Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Selasin noita aikaisempia tähän asiaan liittyviä keskusteluja, mutta eipä siellä selvinyt ainakaan yksi minua askarruttava asia..
No, olen vuosien varrella värkännyt jonkin verran esim. GuitarPro ohjelmalla.. Suurin osa nuotittamiseen liittyvistä asioista on kutakuinkin sisäistetty, mutta huomasin tuossa, etten ole koskaan merkannut nuottiviivaston eteen sävelläjia, eli noita ylennytksiä ja alennuksia. Niinpä aloin tutkimaan erästä pientä preludia, mikä tuossa taannoin syntyi. Teoksessa ylennetyt nuotit ovat F# ja D#, ylentämätömiä siis C, E, G, A, B. Syntyi pieni ongelma.. eihän se sovi mihinkään sävellajiin.. Tai siis sopisi E-duurista eteenpäin (ks. alla oleva listaus) mutta niissähän on enemmän noita ylennyksiä, ja mun biisissä noi loput nuotit ei ole ylennetty. Biisi alkaa Em/5+ soinnulla ja päättyy Em:iin. Jos merkkaan nuottiviivaston alkuun ylennetyksi vain F:n ja D:n niin mikä ihme sillloin on kyseessä? Hmmm..
 
Siis näinhän nämä menee:
C-duuri (Am) = ei ylennyksiä
G-duuri (Em) = yksi ylennys (F#)
D-duuri (Bm) = kaksi ylennystä (F#, C#)
A-duuri (F#m) = kolme ylennystä (F#, C#, G#)
E-duuri (C#m) = neljä ylennystä (F#, C#, G#, D#)
B-duuri (G#m) = viisi ylennystä (F#, C#, G#, D#, A#)
F#-duuri (D#m) = kuusi ylennystä (F#, C#, G#, D#, A#, E#)
C#-duuri (A#m) = kaikki ylennetyt (F#, C#, G#, D#, A#, E#, B#)
 
Toinen kysymys, mistä yleensä tietää onko kyseessä esim. E-duuri vai sen rinnakkaismolli/relative minor C#m?
 
Kolmas kysymys. Kun esim. F-duuri (rinnakkaismolli Dm) pitää sisällään yhden alennuksen Bb, eikö voisi ajatella, että F-duuri/Dm pitää sisällään yhden ylennyksen A#)?
 
Suuret kiitokset sille, joka jaksaa valaista asiaa edes hieman. Kun luulin ymmärtäväni tämän asian.. ja nyt huomasin, että olen aivan hukassa..

Kait sun piisi menee E-mollissa ja käytät vielä harmonista mollia, johon kuuluu se D#.
Sitä ei merkitä etumerkkeihin vaan aina tarvittaessa.
 
Toinen kysymys, mistä yleensä tietää onko kyseessä esim. E-duuri vai sen rinnakkaismolli/relative minor C#m?
 
Yleensä viimeisestä soinnusta
 
Kolmas kysymys. Kun esim. F-duuri (rinnakkaismolli Dm) pitää sisällään yhden alennuksen Bb, eikö voisi ajatella, että F-duuri/Dm pitää sisällään yhden ylennyksen A#)?
 
Jos sä pistäisit F-duuriin A#-sävelen, mikä sitä edeltävän sävelen nimi olisi? Miten sen merkitsisit?
Kyllä sun on paras olla itse ajattelematta ja uskoa mitä luet.

Mä pistäsin (ainakin näin kappaletta kuulematta) ton kuvauksen perusteella ehkä sävellajiks eemollin, eli yks ylennysmerkki viivaston alkuun. Ja ne ylennetyt deet sitten vaan tilapäisillä ylennysmerkeillä aina paikassaan. Ei oo vissiin tapana viivaston alkuun kirjottaa mitään "omituisia" ylennys- tai alennusmerkkiyhdistelmiä.
 
Luultavasti tommoselle skaalalle on ihan joku oma hieno nimensäkin, josta mulla ei oo kyllä mitään hajua, mut eiköhän senkin joku paremmin nää hommat haltsaava kohta kerro...
 
E: Tais kertookin jo, hidashan minoon...

