Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Olen tehnyt lyhyen kappaleaihion ja haluaisin tietää, missä sävellajissa tai sävellajeissa se kulkee. Soinnut on tiedossa, mutta sävellajia en osaa tulkita. Mistä tähän löytyisi apua? PDF-nuotit sointumerkintöineen löytyy.
 
t. Jarkko

Näillä voisi aloittaa:
- duuri vai molli (ensimmäisen asteen terssi)?
- korotukset tai alennukset?
Tämä karsii vaihtoehdot yleensä kahteen tai yhteen ja silloin kvinttiympyrä kertoo vastauksen.
 
Jos on hankala hahmottaa muuten, usein myös melodian aloitus- ja lopetusäänet antavat hyviä viitteitä sävellajista. Mikäli matkalla on sävellajivaihdoksia, osat pitää määritellä erikseen.
 
Pystytkö jakamaan laput?

Mitä teet sillä sävellajitiedolla?

Luulen, että ko. kappale liikkuu useissa sävellajeissa. Mikä olisi parasta tapa jakaa PDF-nuotit täällä?
 
Sävellaji kiinnostaa sen takia, että haluaisin oppia hieman analysoimaan kappaleitani paremmin. Kappaleen soittamiseenhan sitä tietoa ei tarvita.

thejjlmusic: Luulen, että ko. kappale liikkuu useissa sävellajeissa. Mikä olisi parasta tapa jakaa PDF-nuotit täällä?
 
Uppaat ne esim. Dropboxiin ja laitat linkin.

Tuolta löytyy:
 
https://1drv.ms/u/s!AhFMwpnQoGGeiOQEcC1EFi6WtHRrNQ?e=sCa9De

Korjaa toka tahdin enharmonia, sointu on ylennyspohjaista mutta vas. käden notaatio ei.

Epämuusikko: Korjaa toka tahdin enharmonia, sointu on ylennyspohjaista mutta vas. käden notaatio ei.
 
Täytyy tutkia, miten tuo onnistuu Cubasella. Nuotit on tehty sillä miditiedostosta. Midi-tiedostoa täytyy vielä vähän korjaillakin, jotta syntyy siistimpää jälkeä.

thejjlmusic: Olen tehnyt lyhyen kappaleaihion ja haluaisin tietää, missä sävellajissa tai sävellajeissa se kulkee. Soinnut on tiedossa, mutta sävellajia en osaa tulkita. Mistä tähän löytyisi apua? PDF-nuotit sointumerkintöineen löytyy.
 
t. Jarkko
 
D-duuri. Pistä etumerkeiksi C# ja F# ja pääset tilapäisistä suurimmaksi osaksi eroon.

Korotusmerkkien järjestys viivastolla on: fis (tai f#) cis gis dis ais eis his.
Sama toisinpäin on alennukset: b es as des ges ces fes.
Jos nuotissa on esimerkiksi kolme ylennystä, ne ovat aina fis, cis ja gis.
Kolme korotusmerkkiä kvinttiympyrältä = A-duuri tai fis-molli.
 
Merkkien paikat löytynevät olemassa olevista nuoteista.

baron: D-duuri. Pistä etumerkeiksi C# ja F# ja pääset tilapäisistä suurimmaksi osaksi eroon.
 
Olisikohan noin kuitenkaan? D:llä se ehkä alkaa, mutta minusta päättyy vahvasti Fis:iin ja aika paljon liikutaan esim. enemmillä ylennyksillä kuin D-duurissa?

Kävin lisäämässä hieman siistityn version

ituvirtanen: Korotusmerkkien järjestys viivastolla on: fis (tai f#) cis gis dis ais eis his.
Sama toisinpäin on alennukset: b es as des ges ces fes.
Jos nuotissa on esimerkiksi kolme ylennystä, ne ovat aina fis, cis ja gis.
Kolme korotusmerkkiä kvinttiympyrältä = A-duuri tai fis-molli.
 
Merkkien paikat löytynevät olemassa olevista nuoteista.
 
