Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Musiikkianalyysin tenttiä pukkaa ja alkaa poissaolot ruveta tässä vaiheessa kaduttamaan. ;) Pythagoralaista viritysjärjestelmää tuskin tajuaisin vaikka olisin paikalla ollutkin, mutta heksakordeissa voisi olla jotain toivoa.
 
Osaisiko joku siis selventää tai antaa hyviä linkkivinkkejä? Erityisesti nyt nämä heksakordit. Monisteiden mukaan niitä on kolmea tyyppiä (tai me käsitellään vaan sen verran), eli naturale ("luonnollinen"), molle ("pehmeä") ja durum ("kova"). Luonnollinen menee nuottiesimerkissä c-d-e-f-g-a, pehmeä f-g-a-b-c-d ja kova g-a-h-c-d-e. Muutapa en näistä sitten tajuakaan.. Siis ovatko nämä heksakordit siinä mielessä vastaavia kuin asteikot, että niitä voi siirrellä sävellajista toiseen, vai onko ideana nimenomaan se, että ne ovat aina samassa kohdassa? Sillä noissa kaikissa kolmessahan asteikon sävelten suhteet ovat 1-1-½-1-1, miten ne siis voidaan erottaa toisistaan jos niitä siirretään eri sävellajeihin? Ja mikä koko heksakordien idea ylipäätään on?
 
Niin ja tuo koko pythagoralainen järjestelmä, huoh. Ehkä jätän sen ihan suosiolla opettelematta. :D Jos jollakin on aivan loistava informaatioisku aiheesta niin luen mielelläni.