Luulen, että noi sävellaji jutut, ylennykset, alennukset ja lisäksi muuta teoriaa kannattaisi opiskella ennen kun alkaa käyttämään näitä nuotinnussoftia ja muita vastaavia.
Koska niiden opiskelu voi tuottaa paljon enemmän vaikeuksia sen jälkeen jos on omaksunut "vääriä" tai harhaan johtavia teorioita.
Saattaapa ne tehdä "karhunpalveluksen" vaikka ovatkin tarkoitettu helpottamaan asioita. :(

Kolmas kysymys. Kun esim. F-duuri (rinnakkaismolli Dm) pitää sisällään yhden alennuksen Bb, eikö voisi ajatella, että F-duuri/Dm pitää sisällään yhden ylennyksen A#)?
 
Jos nuotit osaat niin teepä seuraavaa: Piirrät pallurat d:stä oktaavin päähän d:en. Sitten pistät niitä etumerkkejä oikeisiin kohtiin. Jos siinä kohtaa piirrät A:lle ylennyksen (eli se A#) niin mikä nuotti on sitten korvaa tuon A:n? Pitäähän se A:kin olla siellä asteikossa jossakin kohtaa. Ja ei, me ei kaksoisylennetä G:tä :)

Pieni lisäys vielä tuohon hässäkkään... Eli biisissä nuo ylennetyt ovat siis F# ja D#, mutta löytyi sieltä yksi palautusmerkkikin, eli tuon D:n edestä. Eli siis kaikki D:t eivät ole ylennettyjä. Mutta sehän ei siis muuta asiaa.
 
Luulen, että noi sävellaji jutut, ylennykset, alennukset ja lisäksi muuta teoriaa kannattaisi opiskella ennen kun alkaa käyttämään näitä nuotinnussoftia ja muita vastaavia.
 
Joo, olen kyllä aikanani niihin hieman perehtynytkin, siis ennen nuotitusohjelmien keksimistä... eli noi nuottien aika-arvot, tahti-jutut, ylennyksiä, alennuksia, intervalleja ja tällaisia ei ole ollut ongelmia ymmärtää. Mutta eipäs ole mikään teoriaopas tai kukaan ihminen kertonut minulle, että on poikkeuksiakin olemassa, eli toisin sanoen kaikki ei mene tiukasti jonkun sävellajin mukaan. Ja mikä merkitys oikeasti on merkitä sävellaji viivaston alkuun, kun homma tulee ymmärretyksi tilapäistenkin ylennys- ja alennusmerkkien kautta? Niin... taisi ainakin joiltain osin syvällisempi uteliaisuus tuota nuottiviivastoa kohtaan hiipua kun tabit keksittiin.
 
Jos sä pistäisit F-duuriin A#-sävelen, mikä sitä edeltävän sävelen nimi olisi? Miten sen merkitsisit? Kyllä sun on paras olla itse ajattelematta ja uskoa mitä luet.
 
Joo, no se tuli vain mieleen tuossa kun kirjoittelin tuota viestiä. En ajatellut syvällisemmin, tosin voisihan sen G:n kaksoisylentää... mitä siis ei Kepulaisen mukaan saa tehdä.. Miksi yleensä kaksoisylennys on keksitty? Joo... mutta helpompihan se on muistaa, että siinä F-duurissa on yksi alennettu eli Bb.

Joo, no se tuli vain mieleen tuossa kun kirjoittelin tuota viestiä. En ajatellut syvällisemmin, tosin voisihan sen G:n kaksoisylentää... mitä siis ei Kepulaisen mukaan saa tehdä.. Miksi yleensä kaksoisylennys on keksitty?
 
Sitten kun G on kaksoisylennetty, niin mistä saadaan G-sävel? Ja ei, me ei aleta kaksoisylentämään F:ää! Tai no, jos välttämättä haluat, niin mikä ettei...
 
Kaksoisylennystä käsittääkseni voidaan käyttää esimerkiksi silloin kun mollisävellaji vaihtuu tilapäisesti duuriksi, jolloin siis 3., 6. ja 7. aste ylennetään, ja jos nämä sävelet sattuvat jo olemaan ylennettynä sävellajimerkinnässä, niin ne täytyy ylentää vielä kertaalleen, jolloin niistä tulee kaksoisylennettyjä.

Pieni lisäys vielä tuohon hässäkkään... Eli biisissä nuo ylennetyt ovat siis F# ja D#, mutta löytyi sieltä yksi palautusmerkkikin, eli tuon D:n edestä. Eli siis kaikki D:t eivät ole ylennettyjä. Mutta sehän ei siis muuta asiaa.
 
