstejä ja kirjoituksia, mutta tämä melodian soitto / sooloilu ei tahdo aueta sitten millään. Sen verran olen (toivottavasti) tajunnut, että jos soitetaan perus I-IV-V -sointukiertoa vaikkapa E-mollista, niin E-molli skaalalla voi vetää alusta tappiin. Mitä testailin niin teknisesti kuulostaakin ihan ok:lta, vaikka ite sooloilu olisikin hirveää tuubaa. Jotenkin tuntuu tosin pistävän G ja C -sävelet korvaan kun soittelen midin päälle, mikä pyörittää E5 -> A5 -> B5 -> A5 ja uudestaan. Pentatoninen E-molli taas kuulostaa paljon paremmalta vaikka soitteleekin ihan mistä sattuu. Olisiko tuossa perus I-IV-V sointukierrossakin otettava huomioon jotain jippoja?
 
Entä miten jos otetaan mikä tahansa muu sointukierto E-mollista, vaikka Em - D - B - C? Tai hyviä nyrkkisääntöjä mille tahansa sointukierrolle, jos skaalan tietää?
 
Pahoittelen jos samasta aiheesta on jo useita kirjoituksia, ei vaan muita lukemalla meinaa millään upota lanttuun :-)

Sen verran olen (toivottavasti) tajunnut, että jos soitetaan perus I-IV-V -sointukiertoa vaikkapa E-mollista, niin E-molli skaalalla voi vetää alusta tappiin.
 
E-mollipentatoninen tai E-mollibluesasteikko toimii kaikilla sointuasteilla.

Jotenkin tuntuu tosin pistävän G ja C -sävelet korvaan kun soittelen midin päälle, mikä pyörittää E5 -> A5 -> B5 -> A5 ja uudestaan. Pentatoninen E-molli taas kuulostaa paljon paremmalta vaikka soitteleekin ihan mistä sattuu. Olisiko tuossa perus I-IV-V sointukierrossakin otettava huomioon jotain jippoja?
 
E-molliasteikon C -ja G-sävelet töksähtävät todennäköisesti suhteessa B5-sointuun, koska ne ovat ns. "vältettäviä säveliä". Tämä tarkoittaa sitä että ne sijaitsevat 1/2 sävelaskelta B5-soinnun (tai oikeastaanhan se on pelkkä kvintti) sointusävelien (B ja F#) yläpuolella luoden korvaan särähtävän dissonanssin.
 
Entä miten jos otetaan mikä tahansa muu sointukierto E-mollista, vaikka Em - D - B - C? Tai hyviä nyrkkisääntöjä mille tahansa sointukierrolle, jos skaalan tietää?
 
Hyvä tekniikka olisi tutkia sävellajin perusasteikkoa (luonnollinen E-molli) siten että josko se sisältää näitä "vältettäviä säveliä" suhteessa kulloinkin kyseessä olevaan sointuun:
 
Em-soinnussa vältettävä olisi sävel C (kvintistä puoli ylös), D-soinnussa se olisi sävel G (terssistä puoli ylös), B-soinnussa joudut vaihtamaan skaalaa koska se sisältää luonnolliseen E-molliasteikkoon kuulumattoman sävelen D#, suosittelisin tässä tapauksessa harmonista E-mollia joka poikkeaa E- luonnolisesta mollista vain tuon yhden sävelen verran. C-soinnussa vältettäviä säveliä taasen ei ole lainkaan. Tähän malliin.
 
Ja tämähän oli taas vain improvisoinnin teoriaa, mutta toivottavasti jotain hyötyä tästä silti oli. Hirveässä kiiressä kirjoittelen, joku muu jatkakoon selkokielisemmin.

Huh huh, tämähän meni monimutkaiseksi :) Näemmä I-IV-V nyrkkisääntökin joutaa jorpakkoon, kun B-soinnussa pitää skaalaa vaihtaa.
 
