Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Eli kirjoittaa yhden soittimen osuuden valmiiksi lisää sitten muut yksitellen ? vai onko tuo ihan normaali menettely.

Mä ainakin teen ihan miten sattuu.
Mutta toi on yks tapa.
Tuon tekotavan etu on varmaankin, se että kappeesta tulee ehyt.
Kun siinä on se yksi soitin sellaisena punaisena lankana.

Eli kirjoittaa yhden soittimen osuuden valmiiksi lisää sitten muut yksitellen ? vai onko tuo ihan normaali menettely.
 
Mä keksin yleensä ensin biisin intron eri soittimineen. Tutkin sävellettävän tekstin eri osineen ja hahmottelen melodian sekulle tempossa, johon lisään instrumentin kerrallaan, kunnes "kakku" on valmis. Saatan silti vielä valmista biisiäni hienosäätää jälkeenpäin eri soittimineen ja melodiaakin jopa korjata Tekotapoja on niin monia. :)

tuo nyt riippuu ihan musatyylistä ja biisistä. ainakin makuuhuonekitaristit tekee. :)

Mie teen silleen, et ekaks pianon ja sit duunailen koskettimilla jonkunnäköstä bassokuviota ja jousia ja sitten guitar prolla kirjottelen nuotit ja väännän rummut ja loput soittimet. Laulumelodia tulee matkan varrella (jos tulee).

Eli kirjoittaa yhden soittimen osuuden valmiiksi lisää sitten muut yksitellen ? vai onko tuo ihan normaali menettely.
 
Onhan tuo yleistä että ensin tehdään pianoversio ja sitten vasta orkestroidaan se. Toisaalta minä teen yleensä niin että sävellän ensin triangelistemman ja sen pohjalta vasta lopun biisiä.

Jos melodia on riittävän "kantava" yksinään niin kyllähän sekin riittää. Aika usein harmonia on olennainen osa kappaletta (riippuu vähän tyylistä), joskus joku riffi, (rock puolella).
Itse jättäisin Intron viimeiseksi, koska siinähän voi käyttää jo olemassa olevaa materiaalia ts.teeman osasta voi rakentaa intron. Tapoja on varmaan tuhansia.

Onhan tuo yleistä että ensin tehdään pianoversio ja sitten vasta orkestroidaan se. Toisaalta minä teen yleensä niin että sävellän ensin triangelistemman ja sen pohjalta vasta lopun biisiä.
 
Toihan oli hyvä idis. En ollut tietoinen miten triangelistemmat kirjoitetaan mutta Finalepa tiesi, ei kun kirjoittamaan!

Väärinkäsitysten välttämiseksi tahtoisin painottaa, että teen siis yksinkertaista rock-musiikkia bändille. En mitään sinfonioita taikka muita vastaavia.
 
************************
 
1.
 
- Rämpyttelen akustisella kitaralla sointuja satunnaisessa järjestyksessä, satunnaisin rytmityksin.
- Hahmottelen laulumelodiaa satunnaisten sointujen päälle.
- Laulan ihan mitä mieleen juolahtaa. Sanoilla ei ole niin väliä. Kunhan sanojen ja melodian rytmi toimii.
- Kokoan kyseisellä metodilla erilaisia kokonaisuuksia peräkkäin ja kas, kappale on "valmis".
 
Yleensä tietysti vaatii melko pitkän hiomisprosessin että osat soljuvat sujuvasti peräkkäin.
 
************************
 
2.
 
- Teen rumpupohjat tietokoneella. Tehdessä mietin yleensä, että minkätyylisiä osia tahdon laittaa peräkkäin. Hidas, nopea, aggressiivinen, maalaileva jne. Periaatteessa päätän siis kappaleen rakenteen ennenkuin yhtään sointua taikka säveltä on mietittynä.
- Nauhoittelen rumpupohjan päälle kitaroita. Ihan improvisoin riffejä sun muita sekaisin, kunnes löydän mieleiseni.
- Ensimmäisen kitararaidan jälkeen saatan nauhoittaa bassot, toisen kitararaidan tai vaikka laulaa lurauttaa jotain melodianpätkää.
- Kuuntelen kappaletta monta kertaa ja mietin, että mitä voisi tehdä toisin.
- Saatan vaihtaa osien paikkoja tai sekoittaa sointuja/säveliä.
- Ja kas, kappale on "valmis".
 
************************
 
Tuossapa kai noi yleisimmät sävellysmetodini. Toisinaan tulee käytettyä jotain muutakin. Esimerkiksi sointuja valmiin melodian päälle. Ja jotain mitä en kait edes muista.

Oma metodini on tämä:
 
Aloitan soinnuista. Ensin suunnittelen harmoniaoppikirjoista tutun rivin:
esim.
T S6 D T3 (DDD DD D)< - DD D64 53 T
 
Sen jälkeen vedän tahtiviivat, luon rytmit, päätän sävellajin Barokkipianisti -kirjan sävellajikarakteristiikkataulukolla ja teen melodian pääosin soinnun sävelistä.
 
Näin on syntynyt mm. kappale Flying, jonka löydätte Sävellyskilpailu 7 -aiheesta.
 
