Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Lähinnä Brian Setzerin innoittamana aloin tutkiskella dim:in käyttömahdollisuuksia. Asia on tietyllä tapaa yksinkertainen kun sointuja on oikeastaan vain kolme. Mutta millä tavalla tuo sointu pitäisi hmmm.. "ajatella" - mihin se käy ja minkä takia se käy mihin käykin?
Saako tästä sekoilustani kukaan otetta?

Tehdäänpä tällainen etikettivirhe että basisti avaa keskustelun.
Basistina olen ainakin pannut sen merkille että bassolinja tavallisesti nousee sen puolisävelaskelta kun tulee dimin paikka. Sävellys jollaintavalla "venyy" dimin kohdalla ja aina ylöspäin minun mielestä.
Nämä mun ajatukset on lähinnä mielikuvia mutta eikö musiikki kaikenkaikkiaan nimenomaan ole sitä...

Basistina olen ainakin pannut sen merkille että bassolinja tavallisesti nousee sen puolisävelaskelta kun tulee dimin paikka. Sävellys jollaintavalla "venyy" dimin kohdalla ja aina ylöspäin minun mielestä.
 
Joo, tuommoinen "vienti" on aika yleinen käyttökohde. Aika usein muuten kuulee tuollaisessa kuviossa vähennettyä kolmisointuakin kutsuttavan dimiksi.

Dimiseiskasta (nelisoinnusta) kaiketi puhutaan?
 
dim7 esiintyy monesti dominanttiseptimisoinnun (tai duurikolmisoinnun) jälkeen puolisävelaskelen korkeammalta: esimerkiksi D7:aa (D-F#-A-C) seuraa D#dim7 (D#-F#-A-C) -- perussävel vaihtuu, kaikki muut soinnun äänet pysyvät samana. Tämä on siis sama juttu kuin mistä poppamies mainitsi: bassoääni nousee.
 
dim7:lla voi tällä tavoin "ketjuttaa" sointuja yhteen: C7-D7-Em7 sointukulun voi muuttaa muotoon C7-C#dim7-D7-D#dim7-Em7 (vähän kuten Beatlesin Blackbirdissa, esimerkiksi).
 
dim7:lla on sen oudon symmetrisyyden vuoksi käyttöä myös moduloivana sointuna. Jokaisesta dim7:sta saa yhden sävelen puolisävelaskelen mittaisella muutoksella neljä eri dominanttiseptimiä: D#dim7:sta saa D7:n (D# -> D), F7:n (F# -> F), Ab7:n (A -> Ab) tai B7:n (C -> B). Helppo tapa hyppiä sävellajista toiseen ja tiputtaa kuuntelija kärryiltä...

Joo, tuommoinen "vienti" on aika yleinen käyttökohde. Aika usein muuten kuulee tuollaisessa kuviossa vähennettyä kolmisointuakin kutsuttavan dimiksi.
 
Johtuneeko siitä, että yleensä tuollaisessa kulussa esiintyvä vähennetty kolmisointu laajenee neljännen sävelen lisäämällä paljon luonnollisemmin dimiseiskaksi kuin puolidimiksi, esim. progressiosssa:
 
C -> C7/E -> F -> F#o (tähän siis sopii lisäsäveleksi jatkoa ajatellen paljon paremmin vähennetty septimi eli D# kuin pieni septimi E) -> C/G

C -> C7/E -> F -> F#o (tähän siis sopii lisäsäveleksi jatkoa ajatellen paljon paremmin vähennetty septimi eli D# kuin pieni septimi E) -> C/G
 
"Kas menninkäinen ennen päivänlaskua ei voiiiiii..."

Pianistin näkökulmaa:
 
C6-Ddim7-C6/E-Fdim-C6/G-G#dim7-C6/A-Bdim7-C6

Pianistin näkökulmaa:
 
C6-Ddim7-C6/E-Fdim-C6/G-G#dim7-C6/A-Bdim7-C6
 
Siis et onnistu dim-soinnuilla vaihtamaan sävellajia?

Siis et onnistu dim-soinnuilla vaihtamaan sävellajia?
 
No tuohan oli enemmän tuollainen asteikon voicing-homma kuin että siinä oikeasti sointufunktioilla pelattaisiin.
 