Piisisi saattaa kulkea esim. harmonisen ja luonnollisen mollin välillä, jolloin 7. sävel välillä on, ja välillä ei ole ylennetty. Hyvin tavallista on myös käydä välillä rinnakkaissävellajissa (tässä tapauksessa G-duuri), jolloin D ei tietenkään ole ylennetty.
 
Ja mikä merkitys oikeasti on merkitä sävellaji viivaston alkuun, kun homma tulee ymmärretyksi tilapäistenkin ylennys- ja alennusmerkkien kautta? Niin... taisi ainakin joiltain osin syvällisempi uteliaisuus tuota nuottiviivastoa kohtaan hiipua kun tabit keksittiin.
 
No kyllä siitä vähänkään kokeneempi soittaja näkee ensi silmäyksellä missä duuri/molli -sävellajistossa on tarkoitus on tarkoitus operoida. Käsi tietää mitä sormituksia hamuilla, ja nuottien lukeminen on helpompaa kun sitä ylimääräistä ristisanatehtävää ei ole joka tahdissa niin paljon.
 
Kaksoisylennyksiä tarvitaan esim. jos jokin sävel on jo ylennetty, ja halutaan ylentää uudestaan. Tällainen tilanne tulee esim. A#-mollissa (7. ristiä, kaikki sävelet ylennetty), jossa harmonisen mollin 7. sävel G# pitäisi kaksoisylentää Gisikseksi! :o
 
Ja jos E-molli käy tympimään liian helppona, niin ainahan voi kirjoittaa D-molliin, ja kaksoisylentää kaiken :P

Ab-molli on mun suosikkisävelaji:
Helpot pianosormitukset.
Eikä erityisen vaikea kirjoittaa lappujakaan: Kirjoitetaan kuin A-molliin, etumerkit hoitavat loput!

Kiitos kovasti. Valaistuin ainakin hieman :)
Eli tiivistetysti sanottuna voin luottaa seuraavaan päätelmään ;)
 
Sävellaji on hyvä merkitä nuottiviivaston alkuun, sillä siitä näkee ensi silmäyksellä missä duuri/molli -sävellajistossa on tarkoitus on tarkoitus operoida. Käsi tietää mitä sormituksia hamuilla, ja nuottien lukeminen on helpompaa.
 
On myös mahdollista, että kappale sisältää sävellajille vieraita säveliä. Kuten esimerkkikappaleeni kohdalla, se mitä ilmeisemmin kulkee harmonisen ja luonnollisen mollin välillä, jolloin (Em:n) 7. sävel (D) välillä on, ja välillä ei ole ylennetty.
Harmooninen molli = 1,2,3b,4,5,6b,7,8
Luonnollinen molli = 1,2,3b,4,5,6b,7b,8
 
On myös tavallista, että kappaleen sävellaji käy välillä rinnakkaissävellajissa (tässä tapauksessa G-duuri. (Em:n rinnakkaissävellaji), jolloin D ei siinä tapauksessa ole ylennetty. Tällaisissa tapauksissa nuottiviivaston alkuun merkitään ns. perussävellaji (tässä tapauksessa Em) ja rinnakkaissävellajin tai muiden sävellajille vieraiden sävelten osalta merkintä tapahtuu tilapäisten ylennys- ja alennusmerkkien avulla.
 
Kaksoisylennyksiä tarvitaan esim. jos jokin sävel on jo ylennetty, ja halutaan ylentää uudestaan. Esimerkkeinä mainittakoon: Kaksoisylennystä voidaan käyttää silloin kun mollisävellaji vaihtuu tilapäisesti duuriksi, jolloin siis 3., 6. ja 7. aste ylennetään, ja jos nämä sävelet sattuvat jo olemaan ylennettynä sävellajimerkinnässä, niin ne täytyy ylentää vielä kertaalleen, jolloin niistä tulee kaksoisylennettyjä.
 
Jees! :)
Miten muuten, osaatteko ladella ulkomuistista kaikkien sävellajien ylennetyt ja alennetut sävelet? Entä esim. perusmoodien (modes) joonisesta lokriseen, alennetut ja ylennetyt? Pitäisikö ne osata ulkomuistista? Idea on kyllä selvä, ja esim. noiden kolmen eri molliskaalan alennetut jo muistankin. Kertokaa nyt kun viimeinkin sain kiinnostumaan itseni hieman enemmän teoriasta.