Täytyy varmaan yrittää keskittyä siihen, mikä kuulostaa hyvältä ja unohtaa skaala-ajattelu hetkeksi ja keksiä sitten myöhemmin joku selitys sille, että miksi soitin näin :)

Huh huh, tämähän meni monimutkaiseksi :) Näemmä I-IV-V nyrkkisääntökin joutaa jorpakkoon, kun B-soinnussa pitää skaalaa vaihtaa.
 
Mitä enemmän erilaisia sointuja kierrossa on, sitä vähemmän sellaisia säveliä on. jotka "käyvät" kierron jokaiseen sointuun.
 
Jos tarkoituksena on valita skaala, jota käytetään uskonnollisen johdonmukaisesti koko kierrossa, on myös tämä skaala kovin vähäsävelinen.
 
Täytyy varmaan yrittää keskittyä siihen, mikä kuulostaa hyvältä ja unohtaa skaala-ajattelu hetkeksi ja keksiä sitten myöhemmin joku selitys sille, että miksi soitin näin :)
 
Ratkaisu: hylätään ajatus siitä, että pitäisi käyttää samaa skaalaa koko ajan. Keksitään melodia, joka sopii sointukulkuun. Ei jäädä piehtaroimaan harhaluuloon vääräastä sävelestä aina kun soinnun aikana soitetaan siihen kuulumaton sävel.

Ei jäädä piehtaroimaan harhaluuloon vääräastä sävelestä aina kun soinnun aikana soitetaan siihen kuulumaton sävel.
 
Inharmoninen/kromaattinen hajasävel! Tyylikkäästi käytettynä hyvä tehokeino.

käytä I asteessa duuriblues asteikkoa ja IV ja V asteissa molli blues asteikkoa niin hyvältä kuulostaa.

Mollisävellajeissa tuntuu olevan omat kiemuransa. Kuten muut jo sanoivatkin, mikään diatoninen (7-sävelinen) skaala ei soi "täydellisesti" kaikkien 3. soinnun kanssa, aina on joitakin "avoid noteja" jotka ei oikein natsaa jonkun soinnuista kanssa. Jos kuitenkin yhdellä diatonisella haluaa nuo mollin I IV V soinnut kattaa, harmoninen molli lienee käytetyin.
 
Pentatonisilla (5-sävelinen) skaaloilla tulee vähemmän "avoid noteja" kun on vähemmän ääniäkin :)
 
"Jazzimpi" tapa lähestyä asiaa on soittaa I soinnulle E-melodista mollia, IV:lle A-melodista mollia, ja V:lle B-altered skaalaa (C-melodisen mollin 7. moodi.)
 
Jälkimmäisessä sointukierrossa D-sointu (duuri, otaksun?) viittaisi E-dooriseen, C-sointu (duuri?) taas E-fryygiseen, ja B:n kanssa onkin useita vaihtoehtoja (esim. E-har.molli, B-Dim H/W tai B-alt) joten yhdellä diatonisella et tässäkään selviä.
 
Yksi tapa lähestyä asiaa on E-mollipentatoninen sointuäänillä lisättynä/korjattuna.

Noniin, nyt alkaa pikkuhiljaa sarastaa, kiitoksia paljon kaikille vastanneille! Nyt alkaa projekti, jolla päästä liian orjallisesta skaala-ajattelusta pois. Tuosta pentatonisella tiluttamisesta ja siihen sointuäänten lisäämisestä / korjaamisesta on hyvä aloittaa.
 
Vielä testinä, että tajusinko oikein:
 
Knocking on heaven's door (leirinuotisovitus, ilmeisesti G-duurista):
 
Soinnut kappaleen aikana ovat G - D - Am - C.
 
