 Sambba
03.01.2007 11:24:07 | |
|---|
Moro.
Osaan melko hyvin jo rakennella sointuja, ts. osaan niiden teorian jotenkuten.
Mutta. Dim-sointu. Olenko kuinka hukassa jos väitän että se menee näin:
Perussävel
Alennettu molliterssi (eli käytännössä sekunti)
Alennettu kvintti
Alennettu septimi
Kiitos etukäteen selventävistä vastauksista.. Simple music for simple people, made by simple musicians... |
 BobHope
03.01.2007 11:31:27 (muokattu 03.01.2007 11:32:46) | |
|---|
Dim koostuu perussävelestä ja siitä ylöspäin kahdesta pienestä terssistä eli siis esim. c-d#-f#.
edit: ja "alennettua septimiä" tuskin on edes olemassa. Joko suuri tai pieni. >>Ihminen sanoi: Tehkäämme jumala, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, niin että voimme hyvin tekosyin hallita kaikkea mitä maan päällä liikkuu>> |
 baron
03.01.2007 12:05:25 (muokattu 03.01.2007 12:08:02) | |
|---|
1. Tää on ihan fuskutapa, mutta ottaa normaaliseptimisoinnun ja nostaa perussäveltä puoli sävelaskelta.
2. Kai vähennetty ja ylinouseva septimikin on olemassa, pientä puoli alaspäin ja suurta puoli ylöspäin.
3. Ai niin, jos pilkkuja viilataan, dimi ja dimiseiska on eri sointuja vaikka käytännössä dimillä useimmiten tarkoitetaan dimiseiskaa. "The piano is the ultimate percussive and harmonic instrument" |
 phren
03.01.2007 12:51:03 | |
|---|
1. Tää on ihan fuskutapa, mutta ottaa normaaliseptimisoinnun ja nostaa perussäveltä puoli sävelaskelta.
ei kai toi nyt ihan mikään fuskutapa ole. Musta se on mukavan simppeli tapa ajatella dimit. Tai mä ainakin opin aikoinaan hahmottamaan dimit just noin. |
Sambba
03.01.2007 13:22:24 | |
|---|
1. Tää on ihan fuskutapa, mutta ottaa normaaliseptimisoinnun ja nostaa perussäveltä puoli sävelaskelta.
2. Kai vähennetty ja ylinouseva septimikin on olemassa, pientä puoli alaspäin ja suurta puoli ylöspäin.
3. Ai niin, jos pilkkuja viilataan, dimi ja dimiseiska on eri sointuja vaikka käytännössä dimillä useimmiten tarkoitetaan dimiseiskaa.
1. Jos siis otan A7-soinnun (A C# E G) ja nostan perussäveltä niin saan A#dimin? (A# C# E G) Jos asia on näin simppeli niin sittenhän tässä ei ole mitään hätää...
3. Ilmankos eri sointuoppaat neuvovat soittamaan sen erilailla keskenään. Joissain on tuo septimi, joissain taas ei.
Kiitos kaikille, nyt olen taas vähän fiksumpi. =) Simple music for simple people, made by simple musicians... |
baron
03.01.2007 13:33:07 | |
|---|
Jos otetaan majorseiskasointu ja nostetaan perussäveltä puoli sävelaskelta, saadaan niin sanottu puolidimi, joka joskus merkitään nollalla, jossa poikkiviiva.
Useimmiten kyllä Cm7b5. "The piano is the ultimate percussive and harmonic instrument" |
jani87
03.01.2007 13:51:59 | |
|---|
Osaan melko hyvin jo rakennella sointuja, ts. osaan niiden teorian jotenkuten.
Mutta. Dim-sointu. Olenko kuinka hukassa jos väitän että se menee näin:
Perussävel
Alennettu molliterssi (eli käytännössä sekunti)
Alennettu kvintti
Alennettu septimi
Ei ihan, kuten on jo selväksi tullutkin.
Perussävel
Pieni terssi
Vähennetty kvintti
Vähennytty septimi
eli 1 - b3 - b5 - bb7
eli pikkuterssejä vaan päällekkäin, ja kuten ehkä huomasit, bb7 jälkeen pikkuterssi niin taas ollaan perussävelessä.
Eli käytännössä Cdim = Ebdim = Gbdim = Bbbdim. Käännös vaan vaihtuu.
|
baron
03.01.2007 15:00:06 | |
|---|
Eli käytännössä Cdim = Ebdim = Gbdim = Bbbdim. Käännös vaan vaihtuu.
Eli dimisointuja on vain kolme erilaista, jos ei välitetä käännöksistä! "The piano is the ultimate percussive and harmonic instrument" |
Sambba
04.01.2007 11:19:53 | |
|---|
eli 1 - b3 - b5 - bb7
eli pikkuterssejä vaan päällekkäin, ja kuten ehkä huomasit, bb7 jälkeen pikkuterssi niin taas ollaan perussävelessä.
Jees, olivat kaikki erittäin tyhjentäviä vastauksia. Eli kiitos vielä kerran, toivottavasti tästä on myös muille apua...
jani87: kiitos, tuo "kaava" selvensi kaiken, plussaa siis... =) Simple music for simple people, made by simple musicians... |
 Sammo
10.01.2007 12:53:10 | |
|---|
Eli dimisointuja on vain kolme erilaista, jos ei välitetä käännöksistä!
Mark Levine esittää jommassa kummassa kirjassa (Jazz Piano/Theory) dimisoinnulle subsituutioksi dimiseiskan josta joku ääni on korotettu kokosävelaskeleella. Onkohan tuolle soinnulle vakiintunutta nimeä?
