Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kun tuli toisessa keskustelussa tähän ongelmaan törmättyä, niin ajattelin kysyä aiheesta enemmänkin.
 
Kalevi Hampinen on kirjansa "Musiikkia laulaen ja kirjoittaen 3/3" nuottiesimerkeissä käyttänyt eri aika-arvojen kanssa eri tavuja. Esim.
 
- kahdeksasosalla alkava synkooppi on "ti-taa-ti"
- kuudestoistaosalla alkava synkooppi on "ka-tii-ka"
- kahdeksasosatrioli on "ta-te-ti"
- kuudestoistaosatrioli on "ti-pa-tu"
 
En tunne klassisen musiikin säveltapailukäytäntöjä hyvin, joten ajattelin kysäistä, ovatko nämä kovinkin yleisesti käytettyjä "virallisia" tavuja, kuten melodiapuolella do, re, mi jne. ?
 
Onko tavuissa jokin logiikka, miten ne muuttuvat kun nuotti sidotaan yhdyskaarella seuraavaan nuottiin?
 
Entä mikä on nykykäytäntö ylennettyjen- ja alennettujen sävelten laulamiseen, jos käytetään do, re, mi -tavuja?

Nuo tavut eivät perustu millekään loogiselle pohjalle ainakaan minun mielestä. Ne siis vain yrittävät auttaa hahmottamaan nuo mainitsemasi tahdit ja itse olen kuullut ainakin jollekin noista eri versioita.
Eikö säveltapailukokeetkin tehdä yleensä koputtaen taikka kapuloilla...?

Eikö säveltapailukokeetkin tehdä yleensä koputtaen taikka kapuloilla...?
 
Ei, kyllä ne ihan suulla lausutaan jotta sävelten kestot tulevat myös oikein.

Karmeaa vastenmielisyyttä on itselleni ainakin aiheuttanut jossain oppikirjassa mainittu neljän kuudestoistaosan ryhmän "tiritiri". Parempi keksiä "sanoituksia" rytmikuvioiden selvennykseksi, kuten klassiset vihannestermit synkoopeissa.

Kuulostaa melkosen epäreilulta nuo toisen threadin tarinat, joissa oppilaan laulu- tai rytminlausumistehtäviä ei hyväksytä, jollei oppilas käytä oikeita tavuja. Tavut ovat yksi kikka jakojen opettelemiseen, mikä saattaa auttaa aloittelijaa, mutta aika äkkiä niistä pitäisi mielestäni oppia luopumaan, muuten tulee elämässä vaikeuksia, varsinkin kaaritusten kanssa.
 
Käsittääkseni näillä tavuilla ei loppujen lopuksi ole kuitenkaan mitään käyttöä elävässä elämässä, tai siis niitä tarvitaan vain teoriatunnilla, mutta ei missään oikeassa soittotilanteissa. (Ei ole ihme, jos oppilaat turhautuvat tällaisilla teoriatunneilla). Niiden hallitseminen ei myöskään kuulu soitossa tai säveltämisessä.
 
Olisi hauskaa saada pakkotavujen käyttöä puoltavia kommentteja, jos en ole ymmärtänyt jotain pointtia!
 
Ugh! :)

Kuulostaa melkosen epäreilulta nuo toisen threadin tarinat, joissa oppilaan laulu- tai rytminlausumistehtäviä ei hyväksytä, jollei oppilas käytä oikeita tavuja. Tavut ovat yksi kikka jakojen opettelemiseen, mikä saattaa auttaa aloittelijaa, mutta aika äkkiä niistä pitäisi mielestäni oppia luopumaan, muuten tulee elämässä vaikeuksia, varsinkin kaaritusten kanssa.
 
Käsittääkseni näillä tavuilla ei loppujen lopuksi ole kuitenkaan mitään käyttöä elävässä elämässä, tai siis niitä tarvitaan vain teoriatunnilla, mutta ei missään oikeassa soittotilanteissa. (Ei ole ihme, jos oppilaat turhautuvat tällaisilla teoriatunneilla). Niiden hallitseminen ei myöskään kuulu soitossa tai säveltämisessä.
 
Olisi hauskaa saada pakkotavujen käyttöä puoltavia kommentteja, jos en ole ymmärtänyt jotain pointtia!
 
Ugh! :)
 
Nää on aikalailla opettajakohtaisia juttuja. Mua on opettanut ainakin neljä eri solfa-opettajaa ja niistä vain yksi vaati solmisaationimien (do re mi jne.) käyttämistä tunneilla. Hänenkään tenteissä ei ollut pakko käyttää solmisaationimiä.
 
Rytmeissä nuo eri tavut ovat minusta olleet nimenomaan suosituksia, ei pakollisia.

Nää on aikalailla opettajakohtaisia juttuja. Mua on opettanut ainakin neljä eri solfa-opettajaa ja niistä vain yksi vaati solmisaationimien (do re mi jne.) käyttämistä tunneilla. Hänenkään tenteissä ei ollut pakko käyttää solmisaationimiä.
 
