Aihe: Trumpetille kirjoittaminen
1
northern
19.09.2007 01:51:52
 
 
Olen säveltänyt yhden kappaleen jossa olen käyttänyt trumpettia. Nyt tämä kappale pitäisi esittää ja minun pitäisi kirjoittaa nuotit soittajalle, enkä ole kovinkaan hyvin perillä kyseisestä soittimesta.
 
Olen ymmärtänyt että Bb vireiselle trumpetille kirjoitetaan nuotit eri korkeudelle kuin esim. pienolle. Tämän joku saisi selittää että mille korkeudelle ne kirjoitetaan ja onko etumerkintä edelleen sama?
 
Lisäksi olen joskus kuullut että nuotteihin merkitään joskus hengittämistauko, eli vaikka nuotti olisikin vaikka koko tahdin mittainen, niin nuotteihin voidaan merkitä kohta jossa soittaja vetää henkeä ennen seuraavaa tahtia. Pitääkö tämä ollenkaan paikkaansa ja millainen kyseinen merkintä on?
 
Muutenkin olisi kiva saada hiukan lisää tietoa kyseisestä soittimesta, että osaan miettiä mitä sillä on oikein mahdollista soittaa.
Etsiikö bändisi hyvää studiota jossa työskennellä halvalla? Ota siinä tapauksessa minuun yhteyttä.
panadol
19.09.2007 02:22:05
Olen säveltänyt yhden kappaleen jossa olen käyttänyt trumpettia. Nyt tämä kappale pitäisi esittää ja minun pitäisi kirjoittaa nuotit soittajalle, enkä ole kovinkaan hyvin perillä kyseisestä soittimesta.
 
Olen ymmärtänyt että Bb vireiselle trumpetille kirjoitetaan nuotit eri korkeudelle kuin esim. pienolle. Tämän joku saisi selittää että mille korkeudelle ne kirjoitetaan ja onko etumerkintä edelleen sama?
 
Lisäksi olen joskus kuullut että nuotteihin merkitään joskus hengittämistauko, eli vaikka nuotti olisikin vaikka koko tahdin mittainen, niin nuotteihin voidaan merkitä kohta jossa soittaja vetää henkeä ennen seuraavaa tahtia. Pitääkö tämä ollenkaan paikkaansa ja millainen kyseinen merkintä on?
 
Muutenkin olisi kiva saada hiukan lisää tietoa kyseisestä soittimesta, että osaan miettiä mitä sillä on oikein mahdollista soittaa.

 
Bb- instrumentit lukevat nuottia siten, että esim. nuotissa etumerkitön C-duuri sävellaji onkin juuri tuo Bb. Joudut siis transponoimaan kokosävellaskeleen ylemmäs. Normaalissa tonaalisessa musiikissa käsittääkseni myös etumerkintä merkitään vastaavasti, ts. esim. soiva C-duuri kirjoitetaan D-duuriin, siis 2. ristillä.
 
Olethan tietoinen siitä, että trumpetteja on muitakin kuin Bb-vireisiä?
 
Hengittämistaukoa ja mahdollisia asiavirheitäni varten, toivokaamme että joku tietävämpi puuttuu aiheeseen.
Mesa/Boogie
19.09.2007 09:40:46
Hengittämistaukoa ja mahdollisia asiavirheitäni varten, toivokaamme että joku tietävämpi puuttuu aiheeseen.
 
Ei mullakaan oo asiasta parempaa tietoa, mutta luulisin, että trumpetisti tietää itse milloin hengittää... Eli ellei nuotin kirjoittaja tiedä mitään trumpetin soittamisesta, niin kannattaa ehkä jättää noi hengitystauot soittajan oman harkinnan varaan. Merkintänä niissä hengitystauoissa käytetään mun käsittääkseni ' -merkkiä.
baron
19.09.2007 09:42:40
 
 
mun käsittääkseni ' -merkkiä
 
Sama kuin virsikirjassa?
Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius)
Mesa/Boogie
19.09.2007 10:15:56
Sama kuin virsikirjassa?
 
Jep. Aloitin viimekuussa huiluopinnot ja sillä osastolla käytetään tota merkkiä.
Janus
19.09.2007 10:26:48
Bb- instrumentit lukevat nuottia siten, että esim. nuotissa etumerkitön C-duuri sävellaji onkin juuri tuo Bb. Joudut siis transponoimaan kokosävellaskeleen ylemmäs. Normaalissa tonaalisessa musiikissa käsittääkseni myös etumerkintä merkitään vastaavasti, ts. esim. soiva C-duuri kirjoitetaan D-duuriin, siis 2. ristillä.
 
Jep, "uuden" sävellajin etumerkit kehiin vaan (kun kyse on tonaalisesta musiikista, ja todennäköisesti onkin). Samaten mahdolliset modulaatiot lapun keskellä merkitään uuteen sävellajiin: jos on biisi, joka menee C-duurissa ja moduloi lopussa Eb-duuriin, niin trumpettilapussa sävellajit ovat vastaavine etumerkkeineen D-duuri (2#) ja F-duuri (1b).
 
Olethan tietoinen siitä, että trumpetteja on muitakin kuin Bb-vireisiä?
 
Joo, mutta Bb-trumpetti on käytännössä ehdottomasti yleisin. Stemman vasempaan ylälaitaan kannattaa kirjoittaa "Trumpet in Bb", niin mitään epäselvyyksiä ei pitäisi tulla.
Sertzo S
19.09.2007 11:50:34
Sama kuin virsikirjassa?
 
