Yksi tyhmä kysyy enemmän..... Oon mielestäni sujuvasti lukenut etuheleitä ja osittain osannut soittaa niitä, mutta ongelmaksi tuli, kun itse pitäisi nuotittaa. (Oon plokkaamassa Jaki Byardin periaatteessa helppoa sooloa, mutta täynnä etuheleitä!) 1. Mikä on korrekti etuheleen kestomerkintä missäkin tapauksessa? 2. Finalella saa aikaiseksi etuheleen, jossa on poikkiviiva nuotinvarren yli ja sellaisen jossa ei ole. Mitä eroa niillä on? 3. Pitääkö etuhele yhdistää kaarella siihen varsinaiseen nuottiin? Jos ei, voiko sen yhdistää? Jos molemmat mahdollisia, mitä eroa niitten soittamisessa pianolla on? Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius) |
1. Mikä on korrekti etuheleen kestomerkintä missäkin tapauksessa? Etuheleitä on merkitty vähän eri tavoilla aikakaudesta, säveltäjästä ym. riippuen, tuskin on yhtä oikeaa tapaa... Joku klasarikäytännöistä tietävä saa tilittää tarkemmin, jos jaksaa. 2. Finalella saa aikaiseksi etuheleen, jossa on poikkiviiva nuotinvarren yli ja sellaisen jossa ei ole. Mitä eroa niillä on? Appoggiatura eli pitkä etuhele on joskus kirjoitettu ilman poikkiviivaa, acciaccatura eli lyhyt etuhele viivan kanssa. Niistä puhutaan mm. täällä: http://en.wikipedia.org/wiki/Ornament_%28music%29#Appoggiatura 3. Pitääkö etuhele yhdistää kaarella siihen varsinaiseen nuottiin? Jos ei, voiko sen yhdistää? Jos molemmat mahdollisia, mitä eroa niitten soittamisessa pianolla on? Ei kait sillä niin väliä. Mä käyttäsin kaarta, jos sen saa jotenkin nuotikuvaan ängettyä niin, että luettavuus pysyy selkeänä. :) By your command! |
Kiitti, nythän netistä alkoi löytyä tietoa kun annoit italialaiset nimet:-) Tuo etuhelenuotin kesto-ongelma tuli vastaan kun yritin tunkea 8-osa trioliin 8-osanuotilla grace notea, Finale ei suostunut tekemään mutta kun muutin sen 16-osaksi, onnistui. Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius) |