Muistan nähneeni sen ainakin muodoissa E7b9/G# (konteksissa C/G -> G#dim-> Am7) ja D13b9/Eb (konteksissa Cmaj7 -> Ebdim -> Dm7), mutta molemmat vaikuttaa aika hassuilta ... "Facts are meaningless. You could use facts to prove anything that's even remotely true." - Homer S |
panadol
10.01.2007 14:20:25 | |
|---|
Mark Levine esittää jommassa kummassa kirjassa (Jazz Piano/Theory) dimisoinnulle subsituutioksi dimiseiskan josta joku ääni on korotettu kokosävelaskeleella. Onkohan tuolle soinnulle vakiintunutta nimeä?
Muistan nähneeni sen ainakin muodoissa E7b9/G# (konteksissa C/G -> G#dim-> Am7) ja D13b9/Eb (konteksissa Cmaj7 -> Ebdim -> Dm7), mutta molemmat vaikuttaa aika hassuilta ...
Tuo ajattelutapa kai perustuu siihen että dim7 sointu ajatelaan 7b9-sointuna josta root puuttuu.
Jos otetaan esimerkkisi G#dim7-sointu:
G# - B - D - F
ja verrataan sitä E-Half-Whole dimiskaalaan:
E - F - G - G# - A# - B - C# - D,
huomataan että kokosävel ylöspäin mistä tahansa G#dim7 soinnun äänestä sisältyy ko. skaalaan, ts. A#=Bb on b5 E7:lle; C# on 13; E on tietenkin se puuttuva root; ja G olisi #9.
Kannattaako sitten kirjoittaa G#dim7, vai E7b5b9/G#, tai E13b9/G# tai E7b9/G# tai E7b9#9/G#? |
Sharkman
11.01.2007 00:04:02 | |
|---|
Mitenkäs dimiseiska puretaan oikein neliäänisessä satsissa? Tämä on silkkaa vittuilua.. alusta loppuun. |
baron
11.01.2007 02:52:14 (muokattu 11.01.2007 03:21:57) | |
|---|
Mitenkäs dimiseiska puretaan oikein neliäänisessä satsissa?
En mä mitään tiedä, mutta esim Jori Sivonen tekee sen Gm7 - F#dim7 - Gm7
Tai Tequilan B-osa: Abdim7 - F6 - G7 - G7b5 - C7 "The piano is the ultimate percussive and harmonic instrument" |
 Peter Spiegelmann
11.01.2007 08:45:11 | |
|---|
Dim-soinnussa ei taida tuo terssi olla enää mollista alennettu, mutta kvintti ja septimi sen sijaan ovat. Esimerkiksi Ddim otetaan kitaralla xx0131 ja Edim7 xx2323 tai x12020.
Eli:
perussävel
molliterssi
alennettu kvintti
alennettu septimi "Madman was here, but now he's gone, you know the results, I have done."
Vedä viskiä, vodkaa, rommikolaa, tequilaa, viiniä ja kaljaa saman illan aikana. Koeta hymyillä aamulla. |
baron
11.01.2007 09:45:34 (muokattu 11.01.2007 13:46:15) | |
|---|
Dim-soinnussa ei taida tuo terssi olla enää mollista alennettu, mutta kvintti ja septimi sen sijaan ovat. Esimerkiksi Ddim otetaan kitaralla xx0131 ja Edim7 xx2323 tai x12020.
Eli:
perussävel
molliterssi
alennettu kvintti
alennettu septimi
Kun mua on äskettäin opetettu tällä palstalla niin jaan oppia eteenpäin:
Ne intervallit, joiden nimessä on s, ovat joko suuria tai pieniä. Kun niitä näistä muokataan, niistä tulee vähennettyjä tai ylinousevia, alennettuja ei koskaan.
Jos mennään C-duurissa
Bbb (A) on vähennetty septimi
Bb on pieni
H on suuri
H# (C) on ylinouseva
Eli dimsoinnun (tarkkaan ottaen dim7) sävelet on
perussävel
pieni terssi
vähennetty kvintti
vähennetty septimi "The piano is the ultimate percussive and harmonic instrument" |
 zorro
11.01.2007 12:08:40 | |
|---|
eikö se ole helpoin tapa ajatella että latoo ne nuotit perus-sävelestä lähtien puolitoista sävelaskelta toisistaan? |
 komero
11.01.2007 13:05:40 | |
|---|
eikö se ole helpoin tapa ajatella että latoo ne nuotit perus-sävelestä lähtien puolitoista sävelaskelta toisistaan?
Tai sitte niin, että dim = dimished eli vähennetty, ja vähennetty kolmisointuhan on '1, b3, b5', eli mollikolmisointu vähennetyllä kvintillä. Nelisointu loogisesti sama + vähennetty septimi. Tai voihan sen ajatella vaikka 'm6b5'. |
Sharkman
11.01.2007 15:54:03 | |
|---|
En mä mitään tiedä, mutta esim Jori Sivonen tekee sen Gm7 - F#dim7 - Gm7
Tai Tequilan B-osa: Abdim7 - F6 - G7 - G7b5 - C7
Tarkoitin lähinnä että miten soinnun sisäiset yksittäiset stemmat purkautuvat oikein. sielä on aika hurjia intervalleja sisällä. Tämä on silkkaa vittuilua.. alusta loppuun. |
panadol
12.01.2007 01:27:32 | |
|---|
Mitenkäs dimiseiska puretaan oikein neliäänisessä satsissa?
Kiinnostuin itsekin.
Viisaampien vastauksia odotellessa ks. vaikka:
- Erkki Salmenhaara, Soinnutus, s. 258.
- Mark Levine, The Jazz Theory Book, s. 180. |
