Aihe: Hienoja sointukulkuja? 1 2 | |
---|---|
![]() 16.09.2007 22:51:02 | |
Musiikin teorian opiskelu olisi varmasti antoisaa, mutta juuri nyt ei jaksaisi. Haluaisin vain yksinkertaisesti selitettynä käytännönläheistä opetusta mm. sointukuluista. Tyyli jota haen on tämän kaltaista: http://www.youtube.com/watch?v=3Hw5NMGVrMo (Olisin kiitollinen jos joku voisi hieman avartaa minulle mistä sävellajista videossa esiintyvä tyyppi soittelee, mitä skaalaa ja sointuja?) Kysymykseni saattaa olla typerästi asetettuja, mutta ottakaa aloittelija huomioon. Olen itseopiskellut tähän asti 4kk koskettimien soittoa ja nyt on taas se vaihe kun pitäisi oivaltaa uusia asioita, että pääsisi etenemään. Tähän asti on tullut tahkottua kvinttiympyrää ja soiteltua I-IV-V kulkuja, että soinnut tulisivat tutuiksi. Nyt tarvitsi jotain uutta, mikä antaa vähän särmää improvisointiin. Olen lukenut FAQeja, mutta alkaa lähinnä vain ahdistamaan kauhea teorian määrä ja se että alan ymmärtämään kuinka vähän itseasiassa ymmärrän.. Improvisointivinkkejä siis? | |
![]() 16.09.2007 22:58:53 | |
Tähän asti on tullut tahkottua kvinttiympyrää ja soiteltua I-IV-V kulkuja, että soinnut tulisivat tutuiksi. Nyt tarvitsi jotain uutta, mikä antaa vähän särmää improvisointiin. Olen lukenut FAQeja, mutta alkaa lähinnä vain ahdistamaan kauhea teorian määrä ja se että alan ymmärtämään kuinka vähän itseasiassa ymmärrän.. Improvisointivinkkejä siis? Hienoissa piiseissä on hienoja sointukulkuja ja improvisointi tehdään sen piisin sointukierron mukaan. Mark Levine: "Avoid" notes are not "bad" notes. | |
![]() 17.09.2007 01:42:25 | |
Lisättäköön nyt vielä että ko. videolla soitellaan D-duuriskaalan / B-luonnollisen mollin säveliä ja sointuja. | |
![]() 17.09.2007 08:39:23 | |
Lisättäköön nyt vielä että ko. videolla soitellaan D-duuriskaalan / B-luonnollisen mollin säveliä ja sointuja. Kyllä se ihan C-duuri / A-molli on. | |
![]() 17.09.2007 10:02:10 | |
Lisättäköön nyt vielä että ko. videolla soitellaan D-duuriskaalan / B-luonnollisen mollin säveliä ja sointuja. Kyllä se ihan C-duuri / A-molli on. Minun kuullakseni sieltä kuuluu D-sävel kun se äijä painaa C-kosketinta, eli se on kai transponoinut sen soittimensa, tai sitten YouTube soittaa videot eri nopeudella, tai jotain. Perusperiaate sävelten ja sointujen yhteensovittamisessa on että soinnun päälle soitetaan sellaisia säveliä jotka soinnusta löytyvät, eli vaikka soittaisikin D-duuriasteikkoa, ei kaikkia asteikon säveliä sovi soittaa silloin kun säestys soittaa D-duurisointua, vaan tällöin soitetaan vain niitä säveliä jotka ovat D-duurisoinnussa, eli D, F#, A. Sitten kun sointu vaihtuu G-duuriin soitetaan G-duurisointuun kuuluvia säveliä, eli G, B, D. Siinä videossa on yleisesti käytettyjä sointukulkuja, kuten esim. I-vi-IV-V, ja ii-V-I, ja rinnakkaismollin i-VII-VI-VII. Sitten siinä on laskevia bassokulkuja, joita voi kokeilla siten että soittaa bassokulkua joka laskee aina yhden sävelaskeleen