Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Otsikko kertoo kaiken.

Kolmijakoisissa tahtilajeissa esim. 3/4 , 6/8 , 12/8, jne. tahdin syke eli "pulssi" jakautuu eri lailla kuin nelijakoisissa tahdeissa.. Eli lasketaankin vaikka kolmeen neljän sijasta. Myös nuotit voivat olla kolmijakoisia. Esim kahdeksasosatriolissa on 3 iskua (y-ka-ko) yhden neljäsosan sisällä .. Eli syke muuttuu, niin että vaikka neljän sisään mahdutetaankin kolme.. Jos tästä nyt oli siis kyse?
 
Edit: Oho jäädyin tosiaan.. alempana löytynee oikea vastaus..
Edit2: *Menee lukemaan lisää tohtori toonikaa.. "

Kolmijakoisissa tahtilajeissa esim. 3/4 , 6/8 , 12/8, jne. tahdin syke eli "pulssi" jakautuu eri lailla kuin nelijakoisissa tahdeissa.. Eli lasketaankin vaikka kolmeen neljän sijasta. Myös nuotit voivat olla kolmijakoisia. Esim kahdeksasosatriolissa on 3 iskua (y-ka-ko) yhden neljäsosan sisällä .. Eli syke muuttuu, niin että vaikka neljän sisään mahdutetaankin kolme.. Jos tästä nyt oli siis kyse?
 
Ei se ihan sitä tarkoita:-)
 
Kolmimuuteisen vastakohta on tasajakoinen. Siinä kahdeksasosat soitetaan kahdeksasosina.
Kolmimuunteisessa kaksi kahdeksasosanuottia soitetaan kuin siinä olisi trioli ja ekan kahdeksasosan kesto on kaksi ja jälkimmäisen yksi siitä triolista.
Useimmiten sitä ei nuotteihin merkitä, täytyy vain tietää, että tää on kolmimuunteinen piisi.

Kolmimuunteisessa kaksi kahdeksasosanuottia soitetaan kuin siinä olisi trioli ja ekan kahdeksasosan kesto on kaksi ja jälkimmäisen yksi siitä triolista.
 
Selvä kiitos. Päteekö se sitten muihinkin aika-arvoihin esim. neljäsosiin?

Selvä kiitos. Päteekö se sitten muihinkin aika-arvoihin esim. neljäsosiin?
 
"Tohtori Toonikassa" on kattava esitys aiheesta.
Neljäsosat soitetaan vähän lyhennettyinä, mutta neljäsosia ei soiteta triolimaisesti.
Kun kuuntelet perus-swingmusaa niin idis avautuu.
Vanha rokettirolli (Bill Haley etc) oli myös kolmimuunteista, myöhempi rokki yleensä tasajakoista.
 
Joissain jazz-nuoteissa on erikseen merkitty, milloin poikkeuksellisesti joku kohta soitetaan tasajakoisena, kolmimuunteisuutta ei ole merkitty, koska se on oletusarvo.

"Tohtori Toonikassa" on kattava esitys aiheesta.
Neljäsosat soitetaan vähän lyhennettyinä, mutta neljäsosia ei soiteta triolimaisesti.
Kun kuuntelet perus-swingmusaa niin idis avautuu.
Vanha rokettirolli (Bill Haley etc) oli myös kolmimuunteista, myöhempi rokki yleensä tasajakoista.
 
Millä sivulla muuten ? :>

Millä sivulla muuten ? :>
 
Swing 1 = Sivut 32-33
Swing 2 = 52-53
Swing 3 = 64-65
 
Etsi itse loput

Siis sehän on sama kuin normaali shuffle?
 
Eli // = | /
 
(// = kahdeksasosa
 
| = triolin 2 ekaa ja / = triolin vika) E: Eipä näkynyt tuo merkki, käytetään sitten normaalia slashia.
 
Ajattelin tuossa vaan, että mikäs sitten on //, jossa ensimmäinen kahdeksasosa on pisteelline ja jälkimmäinen on pisteellinen kuudestoistaosa?
 
Huoh, niin hankalaa sanoin. Sitä varten on nuotit :D

Siis sehän on sama kuin normaali shuffle?
 
Eli // = |
 
(// = kahdeksasosa
 
| = triolin 2 ekaa ja = triolin vika)
 
Ajattelin tuossa vaan, että mikäs sitten on //, jossa ensimmäinen kahdeksasosa on pisteelline ja jälkimmäinen on pisteellinen kuudestoistaosa?
 
Huoh, niin hankalaa sanoin. Sitä varten on nuotit :D
 
Shuffle on "äärimmilleen" viety kolmimuunteisuus eli lähes "nelimuunteisuus".
Siinä voisi nuoteilla merkitä pisteellisen kahdeksasosan ja kuudestoistaosanuotin eli juuri kuten sanoit.

Mitäs nimitystä käytetään semmoisesta jossa on pisteellinen kahdeksasosanuotti ja pisteellinen 16-osanuotti yhdistetty?

Mitäs nimitystä käytetään semmoisesta jossa on pisteellinen kahdeksasosanuotti ja pisteellinen 16-osanuotti yhdistetty?
 
Siis sehän on sama pituudeltaan ku yksi neljäsosa + yksi kolmaskytäkahdesosa yhdistettynä..? En tiiä onko tolle mitään sen kummallisempaa 'termiä' sitten..

Mitäs nimitystä käytetään semmoisesta jossa on pisteellinen kahdeksasosanuotti ja pisteellinen 16-osanuotti yhdistetty?
 