EDIT: No huumoriahan tuo Baronilta olikin. Ei heti vain mennyt jakeluun teoriapalstan viralliselle tiukkapipolle... :)

Levineltä plokattua pianismihommaa:
 
Dimiseiskan drop 2 -voicingissa (esim. F#dim - alhaalta ylöspäin F#, C, D#, A) voi korottaa kolmanneksi ylimmän sävelen kokosävelaskeleella (C -> D) jotta voicingiin tulisi lisää "särmää". Syntynyt sointu (D add b9 / F#, hoho) on tavallaan edelleen dimiseiska, koska korvaava lisäsävel (D) on peräisin samasta dimiskaalasta kuin muutkin soinnun sävelet (F# G# A B C D D# F).
 
EDIT: korjasin kirjoitusvirheen.

Siis et onnistu dim-soinnuilla vaihtamaan sävellajia?
 
Mä tykkään tosta C-duurista, miks sitä ny lähtis vaihtaa? häh? Onko ne muut muka jotenkin parempia? Miten?

Mä tykkään tosta C-duurista, miks sitä ny lähtis vaihtaa? häh? Onko ne muut muka jotenkin parempia? Miten?
 
C-duurihan on pianistille vaikein. Jos sulla on tekniikka niin hyvin handussa, että ei haittaa, pysy siinä.

C-duurihan on pianistille vaikein. Jos sulla on tekniikka niin hyvin handussa, että ei haittaa, pysy siinä.
 
Elämässä pitää olla haasteita.

Pistän tähän muutaman ajatuksen, jos näistä olis jollekin hyötyä:
 
Dimin nimi johtuu englanninkieisestä sanasta diminished=vähennetty. Dim-lyhennettä käytettäessä voidaan tarkoittaa joko vähennettyä kolmisointua tai vähennettyä nelisointua. Sointumerkintäsysteemeissä Cdim tai C ja astemerkki ilman seiskaa on tyypillisin tapa kirjoittaa vähennetty kolmisointu, mutta silti usein tätä merkintää käytetään myös kun tarkoitetaan nelisointua - ota siitä sitten selvää!!
 
Yhtälailla, kaikissa niissä tilanteissa joissa sointumerkistä ei ilmene kumpaa vähennettyä sointua tarkoitetaan, vähennetty nelisointu toimii joka tapauksessa. (Tämä näin nyrkkisääntönä).
 
Tonaalisessa musiikissa (duuri- tai mollisävellajiin perustuvassa) dimi esiintyy kahdessa olomuodossa:
 
- 7b9-soinnun ylärakenteena (Edim7 - E, G, Bb, Db on C7b9-soinnun "yläpää" ). Esimerkkibiisissä soinnut C - C#dim7 - Dm -> tässä tapauksessa dimisointu ajaa saman asian kuin A7(b9)-sointu, eli on dominanttinen ja purkautuu Dm-sointuun.
 
- Niinsanottuna kromaattisena muunnesointuna, jolloin yhtä sointua "väännetään" kohti toista sointua äänenkuljetuksella. Esim. Em7 - Ebdim7 - Dm7, jossa Em7:aa "väännetään" kohti Dm7:aa. Tässä tapauksessa Eb-dimi ei ole luonteeltaan dominantin yläpää vaan lopputulosta äänenkuljetuksesta.
 
Yksinkertaistetusti, kun basso liikkuu puoli sävelaskelta ylös dimisoinnusta kohdesointuun, tilanne on "dominanttinen" ja kun mennään puoli alas dimisoinnusta kohteeseen, kyse on muunnesoinnusta.
 
Seuraavassa tilanteita joissa dimisointuun voi törmätä C-duurisävellajissa:
 
Dominanttiset tilanteet:
 
C - C#dim7 Dm
Dm - D#dim7 - Em
F - F#dim7 - G7
G7 - G#dim7 - Am
Bdim7 - C
 
Kromaattiset muuntelutilanteet:
 
Cdim7 - C
Ebdim7 - C/E (huom! vaikka basso nousee, soinnun todellinen perussävel pysyy samana eli C:nä)
F#dim7 - C/G (kuten äsken!)
Em - Ebdim7 - Dm
G7 - F#dim7 - F
Am - Abdim7 - C/G
 
Muitakin on mutta näillä pääsee pitkälle. Voi kokeilla vaikka soinnuttaa biiseihin dimejä näiden esimerkkien voimalla.