kerrallaan ja sitten koittaa sovittaa aina jokaisen bassosävelen päälle soinnun jossa on tämä bassosävel. Eli esim. C-duurissa basso menee C, B, A, G, F, E, D, C, niin tähän soinnut vaikka C/C, G/B, Am/A, G/G, F/F, C/E, Dm/D, C/C (viivan vasemmalla puolella sointu ja oikealla puolella bassosävel). Eli että B-sävelen päälle ei välttämättä tule B-sointua, vaan siihen tulee G-sointu, koska G-soinnussa on B-sävel, ja E-sävelen päälle ei välttämättä tule Em-sointua, vaan siihen voi tulla myös C-sointu, koska C-soinnussa on E-sävel jne. | |
![]() 17.09.2007 10:33:05 (muokattu 17.09.2007 10:34:08) | |
Perusperiaate sävelten ja sointujen yhteensovittamisessa on että soinnun päälle soitetaan sellaisia säveliä jotka soinnusta löytyvät, eli vaikka soittaisikin D-duuriasteikkoa, ei kaikkia asteikon säveliä sovi soittaa silloin kun säestys soittaa D-duurisointua, vaan tällöin soitetaan vain niitä säveliä jotka ovat D-duurisoinnussa, eli D, F#, A. Sitten kun sointu vaihtuu G-duuriin soitetaan G-duurisointuun kuuluvia säveliä, eli G, B, D. Ei! vaan sointu ja sävellaji määrittävät asteikon ja kaikkia asteikon säveliä voi käyttää. Joissakin asteikoissa on "avoid-nuotteja" (esim duuriasteikossa kvartti) joita ei pidä käyttää pitkinä ja painollisina mutta kyllä niitäkin voi käyttää. Mark Levine: "Avoid" notes are not "bad" notes. | |
![]() 17.09.2007 11:06:41 | |
Ei! vaan sointu ja sävellaji määrittävät asteikon ja kaikkia asteikon säveliä voi käyttää. Joissakin asteikoissa on "avoid-nuotteja" (esim duuriasteikossa kvartti) joita ei pidä käyttää pitkinä ja painollisina mutta kyllä niitäkin voi käyttää. No joo, jos haluaa jazzia soittaa niin noin, mutta ihan tällaisessa "normaalissa" musiikissa on vain sellaiset tietyt sointukulut ja sävelkulut joita laitetaan peräkkäin, joka on vähän kuin laittaisi sanoja peräkkäin ja muodostaisi lauseita, ja tähän pätee aika tehokkaasti nyrkkisääntö "soinnun päälle soitetaan vain sointuun kuuluvia säveliä", mutta se on tietenkin vain nyrkkisääntö jolla pääsee alkuun. Tuo asteikko per sointu on sitten pikemminkin sellaista impressionistista maalailua, tai modernia runoutta, eikä sellaista lauseen muodostusta. | |
![]() 17.09.2007 13:54:20 | |
No joo, jos haluaa jazzia soittaa niin noin, mutta ihan tällaisessa "normaalissa" musiikissa on vain sellaiset tietyt sointukulut ja sävelkulut joita laitetaan peräkkäin, joka on vähän kuin laittaisi sanoja peräkkäin ja muodostaisi lauseita, ja tähän pätee aika tehokkaasti nyrkkisääntö "soinnun päälle soitetaan vain sointuun kuuluvia säveliä", mutta se on tietenkin vain nyrkkisääntö jolla pääsee alkuun. Tuo asteikko per sointu on sitten pikemminkin sellaista impressionistista maalailua, tai modernia runoutta, eikä sellaista lauseen muodostusta. Voi apua. "Ukko Nooa" on normaalia musiikkia mutta "Satu meni saunaan" impressionistista maalailua? The fact that no one understands you doesn't make you an artist. | kuunneltua