- G-soinnun aikana vältetään F# ja C -säveliä
- D-soinnun aikana vältetään G -säveltä
- Am-soinnun aikana vältetään B -säveltä (tai H, minulle ne ovat yksi ja sama :-)
- C-soinnun aikana vältetään B ja F# -säveliä
 
Ja kun pentatonisessa G-duurissa ei niin montaa säveltä ole, niin vastaava lista vältettävistä sen suhteen olisi:
- G-soinnun aikana ei vältettäviä
- D-soinnun aikana vältetään G -säveltä
- Am-soinnun aikana vältetään B -säveltä
- C-soinnun aikana vältetään B säveltä
 
Menikö oikein? :)

G-soinnun aikana vältetään F# ja C -säveliä
 
Jos kappale on G-duurissa, niin kyllä Gmaj7 siihen kohtaan sopisi eli F# kyllä kävisi.

-G-duurisointu: F# on Maj7 G:lle. Oikein kaunis ääni IMO. Sen sijaan C on skaalan IV aste ja "avoid note" G duurisoinnulle. Tottakai voit soittaa äänen ohimennen, mutta pitkä C sävel kuullostaa "riitaiselta" G sointua vasten.
Duuriskaalassa/joonisessa moodissa IV aste on ns. "avoid note"
 
-D-duurisointu: G on jälleen IV aste D-duurisoinnun perussävelestä laskien. Mixolyydisessä IV aste on myöskin ns. "avoid note" (paitsi jos sointu on sus4).
 
-Am: B/H on 2 tai 9. aste jälleen hyvikin kaunis sävel IMO. Am7:lle G-duuri on doorinen skaala, jossa ei ole "avoid noteja".
 
-C-duurisointu: B on Maj7, ja F# #4 tai #11. Molemmat ihan kauniita ääniä. Lyydisessä moodissa ei ole "avoid noteja". IV aste on ylennetty päinvastoin kuin joonisessa ja mixolyydisessä moodissa.
 
"Avoid note" on aika huono termi. Se ei tarkoita ettetkö voisi soittaa säveliä sointujen päälle, kunhan tiedät miten; esim sus4 - 3 purkaus on hyvinkin tavallinen duurisoinnun päälle
.
 
Huom. perus delta/Chicago-Bluesissa ei tavata soittaa Maj7:ja I ja IV soinnuille.
 
Mutta tämä on vain teoriaa. Kaikki mikä kuullostaa hyvältä on OK.

Huom. perus delta/Chicago-Bluesissa ei tavata soittaa Maj7:ja I ja IV soinnuille
 
Eiks siinä joka sointuasteelle sovi normaali septimi?
 
Mutta tämä on vain teoriaa.
 
Mutta täähän on teoriapalsta. Ei aleta toistamaan sitä, että kaikki mikä kuulostaa hyvältä on hyvää, kaikkihan sen tietää.
Tän palstan lähtökohdan pitää olla, että jos se on teoreettisesti oikein, sen on pakko kuulostaakin hyvältä tai korvissa on vikaa :-)

Eiks siinä joka sointuasteelle sovi normaali septimi?
 
Vähennetty septimi, pieni septimi, suuri septimi, ylinouseva septimi...hmmm...normaali septimi?
 
E: vähän aikaa kun mietin niin normaali septimi on tietysti pienen ja suuren välissä...ehe ehe

Vähennetty septimi, pieni septimi, suuri septimi, ylinouseva septimi...hmmm...normaali septimi?
 
E: vähän aikaa kun mietin niin normaali septimi on tietysti pienen ja suuren välissä...ehe ehe
 
No onks se sitten vain septimi? Mulla on ihan oikeesti noi termit hakusessa. Mä tarkoitin sitä intervallia joka on puoli sävelaskelta pienempi kuin major septimi.
Onks se sitten suuri vai ylinouseva? (Se major?)
Entäs se septimi, joka esiintyy dim7 soinnussa, joka on enharmonisesti sama kuin seksti?