Mä luulen, että saat keksiä sille ihan ikioman nimen:-)
 
Edit: Jos sulla olisi neljä sellaista tahdissa niin tahtilajiksi tulisi 36/32

Shuffle on "äärimmilleen" viety kolmimuunteisuus eli lähes "nelimuunteisuus".
Siinä voisi nuoteilla merkitä pisteellisen kahdeksasosan ja kuudestoistaosanuotin eli juuri kuten sanoit.
 
Nyt pitää hieman korjata - "shuffle" ja "swing" tarkoittavat lapuissa täysin samaa asiaa. Kolmimuunteisuuden "suhde" on vivahde jota ei kirjoiteta lappuihin. Hitaammissa tempoissa muunteisuus on yleensä jyrkempää ja nopeammissa tempoissa loivempaa. Eri bändien ja soittajien tavat soittaa muunteisuutta voivat myös olla yksilöllisiä, pointti on vain se onko ympäristö muunteista vai ei.
 
Shuffle ja Swing ovat myös liitettävissä musiikkityyleihin.

Nyt pitää hieman korjata - "shuffle" ja "swing" tarkoittavat lapuissa täysin samaa asiaa.
 
Mulle on valehdeltu että shuffle on:
1. "A four-beat rhythm with a very exaggerated sense of swing"
2. Very hard swing
3. Swing percentage 150 (eilen viimeeksi Finale kun valkkasin human playback modeksi shufflen. Finale tarjoaa neljää astetta swingiä, joista korkein on shuffle)
 
Sulla on muitakin valistettavia kuin minä!
 
(Kivaa kinata viisaampiensa kanssa:-)

Mulle on valehdeltu että shuffle on:
1. "A four-beat rhythm with a very exaggerated sense of swing"
2. Very hard swing
3. Swing percentage 150 (eilen viimeeksi Finale kun valkkasin human playback modeksi shufflen. Finale tarjoaa neljää astetta swingiä, joista korkein on shuffle)
 
Sulla on muitakin valistettavia kuin minä!
 
(Kivaa kinata viisaampiensa kanssa:-)
 
Ehkä tuo sulle valehtelu on hieman provosoiva kielikuva tässä yhteydessä ;) ... itse tulkitsen nämä antamasi kolme vaihtoehtoa kuvaukseksi musiikkityylistä jota voisi shuffleksi kutsua. Koska samaa sanaa käytetään useissa yhteyksissä itse musiikkityylin ulkopuolellakin, se tuottaa joitakin ongelmia.
 
Minun nöyrän mielipiteeni mukaan on varsin vaikeaa ellei mahdotonta lyödä lukkoon swing percentage-arvo jonkun sanan pohjalta. Pelkästään tempo vaikuttaa väkisinkin. Ongelmia tuottaa äskeisen pohjalta esim. rumpaleiden käyttämän termin "Chicago shuffle", joka on viittaus tietynlaiseen komppiin, jota soitetaan eri asteisilla muunteisuuksilla soittajasta ja temposta riippuen, tai vaikkapa termistä 16th shuffle?!?!
 
Jos swing väännetään niin jyrkäksi että kahdeksasosaparin eka nuotti saa oikeasti kolme iskun osaa ja vika yhden, ei rytmi kuulosta enää muunteiselta, vaan ainoastaan pisteelliseltä kahdeksasosalta ja kuudestoistaosalta. Muunteisuuden idea on se että ollaan siellä välimaastossa, ja mikä tahansa välimaastossa oleminen on muunteisuutta. Oma mielipiteeni on se, että on käytännöllistä esimerkiksi opetustoiminnassa olla lyömättä swing-%:a lukkoon jonkin sanan pohjalta, koska laajemmassa mittakaavassa siitä saattaa olla vain enemmän haittaa kuin hyötyä.

Huh, itse olen aina ajatellut että shuffle ja swing on sama asia. Ja ettei niitä voi mitenkään määrittää, koska se "elää".

Huh, itse olen aina ajatellut että shuffle ja swing on sama asia. Ja ettei niitä voi mitenkään määrittää, koska se "elää".
 
Usko mua viisaampaa eli Tohtoria!
Mulla ennen tätä oli luulo, että swing on yleistermi ja shuffle sisältyy siihen ja edustaa "ääripäätä".

Ekaa kertaa kolmimuunteisuutta funtsivalle voitaneen tiivistää:
 
"Suoraan" = ti-ti-ti-ti
kolmimuunteisesti = tit-ti-tit-ti

Ekaa kertaa kolmimuunteisuutta funtsivalle voitaneen tiivistää:
 
"Suoraan" = ti-ti-ti-ti
kolmimuunteisesti = tit-ti-tit-ti
 
Eiks se klassinen onomatopoeettinen ilmaisu ollut "dii-ba daa-ba"?
 
Mut mitä on kolmimuunteisuus vierasperäisenä "sivistyssanana"?
Oon kuullut sen joskus, mutta unohtanut.

Triplet feeling esmes.
Vanhassa rokettirollissa on herkullisia suoran ja kolmimuunteisuuden yhdistelmiä, kun osa bändistä soitti suoraa ja osa 3-muunteisuutta. Siis eivät ole vastakohtia vaan voivat elää rauhanom rinnakkaiseloa. Kuten jazz-sooloissakin siirtyillään fraseerauksestatoiseen tehokeinona.
Klasaripuolella varhaisbarokki ja renesanssi käyttivät tätä, eikä sitä aina merkitty. Hyvä esim Charpentierin Te Deum -alkusoitto, se Eurovisio-tunnari, joka nykytiedon mukaan onkin 3-muunteinen ja paljon iloisempi ja keveämpi kuin tuo pompöösi puristus. Sitten kansanmusassa jenkka ja hambo...