Miten muuten, osaatteko ladella ulkomuistista kaikkien sävellajien ylennetyt ja alennetut sävelet? Entä esim. perusmoodien (modes) joonisesta lokriseen, alennetut ja ylennetyt? Pitäisikö ne osata ulkomuistista? Idea on kyllä selvä, ja esim. noiden kolmen eri molliskaalan alennetut jo muistankin. Kertokaa nyt kun viimeinkin sain kiinnostumaan itseni hieman enemmän teoriasta.
 
Tietysti!
No oppii kun tekee kiltisti kaikki Tohtori Toonikan harjoitustehtävät.

Miten muuten, osaatteko ladella ulkomuistista kaikkien sävellajien ylennetyt ja alennetut sävelet? Entä esim. perusmoodien (modes) joonisesta lokriseen, alennetut ja ylennetyt? Pitäisikö ne osata ulkomuistista?
 
Lainaan tähän "tavallisesti luotettavaa lähdettä" (= itseäni :P):
 
Aiheesta löytyy Mklamin lukuisten plussien arvoine FAQ: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=26768

Yksi muistisääntö lisää: ristimerkkisissä sävellajeissa viimeisin ylennys tulee aina suuren septimin paikalle -1/2 sävellaskelta ylempänä on duuriskaalan perussävel.
Esim. ylennykset fis - cis - gis -dis; 1/2 sävelaskelta dissästä ylöspäin on e. E-duurin (tai C# mollin) etumerkinnöissä on siis nuo 4 ristiä.

b-merkkisissä sävellajeissa on aina asteikon 4. sävel alennettu, jotta saadaan ylinousevan sijasta puhdas kvartti asteikkoon. Esim. etumerkinnät bb es as des; puhdas kvartti dessästä alaspäin on as. Ab duurin (tai F molli) etumerkinnöissä on siis nuo 4. b:tä.

No oppii kun tekee kiltisti kaikki Tohtori Toonikan harjoitustehtävät.
Joo. Anteeksi mutta on melkein pakko sanoa, että ei se mikään paras teoriakirja ole minkä minä olen nähnyt. Ei todellakaan. Onhan siinä ne perusjutut, jotka opetetaan jo peruskoulun ala-asteella. Ja vastapainoksi esim. musanäytteet taas rytmien osalta taitaa olla juuri alottavalle musiikin harrastajalle aivan liian vaikeita.
 
Jos kirjan aikoo hommata, on välttämätöntä ostaa myös se kirja, jossa on tehtävien vastaukset. Sitä kautta voisi saada hieman kokonaisvaltaisemman ja selkeämmän kuvan esiteltävästä teoriasta. Olisi voinut liittää vastaukset kirjan takaosaan liitteeksi, eikä rahastaa erillisellä eepoksella. Nyt saan varmaan kaikkien Mnetin käyttäjien vihat niskoille, kun kritisoin heidän kuningaskirjaansa.
 
Aiheesta löytyy Mklamin lukuisten plussien arvoine FAQ: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=26768
 
Toinen kritiikin paikka. Yhtä sekava kuin Kuningaskirja Tohtori Toonika. Ensiksikin toivoisin näkeväni jonain päivänä täällä FAQin, jossa nämä ihme fis - cis - gis -dis olis merkattu selkokielellä. Please! Nyt olen sen verran kauan vääntänyt teoriaa, että alkoi väsymys ja vitutus iskeen... Sori.

fis - cis - gis -dis olis merkattu selkokielellä
 
?????
Mutta kun ne on niitten sävelien nimet.
Jos ihmisen nimi on Kalle, miten se voidaan ilmaista selkeämmin?
 
Onhan siinä ne perusjutut, jotka opetetaan jo peruskoulun ala-asteella
 
Mutta ihmiset on ilmeisesti lintsanneet sen ala-asteensa kun kuitenkin kyselevät niitä, kuten sinäkin.

Yksi muistisääntö lisää: ristimerkkisissä sävellajeissa viimeisin ylennys tulee aina suuren septimin paikalle -1/2 sävellaskelta ylempänä on duuriskaalan perussävel.
Esim. ylennykset fis - cis - gis -dis; 1/2 sävelaskelta dissästä ylöspäin on e. E-duurin (tai C# mollin) etumerkinnöissä on siis nuo 4 ristiä.
 
b-merkkisissä sävellajeissa on aina asteikon 4. sävel alennettu, jotta saadaan ylinousevan sijasta puhdas kvartti asteikkoon. Esim. etumerkinnät bb es as des; puhdas kvartti dessästä alaspäin on as. Ab duurin (tai F molli) etumerkinnöissä on siis nuo 4. b:tä.
 