| Projekti: Levyhyllyn järjestelmällinen läpikäynti | |
![]() 17.09.2007 13:57:37 | |
Minun kuullakseni sieltä kuuluu D-sävel kun se äijä painaa C-kosketinta, eli se on kai transponoinut sen soittimensa, tai sitten YouTube soittaa videot eri nopeudella, tai jotain. Joo kyllä siellä on transpose -nappi ollut päällä, tahallaan tai unohtunut.. | |
![]() 17.09.2007 14:55:38 | |
No joo, jos haluaa jazzia soittaa niin noin, mutta ihan tällaisessa "normaalissa" musiikissa on vain sellaiset tietyt sointukulut ja sävelkulut joita laitetaan peräkkäin, joka on vähän kuin laittaisi sanoja peräkkäin ja muodostaisi lauseita, ja tähän pätee aika tehokkaasti nyrkkisääntö "soinnun päälle soitetaan vain sointuun kuuluvia säveliä", mutta se on tietenkin vain nyrkkisääntö jolla pääsee alkuun. Tuo asteikko per sointu on sitten pikemminkin sellaista impressionistista maalailua, tai modernia runoutta, eikä sellaista lauseen muodostusta. Ootko yrittänyt tehdä biisejä tolla metodilla? Olis varsin mielenkiintoista kuulla... Mä lähtisin ajattelemaan, että toi asteikko per sointu on vähän niinku kaiken "normaalin" musan perusta. Jos verrataan tota "soinnun päälle soitetaan vain sointuun kuuluvia säveliä" -metodia kirjallisuuteen, niin voitais päästä "Minä soittaa kitara" tyyppisiin lauseisiin... Ai niin. Jos bassokulku laskee aina yhden sävelaskelen, kuten edellä mainitsit, niin tulokseksi saadaan kokosävelasteikko. Se taas alkaa jo saundinsa puolesta lähentyä sitä impressionistista maalailua. | |
![]() 17.09.2007 16:17:15 | |
No joo, jos haluaa jazzia soittaa niin noin, mutta ihan tällaisessa "normaalissa" musiikissa on vain sellaiset tietyt sointukulut ja sävelkulut joita laitetaan peräkkäin, joka on vähän kuin laittaisi sanoja peräkkäin ja muodostaisi lauseita, ja tähän pätee aika tehokkaasti nyrkkisääntö "soinnun päälle soitetaan vain sointuun kuuluvia säveliä", mutta se on tietenkin vain nyrkkisääntö jolla pääsee alkuun. Tuo asteikko per sointu on sitten pikemminkin sellaista impressionistista maalailua, tai modernia runoutta, eikä sellaista lauseen muodostusta. No kuten Nahkiskin jo kommentoi, niin eiköhän jo kaikkein simppelimmässäkin musiikissa painottomille iskuille tule myös sointuun kuulumattomia asteikon säveliä. Vai mitä ihmettä tarkoitit? a'tini al-nay... | |
![]() 17.09.2007 16:47:56 (muokattu 17.09.2007 20:56:48) | |
No kuten Nahkiskin jo kommentoi, niin eiköhän jo kaikkein simppelimmässäkin musiikissa painottomille iskuille tule myös sointuun kuulumattomia asteikon säveliä. Vai mitä ihmettä tarkoitit? Varmaan tarkoitti että käytetään seitsemänsointuja, jolloin asteikko sisältyy soinnun säveliin, esim Cmaj13(11) joka sisältää C-duuriasteikon. Mutta kyllä kromaattisten hajasäveltenkin käyttö on sallittua ja niitä ei sointuun saa mahtumaan. Eli kaikki 12 säveltä ovat käytettävissä soinnusta riippumatta. Mark Levine: "Avoid" notes are not "bad" notes. | |
![]() 18.09.2007 12:16:20 | |