Kiitos paljon ajatuksista.
 
Toinen jatsilta tuntuva sointu on "molliseiska-alennettu vitonen". Mitähän siitä pitäisi ajatella?
 
edit: poistin sekoiluni

Kiitos paljon ajatuksista.
 
Toinen jatsilta tuntuva sointu on "molliseiska-alennettu vitonen". Mitähän siitä pitäisi ajatella?
 
m7b5 soinnusta käytetään myös nimitystä "puolidimi", mutta toki asioista on aina parmpi puhua oikeilla nimillä.
 
P.S. Mielenkiintoinen asia vielä tuosta alkuperäisestä aiheesta, dim7, on että alentamalla vuorollaan minkä tahansa soinnun neljästä äänenstä niin muodostuu 4 eri septiimisointua. Toisin sanoen, kolmen nauhan sisällä sulla on käytettävissä kaikki 12 septiimiä.

m7b5 soinnusta käytetään myös nimitystä "puolidimi", mutta toki asioista on aina parmpi puhua oikeilla nimillä.
 
Mä olen tottunut käyttämään termejä vähennetty (kolmisoinnusta), dimi, ja sitten tuo puolidimi.

Vanhaan ketjuun (1077 päivää) kirjoitan, joo, mutta koska haku toimii ...
 
Pianistin näkökulmaa:
 
C6-Ddim7-C6/E-Fdim-C6/G-G#dim7-C6/A-Bdim7-C6
 
Tuohan on sama, kuin C6:n harmonisoi C-maj bebop-skaalalla lisäämällä melodian ei-soinnunsävelelle dimiseiskan. Eli tämä suoraan Levine:n kirjasta sivuilta 181-182 ja kaikista Wes Montgomeryn blokkisointusooloista (heh, heh). Levine näyttää saman Cm6:lle. Kysymys kuuluukin että onko tuolle dominantti-versiota?
 
Samalla järkeilyllä G7:lle ja dominanttibebop-asteikolle "välisoinnuksi" tulee F#m7b5 (?) ja ainakaan mun korva ei heti tykästynyt siihen soundiin samalla tavalla kuin tuohon C6:een.

Tuohan on sama, kuin C6:n harmonisoi C-maj bebop-skaalalla lisäämällä melodian ei-soinnunsävelelle dimiseiskan. Eli tämä suoraan Levine:n kirjasta sivuilta 181-182 ja kaikista Wes Montgomeryn blokkisointusooloista (heh, heh). Levine näyttää saman Cm6:lle. Kysymys kuuluukin että onko tuolle dominantti-versiota?
 
Samalla järkeilyllä G7:lle ja dominanttibebop-asteikolle "välisoinnuksi" tulee F#m7b5 (?) ja ainakaan mun korva ei heti tykästynyt siihen soundiin samalla tavalla kuin tuohon C6:een.
 
Levinen Jazz Piano Bookissa käsitellään aihetta (s. 182->) vähän laajemmin ja esitellään myös m7- ja dominanttiversiot. Siinä esimerkit on C:ssä mut jos otetaan toi sun G7 ja lisätään väliin ne dimiseiskat niin kyseessähän ei ole F#m7b5 vaan F#dim7, Adim7, Cdim7 tai Ebdim7 (jotka kaikki ovat D7b9:n vajaamuotoja).
 
Asteikoksi muodostuu dom. bebop-asteikon sijasta joku asteikko jonka nimeä en tiedä mut jonka rakenne on sama kuin dom. bebop-asteikon mutta 6. aste on alennettu eli esim. G:stä G-A-B-C-D-D#-F-F#

Asteikoksi muodostuu dom. bebop-asteikon sijasta joku asteikko jonka nimeä en tiedä mut jonka rakenne on sama kuin dom. bebop-asteikon mutta 6. aste on alennettu eli esim. G:stä G-A-B-C-D-D#-F-F#
 
Tuo asteikko muistuttaa C-melodisen mollin 5. moodia, "G-miksolyydinen b6", johon on lisätty kromaattinen välisävel F# (Maj7), kuten bebop-dominattiskaalassa tavataan tehdä.