Onkos tuo ns. henkonen, jolloin keuhkot taas täytetään, muttei aivan täyteen?
Sertzo S
19.09.2007 11:54:33
Jep, "uuden" sävellajin etumerkit kehiin vaan (kun kyse on tonaalisesta musiikista, ja todennäköisesti onkin). Samaten mahdolliset modulaatiot lapun keskellä merkitään uuteen sävellajiin: jos on biisi, joka menee C-duurissa ja moduloi lopussa Eb-duuriin, niin trumpettilapussa sävellajit ovat vastaavine etumerkkeineen D-duuri (2#) ja F-duuri (1b).
 

 
Joo, mutta Bb-trumpetti on käytännössä ehdottomasti yleisin. Stemman vasempaan ylälaitaan kannattaa kirjoittaa "Trumpet in Bb", niin mitään epäselvyyksiä ei pitäisi tulla.

 
Hyvää tietoa, josta kiitos. Entäs flyygelitorvi?
Martso
19.09.2007 12:08:08 (muokattu 19.09.2007 12:08:18)
Hyvää tietoa, josta kiitos. Entäs flyygelitorvi?
 
Mitäs siitä? Bb-vireinen, paras käyttöääniala g-F2 in c.
Kaikki käy, eihän siinä mitään!
Sertzo S
19.09.2007 13:19:42
Mitäs siitä? Bb-vireinen, paras käyttöääniala g-F2 in c.
 
Ändös ja kiitos!
northern
19.09.2007 14:27:45
 
 
Olethan tietoinen siitä, että trumpetteja on muitakin kuin Bb-vireisiä?
 
Olen ymmärtänyt että trumpetistilla joka tuon kappaleen soittaa on Bb-vireinen trumpetti.
 
Väännetään nyt vielä rautalangasta että menee oikein. Eli jos kappale menisi vaikka C-duurissa ja melodia olisi c d e, niin trumpetille merkittäisiin sävellajiksi Bb-duuri ja sävelet olisivat d e f#?
 
Jos joku haluaa kuunnella kyseisen kappaleen, niin sen löytää konesoundeilla tuolta:
http://www.mikseri.net/player/playe … n=1&type=1&parameter=203306
 
Täytyy vain sovittaa sitä hiukan uusiksi ja karsia muutamia instrumentteja pois.
Etsiikö bändisi hyvää studiota jossa työskennellä halvalla? Ota siinä tapauksessa minuun yhteyttä.
baron
19.09.2007 14:30:27 (muokattu 19.09.2007 14:32:27)
 
 
Olen ymmärtänyt että trumpetistilla joka tuon kappaleen soittaa on Bb-vireinen trumpetti.
 
Väännetään nyt vielä rautalangasta että menee oikein. Eli jos kappale menisi vaikka C-duurissa ja melodia olisi c d e, niin trumpetille merkittäisiin sävellajiksi Bb-duuri ja sävelet olisivat d e f#?

 
Vaikken mä yleensä mitään tiedä niin tän mä tiedän, koska mun bändissä on trumpetisti:-)
 
Sävellaji on D-duuri ja sävelet mainitsemasi.
Trumpetti soi sävelaskelen alempana kuin nuotit on eli kirjoitetaan sävelaskel korkeammalle kuin halutaan kuuluvan.
Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius)
kepulainen
19.09.2007 14:32:53
Väännetään nyt vielä rautalangasta että menee oikein. Eli jos kappale menisi vaikka C-duurissa ja melodia olisi c d e, niin trumpetille merkittäisiin sävellajiksi Bb-duuri ja sävelet olisivat d e f#?
 
Jos kappale menee C-duurissa ja melodia on c d e niin trumpetille merkitään sävellajiksi D-duuri ja sävelet d e f#.
baron
19.09.2007 14:35:15
 
 
Jos kappale menee C-duurissa ja melodia on c d e niin trumpetille merkitään sävellajiksi D-duuri ja sävelet d e f#.
 
Helppohan sun on vastata kun lunttaat multa:-)
Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius)
Sertzo S
19.09.2007 14:51:11
En ole noita pillejä juuri noiden eri viritteisyyden takia arrannut koskaan.
Vaatisi kovasti harjoittelua, johon lyhytjänteisyydestäni johtuen en enää ala.
Mutta tämä ns. miller-soundi, jota olen kokeillut syntikoin eli lead on klarinetti, kaksi allttofonia ja pari tenorifonia ylhäältä alas lukien toimien ahtaassa asettelussa oktaavin välein. S-linnan big band-kapelli sanoi kuullessaan tuon kokeiluni (äänite muuten hukassa), että oikealta kuulosti. Vttu, kun hukkasin tuo työteliään tuotokseni, ettei faktaa ole näytteeksi! Uutta vastavaa en viitsi enää värkätä näilla "kivikautisilla" koneillani.
 
E: Juon muuten viinaa ja syön vaimoni valmistamaa oivallista makkarasoppaa. :)
JPQ
10.10.2007 06:34:29
 
 
En ole noita pillejä juuri noiden eri viritteisyyden takia arrannut koskaan.
Vaatisi kovasti harjoittelua, johon lyhytjänteisyydestäni johtuen en enää ala.
Mutta tämä ns. miller-soundi, jota olen kokeillut syntikoin eli lead on klarinetti, kaksi allttofonia ja pari tenorifonia ylhäältä alas lukien toimien ahtaassa asettelussa oktaavin välein. S-linnan big band-kapelli sanoi kuullessaan tuon kokeiluni (äänite muuten hukassa), että oikealta kuulosti. Vttu, kun hukkasin tuo työteliään tuotokseni, ettei faktaa ole näytteeksi! Uutta vastavaa en viitsi enää värkätä näilla "kivikautisilla" koneillani.
 
E: Juon muuten viinaa ja syön vaimoni valmistamaa oivallista makkarasoppaa. :)

 
yllättävän paljon soittovaikuttaa.
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)