Varmaan tarkoitti että käytetään seitsemänsointuja, jolloin asteikko sisältyy soinnun säveliin, esim Cmaj13(11) joka sisältää C-duuriasteikon. Mutta kyllä kromaattisten hajasäveltenkin käyttö on sallittua ja niitä ei sointuun saa mahtumaan. Eli kaikki 12 säveltä ovat käytettävissä soinnusta riippumatta. Tarkoitin sitä että "Satu meni saunaan" biisiin sopii sävelkulku CDEFG, mutta se ei sovi siihen siksi että nämä sävelet kuuluvat johonkin asteikkoon, vaan siksi että tämä sävelkulku on eräänlainen tuttu klishee jota on paljon käytetty. Kromaattisetkin sävelet käyvät jos ne ovat osa jotain tällaista tuttua sävelkulkua. Sitten sellaisessa fiilistelevämmässä musassa kyllä käy sävelet melkein miten tahansa, mutta se on eri musaa kuin tällainen "normaali" musiikki. | |
![]() 18.09.2007 12:34:32 (muokattu 18.09.2007 12:37:10) | |
Tarkoitin sitä että "Satu meni saunaan" biisiin sopii sävelkulku CDEFG, mutta se ei sovi siihen siksi että nämä sävelet kuuluvat johonkin asteikkoon, vaan siksi että tämä sävelkulku on eräänlainen tuttu klishee jota on paljon käytetty. Kromaattisetkin sävelet käyvät jos ne ovat osa jotain tällaista tuttua sävelkulkua. Sitten sellaisessa fiilistelevämmässä musassa kyllä käy sävelet melkein miten tahansa, mutta se on eri musaa kuin tällainen "normaali" musiikki. Siltä varalta että joku muukin lukee tätä keskustelua kuin Tommi S. niin: C-duuriasteikko sopii Sadun C (nelisointuna Cmaj7 tai C6 silloin kun melodiassa on C) sointuun, "avoid" nuottina kvartti eli F, joka tässä esiintyy painottomalla tahdinosalla. Sadun toiseen sointuun G7 sopii G-miksolyydinen, "avoid" nuottina myöskin kvartti eli tässä tapauksessa C. Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius) | |
![]() 18.09.2007 12:34:52 (muokattu 18.09.2007 17:34:27) | |
Tarkoitin sitä että "Satu meni saunaan" biisiin sopii sävelkulku CDEFG, mutta se ei sovi siihen siksi että nämä sävelet kuuluvat johonkin asteikkoon, vaan siksi että tämä sävelkulku on eräänlainen tuttu klishee jota on paljon käytetty. Taitaa taas mennä semantiikaksi, se mikä mulle on asteikko on sulle klishee :-) Kyllä minä kuitenkin miellän tuon niin että siinä melodia kulkee soinnun sävelestä toiseen sellaisten sävelten kautta, jotka kuuluvat c-duuriasteikkoon mutteivat c-duurisointuun. Ihan yhtä lailla C-Db-E-F-G on klishee, mutta kuuluu hieman eri musiikkikulttuuriin, ei tosin kovin kaukaiseen. Se kas kummaa soitetaan myös C-duurisoinnun päälle, mutta menee noin juuri siksi että melodia käyttää tuota tiettyä asteikkoa. (Ja muut soinnut poikkeavat sitten c-duurista: Fm ja Bbm). EDIT: lisätty puuttuva "eri" a'tini al-nay... | |
![]() 18.09.2007 13:04:18 | |