Rytmeissä nuo eri tavut ovat minusta olleet nimenomaan suosituksia, ei pakollisia.
 
Itse olen tehnyt klassiset solfat viidellä eri opettajalla (sattumaa) ja vain yhden Kodaly-pedagogin kanssa oli ongelmia.
Tavut olen aina mieltänyt apukeinoiksi en itsetarkoituksiksi.
 
Esim. kolmos- ja nelos-solfissa tavuista ei enää ole juurikaan apua melodiasolfassa.
Jokaiseen polyrytmiin pitäisi keksiä oma tavu.
 
Pienten lasten kanssa asia on hieman eri. Sanarytmit, lorut ym. voivat auttaa lasta hahmottamaan rytmejä.

niin, mä en itse ainakaan opi rytmejä kauhean hyvin laskemalla...tai ehkä mä saatan osata sen toistaa perässä, mutta en silti välttämättä sisäistä sitä.
 
yks hyvä kikka on just käyttää jotain sanoja tai lauseita.
 
Pienten lasten kanssa asia on hieman eri. Sanarytmit, lorut ym. voivat auttaa lasta hahmottamaan rytmejä.
 
mikseipä vähän isommatkin lapset noita voisi käyttää. polyrytmeissä auttaa joku sana, kuten se-ka-ta-va-ra-kaup-pa (septoli siis) tms..

kuten tuossa joku jo aiemmin kysyi, niin miten menee ylennykset ja alennukset niissä do-re-mi-fa jutuissa?

mikseipä vähän isommatkin lapset noita voisi käyttää. polyrytmeissä auttaa joku sana, kuten se-ka-ta-va-ra-kaup-pa (septoli siis) tms..
 
Toi "kaup" vähän ontuu. Oikea muistitavutus septolille on tietenkin ja-lo-vii-na-pu-te-li.

kuten tuossa joku jo aiemmin kysyi, niin miten menee ylennykset ja alennukset niissä do-re-mi-fa jutuissa?
 
Käytäntö on yllättävän epälooginen. Ylennetty fa on fi, alennettu mi on mu jne.
Jos laulu transponoi hetkellisesti eri sävellajiin, niin solmisaationimet muuttuvat tosi kinkkiseksi. Do-re:t soveltuvat yksinkertaisiin melodioihin Beboppia niillä ei kyllä solfata ;)

Toi "kaup" vähän ontuu. Oikea muistitavutus septolille on tietenkin ja-lo-vii-na-pu-te-li.
 
Nii, muuten ei muista että se polyrytmi, jossa on 7 yläpuolella jakaantuu seitsemään?:D Miksi se on niin hankalaa laskea vaan y-ka-ko-ne-vi-ku-sei?

Toi "kaup" vähän ontuu. Oikea muistitavutus septolille on tietenkin ja-lo-vii-na-pu-te-li.
 
ei sitä peetä tartte lausua. sen voi "nielaista", niin se toimii ihan hyvin.
 
Nii, muuten ei muista että se polyrytmi, jossa on 7 yläpuolella jakaantuu seitsemään?:D Miksi se on niin hankalaa laskea vaan y-ka-ko-ne-vi-ku-sei?
 
tottakai sen voi tehä miten huvittaa, mut mulle on luontevampaa ehkä ajatella rytmejä "musiikillisina lausekokonaisuuksina" laskutoimitusten sijaan.

ei sitä peetä tartte lausua. sen voi "nielaista", niin se toimii ihan hyvin.
 
tottakai sen voi tehä miten huvittaa, mut mulle on luontevampaa ehkä ajatella rytmejä "musiikillisina lausekokonaisuuksina" laskutoimitusten sijaan.
 
Ajatteletko sä yksinkertaisemmatkin rytmit niin? Koska mä en ainakaan ajattele, en käsitä miksi epätavallisemmista asioista pitäisi tehdä sen hankalampia.

Toi "kaup" vähän ontuu. Oikea muistitavutus septolille on tietenkin ja-lo-vii-na-pu-te-li.
 
se-ka-ta-va-ra-ta-lo
 
Kaikki tavut saman pituisia. :)

tottakai sen voi tehä miten huvittaa, mut mulle on luontevampaa ehkä ajatella rytmejä "musiikillisina lausekokonaisuuksina" laskutoimitusten sijaan.
 
Hirmuinen laskutoimitus, yks kaks kol nel viis kuus sei... :-)

se-ka-ta-va-ra-ta-lo
 
Kaikki tavut saman pituisia. :)
 
Joo helppohan noita on keksiä lisää, ja parannella vanhoja. Joskus mietittiin noita enemmänkin, kertokaahan mikä tämä on:
 
"kaiken lisäksi bussikaistalla"

"kaiken lisäksi bussikaistalla"
 
cascaralta haiskahtaa

"kaiken lisäksi bussikaistalla"
 
cascaralta haiskahtaa
 
..pirun ogelimaikat :)

Eikös Oye Como Va ollut:
 
"Tar-za-ni kii-pe-si puu-hun ja pu-to-si. Ei saa puu-hun kii-ve-tä---Soo!"
 
;)