Oletteko muuten huomannut, ettei merkkejä < ja - voi kirjoittaa peräkkäin täällä?
 
Ps. niin, tämähän toimii pääasiassa klassisille kappaleille

Sen jälkeen vedän tahtiviivat, luon rytmit, päätän sävellajin Barokkipianisti -kirjan sävellajikarakteristiikkataulukolla ja teen melodian pääosin soinnun sävelistä.
 
eikös barokin ajan viritys ollut reilusti alempana kuin nykyinen a = 440hz ? Sen ajan C-duuri soi alempana kuin meillä nykyään ja siten myös nuo sävellajeihin viittaavat karakterit katoavat.

eikös barokin ajan viritys ollut reilusti alempana kuin nykyinen a = 440hz ? Sen ajan C-duuri soi alempana kuin meillä nykyään ja siten myös nuo sävellajeihin viittaavat karakterit katoavat.
 
Pääsääntöisesti noin puolikkaan nykyistä alempi, vaikka viritystaso ei ollut sillä tavain vakiintunut kuin nykyään, vaan käytössä oli useita tasoja esim. esityskokoonpanosta riippuen. Eli eivät ne karakterit olleet silloinkaan sidoksissa viritystasoon.

Minä teen kappaleita yleensä näppäilemällä mollipohjaisia sointuja melodisesti, samalla soittaessani mietin jo miltä soolo voisi kuulostaa. Ja koska olen omaksunut soolokitaristin roolin itselleni, niin soolot biiseissäni ovat yleensä pitkään hiottuja ja pitkiä. biisini ovat hiukan saman tyylisiä kuin bucketheadin, vaikkakaan sormitekniikkaa ei voi edes verrrata niin taitavaan kitaristiin kuin buckethead.

niin ja säveltäminen on epäilemättä kaikkein helpointa,jos harjoittelee musiikin teoriapuolen läpikotaisin.

Ite ainakin kirjotan biisit niinkun tuntuu, jos keksin hyvän kitarariffin, soittelen sitä vähän aikaa kotona, sit lisään siihen ehkä jotain melodiaa päälle toisen kitaran raidalla, tai sit muutan riffiä, sit jos keksin jotain rumpukomppeja siihen niin kirjotan aina kaiken ylös, lyriikat keksin ihan mistä sattuu ja millon sattuu, mutta aina ideat kirjotan ylös ja sit kokeilen niitä, ja eri biiseihin a, b ja c-osia keksin ajan myötä, sit biisi on valmis kun se tuntuu hyvältä... Ja kun siinä on sitä jotain, jos on vaan löysä tekele niin en jaksa panostaa siihen yhtään enempää kun sen että jossain testaamassa ja lämmitellessä soitan jotain omiani, mut kunnon biisit säästelen... Mut ei oo koskaan valmistunut biisi varmaan silleen että ois täysin valmiina jonkun instrumentin raita ja sit koko biisi rakentuis sen ympärille, se on aika harvinaista varmaan... Ainakin vähän monipuolisemmissa ja monimutkasemmissa biiseissä mietin aika paljon rakennetta, tietty jos on kyseessä joku HC-punkki niin ei kai siinä paljoo tarvi miettiäkkään että miltä se biisi kuulostaa sit tavalla tai toisella :) Mut omat biisit on aina monimutkasempia ja vaatii keskittymistä ja sitä istumista sen verran että vasta kun biisin eteen on nähnyt sen "hei näin se menee"-elämyksen niin se voi jossain vaiheessa olla valmis... Muuten on kyseessä liian helposti valmistunut biisi jolla ei oo tunnearvoa :)

Onko sinulla ten joku ohjelma jolla saat rumpunauhoja?

1. Päässä soi
2. kirjoitan ylös mitä päässä soi
3. kasaan, hion,korjailen, muokkaan, pyörittelen jne jne
4. toivon että tästä tulis jotain

1.Soitan
2.soitan vahingossa jotain mikä kuulostaa hyvältä.
3.soitan sitä läpi monta kertaa.
4.mietin jatkoa.
5.kääntelen, vääntelen, lisään, sovitan.
6.mietin sanoja.
7.pelaan playstationia.
8.syön.
9.palaan biisi-idean pariin.
10.saan valmiiksi.
11. annan muiden bändin jäsenten hoitaa omt soittimensa.

1. Etsin sointukierron jossa ei ole järjen hiventäkään
2. Etsin asteikot, joilla ei ole mitään tekemistä sointujen kanssa.
3. Keksin melodian jolla ei ole mitään tekemistä sointujen eikä asteikkojen kanssa.
 
Siinä se loistoteos!!

1. Etsin sointukierron jossa ei ole järjen hiventäkään
2. Etsin asteikot, joilla ei ole mitään tekemistä sointujen kanssa.
3. Keksin melodian jolla ei ole mitään tekemistä sointujen eikä asteikkojen kanssa.
 
Siinä se loistoteos!!
 
Kakofonia, jota kriitikot kehuvat maasta taivaaseen todelliseksi musiikilliseksi mestariteokseksi.