Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Siitähän näkee kätevästi sävellajien ylennykset/alennukset ja rinnakkaismollit..joo, mutta voisko joku maanläheisesti(yksinkertaisesti), selittää, mihin muuhun sitä voi käyttää?
Käsittääkseni johonkin sointukulkuihin liittyvään?

kvinttiympyrää kiertämällä saa sointukierron, jossa edellinen sointu toimii dominanttina (V-aste) seuraavalle (I), joka puolestaan toimii dominanttina (V) seuraavalle, jne jne. tätä ilmiöö käytetään useissa kappaleissa, mm. rhythm changes -kululla menevissä kappaleissa, ja kenties tunnettuna esimerkkinä I Will Survive -niminen teos, joka kulkee nk. diatonisella kvinttikululla.
 
tämä näin aluksi. joku paremmin tietävä jatkakoon/korjatkoon:)

Yleisin kvinttiympyrää hyödyntävä soinnutus kulkee ikäänkuin kvinttiympyrää "taaksepäin". Esimerkkinä juuri rhythm changes-kulut, jotka voi olla diatonisia (A-osa) tai sitten ei (B-osa).
 
"rhythm changes" A-osa (Bb-duurissa):
 
Bb - Gm - Cm7 - F7
 
tai kvinttiympyrää takaperin:
 
Dm7 - G7 - Cm7 - F7
 
rhythm changes "bridge", tai B-osa:
 
|| D7 | D7 | G7 | G7 | C7 | C7 | F7 | F7 ||
 
Jazzmuusikot kutsuu tätä nimellä "back-cycling", tässähän liikutaan oikeastaan rinnakkaisintervalleissa, eli kvarttiympyrää, jos hiuksia halotaan.
 
Esimerkkinä käytännön sovellutuksesta otettakoon vaikka (be-bop) bluesin 4 ensimmäistä tahtia vaikkapa Bb-duurissa:
 
tavanomaisten
 
|| Bb | Bb | Bb | Bb(7) | Eb jne...
 
tilalle voisi soittaa
 
|| Bb | Am7b5 D7(alt.) | Gm7 C7 | Fm7 Bb7 | Eb jne...
 
Sijaissointuja voi tässä lisätä "takaperoisesti" kohti "maalisointua" (IV) Eb haluamansa määrän. Esim. 3. ensimmäistä tahtia voisivat olla vain Bb:tä, seuraten | Fm7 Bb7 | Eb jne...
 
Tavallinen sointukierto jazzstankuissa jne. on kromaattisesti laskevat dominanttiseptimisoinnut. Useimmat muusikot käsittelevät näitä irrallisina kromaattisina sointuina. Toinen tapa lähestyä asiaa on ajatella ne kvarttiympyrää liikkuvien sointujen tritonus-sijaissointuina;
 
|| D7 | D7 | G7 | G7 | C7 | C7 | F7 | F7 || Bb
 
voisi olla yhtä hyvin
 
|| D7 | D7 | Db7 | Db7 | C7 | C7 | B7 | B7 || Bb
 
tai
 
|| Ab7 | Ab7 | G7 | G7 | Gb7 | Gb7 | F7 | F7 || Bb
 
Sointukulku voi liikkua myös kvinttiympyrää "eteenpäin", mutta se on harvinaisempaa, ainakin pop- jazzmusiikissa, ainoa esimerkki jonka keksin on Hendrixin sovitus kansanlaulu "Hey Joesta".
 
|| C | G | D | A | E | E ||
 
Keksittekö muita?

Mulla on just työn alla Sonny Rollins'in "Doxy" jonka alkuosan soinnut menee joteskin
 
Bb7 - Eb7 - D7 - G7 - C7 - F7 - Bb7 - Eb7 - D7 jne. eli jos D7:sta laskee niin kuusi peräkkäista kvarttiseptimiä eli kvinttiympyrää takaperin.
 
Tritonuskorvauksilla sama
Bb7 - A7 - Ab7 - G7 - Gb7 - F7 - E7 jne

Diatonisen asteikon moodien etumerkkien pikatarkistukseen oli joku logiikka, tyyliin "niin monta pykälää kuin mitä on mihinkin suuntaan mikäkin moodi niin katsotaan etumerkki"..... en nyt äkkiseltään muista miten se meni, mutta se toimi. Joku suomentakoon tuon.

...mihin muuhun sitä voi käyttää? Käsittääkseni johonkin sointukulkuihin liittyvään?
 
Just vähän aikaa sitten hoksasin, että haitarin Stradella basso on ihan suoraan kvinttiympyrä, jolloin dominantti (V) ja subdominantti (IV) bassonapit löytyvät aina toonikan (I) vierestä (jos nappeja riittää).
 
Länsimainen tonaalinen musiikkihan pohjautuu *puhtaisiin* intervalleihin, joita on vain priimi, kvartti, kvintti ja oktaavi ja kvinttiympyrä kiertää *puhtaissa* intervalleissa, toiseen suuntaan kvinteissä ja toiseen kvarteissa.
 
(Kvartti (esim I-IV =2,5 sävelaskelta) on kvintti toisinpäin (IV-I = 3,5 sävelaskelta) ja tietysti päivastoin. (Koska oktaavissa on 12 ääntä ja siten 6 kokosävelaskelta jolloin 6-2,5 = 3,5 ja vastaavasti 6-3,5 = 2,5)).
 
Sitten kannattaa huomata, että *puhtaita* intervalleja löytyy myös muidenkin asteiden väleistä esim III-VI jne.)