Kiitos panadol hyvistä vinkeistä! Lyhytjännitteisenä ihmisenä usein turhautuu, kun uusien asioiden omaksuminen käy joskus liian hitaasti... Ja usein turhauttaa varsinkin se kun ei ole oppinut käyttämään H:ta, eikä cissejä ja gissejä. On aina ollut se B ja Bb ja C# jne... ja sitten kun yrittää kerrata esim. joitain skaalajuttuja menee viimeistään ihan sekaisin.
 
Mutta ihmiset on ilmeisesti lintsanneet sen ala-asteensa kun kuitenkin kyselevät niitä, kuten sinäkin.
Joo, ikävä kyllä näin taisi päästä tapahtumaan. T: yksinlauluun pakotettu ja siitä iäkseen traumatisoitunut. :(
Ja mitä tulee Tohtori Toonikaan, tietääkseni tämänkään topicin sisältöä ei Tohtori Toonika kokonaisuudessaan tajroa. Voisi olla siis hieman kattavampi mm. esimerkkitapausten ja poikkeusten suhteen.

Ja mitä tulee Tohtori Toonikaan, tietääkseni tämänkään topicin sisältöä ei Tohtori Toonika kokonaisuudessaan tajroa. Voisi olla siis hieman kattavampi mm. esimerkkitapausten ja poikkeusten suhteen.
 
No sellainen "kaiken kattava" teoria kirja olisi melko paksu ja raskas luettava:)

Ja mitä tulee Tohtori Toonikaan, tietääkseni tämänkään topicin sisältöä ei Tohtori Toonika kokonaisuudessaan tajroa. Voisi olla siis hieman kattavampi mm. esimerkkitapausten ja poikkeusten suhteen.
 
1. Toonika kyllä kattaa tämän topicin tiedot (siis sävellajit, niitten etumerkit, sävellajille vieraat sävelet, tavanomaiset asteikot ja duuriasteikon moodit etc)
2. Siitä on tulossa kakkososa, jossa sitten lisää

Nyt saan varmaan kaikkien Mnetin käyttäjien vihat niskoille, kun kritisoin heidän kuningaskirjaansa.
 
No et ainakaan minun, kaikenlainen kritiikki on ehdottomasti sallittua! ;)
 
Joo. Anteeksi mutta on melkein pakko sanoa, että ei se mikään paras teoriakirja ole minkä minä olen nähnyt. Ei todellakaan.
 
Mikä sun mielestä on paras?
 
Onhan siinä ne perusjutut, jotka opetetaan jo peruskoulun ala-asteella. Ja vastapainoksi esim. musanäytteet taas rytmien osalta taitaa olla juuri alottavalle musiikin harrastajalle aivan liian vaikeita.
 
(Tästähän taisi olla puhetta tohtorin omallakin palstalla...) Muistuttaisin lisäksi, että eihän kirjaa ole suunnattu ala-aste-ikäisille itseopiskelijoille, vaan 15-v. tai vanhemmille, jolloin musiikin kanssa on luultavimmin jo puljattu sen verran, että tehtävät ovat toki haastavia, mutta eivät ehkäpä kuitenkaan "aivan liian vaikeita".
 
Luokkaopetuksessahan opettajat huolehtivat siitä, että nuoremmatkin pysyvät kärryillä. Ja eihän vastausten tarvitse olla 100% oikein. Virheistä oppii, ja oppimaansa voi sitten soveltaa seuraavissa tehtävissä!
_
Jos kirjan aikoo hommata, on välttämätöntä ostaa myös se kirja, jossa on tehtävien vastaukset. Sitä kautta voisi saada hieman kokonaisvaltaisemman ja selkeämmän kuvan esiteltävästä teoriasta. Olisi voinut liittää vastaukset kirjan takaosaan liitteeksi, eikä rahastaa erillisellä eepoksella.
 