Siltä varalta että joku muukin lukee tätä keskustelua kuin Tommi S. niin: C-duuriasteikko sopii Sadun C (nelisointuna Cmaj7 tai C6 silloin kun melodiassa on C) sointuun, "avoid" nuottina kvartti eli F, joka tässä esiintyy painottomalla tahdinosalla. Enpä tiedä lukeeko, mutta C-duuriasteikosta voi löytää loputtomasti sävelkulkuja jotka eivät sovi Sadun C-sointuun. Parempi tapa mielestäni olisi etsiä samantapaisia biisejä ja varastaa niissä esiintyviä sävelkulkuja ja kokeilla siirtää niitä eri yhteyksiin. Eli vaikka ottaa yhden duuribiisin säkeistö ja toisen biisin kertosäe, ja soittaa ne yhteen, ja sitten siirtyä yhä pienempiin biisinosiin. Mutta tämä taitaa nyt siirtyä pois varsinaisesta aiheesta. Mitä jos alettaisiin vaikka listaamaan ja tarkemmin käsittelemään näitä hienoja sointukulkuja esim. duurissa? | |
![]() 18.09.2007 13:16:09 (muokattu 18.09.2007 13:19:54) | |
Enpä tiedä lukeeko, mutta C-duuriasteikosta voi löytää loputtomasti sävelkulkuja jotka eivät sovi Sadun C-sointuun. Toki. Olenko sanonut että c-duuriasteikkoa voi käyttää vapaasti C-duurisoinnun päällä? Lähinnä olen puhunut melodian kuljettamisesta soinnun sävelestä toiseen asteikon sävelien kautta. EDIT: Sointukuluista. Tuli kerran heikkona hetkenä ostettua Akateemisesta kirja nimeltä How to write songs on keyboards. Oikeastaan se käsittelee juuri sointukulkuja, hyvin helposti ja havainnollisesti esitettynä. a'tini al-nay... | |
![]() 18.09.2007 16:05:35 | |
Sitten sellaisessa fiilistelevämmässä musassa kyllä käy sävelet melkein miten tahansa, mutta se on eri musaa kuin tällainen "normaali" musiikki. Tällä argumentilla astutaan nyt sellaisille vesille että tästä lähtien jokainen termi pitäisi erikseen määritellä, koska kukaan ei tietä mitä kukakin milloinkin tarkoittaa. Normaalia musiikkia, jepjep. Ihan kohteliaasti ja hyvillä tarkoitusperilla ehdottaisin sinulle hieman lisää teoriaan tutustumista (hyviä ja kirjoja yms. materiaalia on nykypäivänä vaikka kuinka). Tämä siksi, että ainakin voisimme helpommin keskustella aiheesta, siis siten, että kaikki osapuolet pystyisivät ymmärtämään toisiaan edes jollain tasolla. Tämä siis positiivisessa hengessä. | |
![]() 20.09.2007 01:19:31 (muokattu 20.09.2007 01:19:50) | |
Tarkoitin sitä että "Satu meni saunaan" biisiin sopii sävelkulku CDEFG, mutta se ei sovi siihen siksi että nämä sävelet kuuluvat johonkin asteikkoon, vaan siksi että tämä sävelkulku on eräänlainen tuttu klishee jota on paljon käytetty. Olen sanaton. | |
![]() 21.09.2007 08:01:26 (muokattu 21.09.2007 08:07:15) | |
Ei sen musiikinteon pidä olla mitään taskulaskinhommaa (katsotaan jokainen nuotti tarkasti erikseen ja mietitään ja punnitaan). Kyllä tavallisempien sointu- ja sävelkulkujen kanssa pelattaessa pitäisi kuulla mikä käy mihinkin ilman että joka tilanteessa asia pitäisi käydä todistamaan jokin teoriaopus kädessä. Ainakin itse kun väkerrän, en yhtään kiinnitä huomiota siihen, mitä skaaloja käytän, tai tarkista jostain kirjasta, käykö sointu 1 soinnun 2 päälle. Improvisoiden oppii nakkelemaan biiseihin kaikenlaista mielenkiintoista. En ainakaan itse osaa tehdä mitään laskelmoidusti. Sama pätee harmonioihinkin. Niitäkin tehdessä ei pidä olla kuin joku piru raamatunlukuhommissa, vaan kokeilla saa ja pitääkin. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)