No onks se sitten vain septimi? Mulla on ihan oikeesti noi termit hakusessa. Mä tarkoitin sitä intervallia joka on puoli sävelaskelta pienempi kuin major septimi.
 
minor seventh = pieni septimi
 
Onks se sitten suuri vai ylinouseva? (Se major?)
 
major seventh = suuri septimi
 
Entäs se septimi, joka esiintyy dim7 soinnussa, joka on enharmonisesti sama kuin seksti?
 
diminished seventh = vähennetty septimi

minor seventh = pieni septimi
major seventh = suuri septimi
diminished seventh = vähennetty septimi
 
Kiitti, ei kysyvä tieltä eksy:-)
 
Edit: Onks dim7 soinnun korrekti "tolppamerkintä" sitten I - bIII - bV - bVII?

Hyvä muistisääntö on se että duuriasteikkoisista intervalleista ne, joiden nimessä on s-kirjain, ovat suuria. Siis sekunti, terssi, seksti ja septimi. Muut ovat puhtaita (priimi, kvartti, kvintti ja otaavi).
 
Tää pätee kuitenkin suoraan vain oktaaviin asti. Oktaavia laajemmat voit ajatella kuten suppeammat+oktaavi. Siis: nooni (oktaavi+sekunti) on suuri, desimi (oktaavi+terssi) on suuri, undesimi (oktaavi+kvartti) on puhdas, duodesimi (oktaavi+kvintti) on puhdas, ja tredesimi (oktaavi+seksti) on suuri.
 
Sekä puhtaista että suurista intervalleista tulee laajennettuna (alempaa säveltä lasketaan, tai ylempää nostetaan 1/2 sävelaskelta) ylinousevia.
 
Puhtaista intervalleista tulee supistettaessa (alempaa säveltä nostetaan, tai ylempää lasketaan 1/2 sävelaskelta) vähennettyjä.
 
Suurista intervalleista tulee supistettaessa (alempaa säveltä nostetaan, tai ylempää lasketaan 1/2 sävelaskelta) pieniä.
 
Pienistä intervalleista tulee edelleen supistettaessa (alempaa säveltä nostetaan uudeleen, tai ylempää lasketaan uudelleen 1/2 sävelaskelta) vasta nyt vähennettyjä.
 
Esim.
 
intervalli C - B (tai H, jos haluat) = suuri septimi (major 7th)
 
intervalli C - Bb = pieni septimi (minor 7th)
 
intervalli C - Bbb (Bbb=enharmonisesti A) = vähennetty septimi (diminished 7th)
 
Edit: Baron ehtikin ensin

Edit: Baron ehtikin ensin
 
Eikun Nahkis, mutta kiitos, on kiva tietää oikeat termit ja kun vielä saisi ne päähän päntättyä
 
Edit:
Mä oon joskus nähnyt ton listan puhtaista ja suurista intervalleista. Ei oo jäänyt mieleen kun en oo tiennyt mitään käyttöä sille, nyt ensi kerran.
Onks siinä mitään logiikkaa (varmasti on!) miksi jotkut duuriasteikon intervalleista on puhtaita ja jotkut suuria?
Voiks' sen ihan itse jostain päätellä?

Vähennetty septimi, pieni septimi, suuri septimi, ylinouseva septimi...hmmm...normaali septimi?
 
E: vähän aikaa kun mietin niin normaali septimi on tietysti pienen ja suuren välissä...ehe ehe
 
Jotkut kyselee tällä palstalla ihan oppiakseen ja jos joku tietoviisas sattuu asiasta tietämään olisi parempi antaa oikeaa tietoa vaikka pienen vinoilun säestyksellä kuin virheellistä tietoa.
Vaikka ylläoleva oli tarkoitettu vinoiluksi mulle niin tätä palstaa lukee myös suuri "hiljainen enemmistö", jotka myöskin kaipaisivat oikeaa tietoa.

Tän palstan lähtökohdan pitää olla, että jos se on teoreettisesti oikein, sen on pakko kuulostaakin hyvältä tai korvissa on vikaa :-)
 
... ja päinvastoin :O)