Mun mielestä rahastaa olisi voinut julkaisemalla erikseen kolme kirjaa (1/3, 2/3 ja 3/3). Toonikaa käytetään oppilaitoksissa, joissa opettajat antavat oppilaille läksyjä, seuraavat edistymistä, sekä antavat kurssista lakisääteisen arvosanan. Vastausten "paljastaminen" samassa kirjassa olisi tehnyt arvioinnista epäluotettavampaa, sekä kasvattanut entuudestaan isoksi paisunutta sivumäärää. Siksi niistä koottiin erillinen vihko, joka pyrittiin toteuttamaan minimikustannuksin.
 
Ja mitä tulee Tohtori Toonikaan, tietääkseni tämänkään topicin sisältöä ei Tohtori Toonika kokonaisuudessaan tajroa. Voisi olla siis hieman kattavampi mm. esimerkkitapausten ja poikkeusten suhteen.
 
Seuraavia painoksia silmällä pitäen olisi mukavaa, jos voisit listata puutteet ranskalaisin viivoin tohtorin omalle palstalle. Katsomme mitä voimme asialle tehdä!
 
t: tekijät :)

...Ensiksikin toivoisin näkeväni jonain päivänä täällä FAQin, jossa nämä ihme olis merkattu selkokielellä. Please! Nyt olen sen verran kauan vääntänyt teoriaa, että alkoi väsymys ja vitutus iskeen... Sori.
 
Oisko sulle parempi sitten joku muu harrastus? Ei väsyttäis ja vituttais ihan niin paljoa.

Ja usein turhauttaa varsinkin se kun ei ole oppinut käyttämään H:ta, eikä cissejä ja gissejä. On aina ollut se B ja Bb ja C# jne... ja sitten kun yrittää kerrata esim. joitain skaalajuttuja menee viimeistään ihan sekaisin.
Joo, ikävä kyllä näin taisi päästä tapahtumaan. T: yksinlauluun pakotettu ja siitä iäkseen traumatisoitunut. :(
Ja mitä tulee Tohtori Toonikaan, tietääkseni tämänkään topicin sisältöä ei Tohtori Toonika kokonaisuudessaan tajroa. Voisi olla siis hieman kattavampi mm. esimerkkitapausten ja poikkeusten suhteen.
 
Parit kommentit:
 
Tätä topiccia kun lukee niin väkisin tulee mieleen että olet jossain välissä harpannu jonkun asian yli (onko ollu kiire päästä nopeesti saamaan biisiä aikaiseksi), sen verran perustietoa nämä sävellajit kyllä ovat. Mikäli niiden käytöstä, etumerkinnöistä ja tarpeellisuuksista on näin paljon epäselvää niin suosittelen kyllä ottamaan nyt ne kirjat (itselläni ei toonikaa ole) käteen ja opettelemaan. Sitäpaitsi sulla oli tossa alkupuolella täysin oikein menevä kvinttiympyrä (kirjallisessa muodossa) ylennysmerkkisille sävellajeille.
 
Suosittelisin että alat takomaan vaan asteikkoja läpi jokaisessa sävellajissa ja unohdat moodit ja kaikki ylimääräiset kikkailut toistaiseksi. Sitäkautta aukeaa kyllä hyvin miksi etumerkkejä on ja miten noi sävellajit muodostuu.
 
http://www.bookplus.fi/product.php? … ID=08dc7e085095f6f5faf59245a5c263a0
 
Tossa kirja mikä löytyy varmasti kirjastosta, ja siinä on nämä perusjutut selvitetty mielestäni todella helpolla tavalla. Fissistä ja Gisseistä et pääse eroon koskaan joten ne on vaan opeteltava. Omassa painoksessani on painovirhe heti ekalla sivulla koskien F-avaimen käyttöä.
 
Tuplaylennyksiä/alennuksia ei käytetä etumerkinnöissä ihan vain selkeyssyistä. Täysin mahdollista olisi tehdä joku Deses-duurissa oleva kappale, kuka sitä sitten vaivautuisi opettelemaan on eriasia, varsinkin kun C-duuri taitaa olla enharmonisesti sama (korjatkaa, en jaksa tarkistaa)... :)
 
Yksinlaulusta olen minäkin saanut nauttia osani. Monta kertaa käynyt mielessä että mikä siinä on homman nimi? Ala-asteen musiikki"opetus" oli käytännössä että kakarat pantiin laulamaan niitä samoja lauluja ja kerran vuodessa sitten kuunneltiin joku pekka ja susi räkäisevältä savikiekolta:) (näin 80-luvun alussa vielä tuolla pikkukylän koulussa).