Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Mihin järjestykseen perkussiot sinfonia orkesterin partituuriin ?
patarummut ensiksi joo sen sanoo lähteeni muut korkeammasta matalimpaan mutta onko perkussiot ensiksi patarumpujen jälkeen ? ja toisekseen mikä on niiden järjestys jolla ei ole selvää korkeutta. Muistelen ettei edes alderin study of orchestration vastaa tähän ja jos vastaakin se ihan kaikkia löymäsoittimia minusta tämän osalta esitellyt. Voi manaaja kun vaikeaksi tehdään asioita.
PS. minusta järkevin kirjoitus järjestys olisi soittimet tärkeys järjestyksessä. Melodia ekaksi sitten säestykset ja jos kaksi soitinta soittaa melodiaa yhtä aikaa vaikkapa niin enempi kuuluva ylemmäksi.

Mihin järjestykseen perkussiot sinfonia orkesterin partituuriin ?
patarummut ensiksi joo sen sanoo lähteeni muut korkeammasta matalimpaan mutta onko perkussiot ensiksi patarumpujen jälkeen ? ja toisekseen mikä on niiden järjestys jolla ei ole selvää korkeutta. Muistelen ettei edes alderin study of orchestration vastaa tähän ja jos vastaakin se ihan kaikkia löymäsoittimia minusta tämän osalta esitellyt. Voi manaaja kun vaikeaksi tehdään asioita.
PS. minusta järkevin kirjoitus järjestys olisi soittimet tärkeys järjestyksessä. Melodia ekaksi sitten säestykset ja jos kaksi soitinta soittaa melodiaa yhtä aikaa vaikkapa niin enempi kuuluva ylemmäksi.
 
Ymmärrän että käytännöt saattavat tuntua "epäloogisilta", mutta täydellisiä käytäntöjä ei ole olemassakaan. Soittimien tärkeysjärjestys ei käytännössä toimi, koska melodia saattaa vaihtaa omistajaa, ensin se tulee vaikkapa xylofonilla ja sitten timpanilla jonka jälkeen putkikelloilla... tässä tapauksessa jos vaihtais aina sen soittimen ylimmäksi joka on "tärkein", olis partituuri varsin vaikealukuista. Pointti on se, että soittimet löytää sieltä minne ne tavallisimmin kirjoitetaan ettei mene turhaa aikaa pähkäilyyn että mitä hittoa... toiseksi, samassa stemmassa lyömäsoittaja saattaa soittaa montaakin eri soitinta - yksi partituuririvi on siis ajatelty yhdelle muusikolle eikä välttämättä vain yhdelle soittimelle. Näinollen sen yhden muusikon osuus on yksi rivi partsikkaa joka on kyllä varsin käytännöllistä ja toimivaa.
 
Musiikin kirjoituskäytännöt ovat kehittyneet sen verran pitkän ajan kuluessa ja samaa välineistöä sovelletaan niin monenlaisen musiikin kirjoittamiseen, että minusta ei ole ollenkaan huono saavutus että nykyiset käytänteet palvelevat niinkin hyvin kuin ne palvelevat.
 
Jos kirjoitat partituuriisi lyömäsoittimet vaskien ja jousien väliin ja merkitset selvästi partituuririvien alkuun mitä vehkeitä niille on kirjoitettu, et voi ymmärtääkseni mennä metsään! ;)

Erittäin hyvä toki muuten täytyy joskus taas metsään mennä tosin aitoon.:)