Kvinttiympyrän idean suurin piirtein ymmärrän, mutta kun tuossa kappaleessa tulee minusta aika paljon sävellajin ulkopuolisia sointuja/säveliä, vaikka minkä sävellajin valitsisi

thejjlmusic: Kvinttiympyrän idean suurin piirtein ymmärrän, mutta kun tuossa kappaleessa tulee minusta aika paljon sävellajin ulkopuolisia sointuja/säveliä, vaikka minkä sävellajin valitsisi
 
Eikse ole melko yleistä lainailla sointuja esmes rinnakkaissävellajeista? Esmes duurissa kolmosssteen duuri ei ole mikään tavaton kikka, kuten ei ole nelosasteella käytettävä mollikaan.

Funkånaut: Eikse ole melko yleistä lainailla sointuja esmes rinnakkaissävellajeista? Esmes duurissa kolmosssteen duuri ei ole mikään tavaton kikka, kuten ei ole nelosasteella käytettävä mollikaan.
 
Jep, ei sellasta sävellajia ookaan missä tohon ei tulis mitään muunnesointuja.

thejjlmusic: Olisikohan noin kuitenkaan? D:llä se ehkä alkaa, mutta minusta päättyy vahvasti Fis:iin ja aika paljon liikutaan esim. enemmillä ylennyksillä kuin D-duurissa?
 
Sävellajin mukainen III asteen sointu olisi F#m. Kun sä lopetat sen F# niin se on eräänlainen versio Picardin terssistä jossa mollisoinnun asemesta lopetetaankin duurisointuun.
Aika tavallista piiseissä on tonikisaatiot jotka ovat tilapäisiä sävellajin vaihdoksia.

Onko ideoita, miten erottaa, onko kyse muunnesoinnuista vai sävellajin vaihdosta? Ilmeisesti sävellajin vaihdoksessa kyse pidempiaikaisesta muutoksesta.

thejjlmusic: Onko ideoita, miten erottaa, onko kyse muunnesoinnuista vai sävellajin vaihdosta? Ilmeisesti sävellajin vaihdoksessa kyse pidempiaikaisesta muutoksesta.
 
Tonikisaatio eli lyhytaikainen sävellajin vaihdos voi olla muutaman tahdin mittainen, joskus jopa vain yhden. Kun teet sointuanalyysiä niin kun ne soinnut ei sovi mitenkään menossa olevaan sävellajiin niin kyseessä on tonikisaatio.
Kun sävellajiin kuulumattomat soinnut on välidominantteja tai muunnesointuja niin silloin ei sävellajin muutos.
 
Pitempiaikainen sävellajin muutos on modulaatio ja se on ihan eri homma.

baron: Tonikisaatio eli lyhytaikainen sävellajin vaihdos voi olla muutaman tahdin mittainen, joskus jopa vain yhden. Kun teet sointuanalyysiä niin kun ne soinnut ei sovi mitenkään menossa olevaan sävellajiin niin kyseessä on tonikisaatio.
Kun sävellajiin kuulumattomat soinnut on välidominantteja tai muunnesointuja niin silloin ei sävellajin muutos.
 
Pitempiaikainen sävellajin muutos on modulaatio ja se on ihan eri homma.
 
Ok. Kiitos. Löysin noista modulaatioista varsin hyvän videon:
 
https://youtu.be/fdRL8leScUE?list=PLMDsjfjM-4LyaRVUEEgrmJGzbSlOwLs1A
 
Siellä kerrottu näistä:
Technique 1 - Relative Keys - 3:23
Technique 2 - Moving between parallel keys - 7:38
Technique 3 - Move up semi tone or whole tone (AKA The Disney Key Change) - 11:32
Technique 4 - Circle of 5ths (using dominant 5) - 13:48
Technique 5 - Using a pivot chord - 16:45

thejjlmusic: Ok. Kiitos. Löysin noista modulaatioista varsin hyvän videon:
 
https://youtu.be/fdRL8leScUE?list=PLMDsjfjM-4LyaRVUEEgrmJGzbSlOwLs1A
 
Siellä kerrottu näistä:
Technique 1 - Relative Keys - 3:23
Technique 2 - Moving between parallel keys - 7:38
Technique 3 - Move up semi tone or whole tone (AKA The Disney Key Change) - 11:32
Technique 4 - Circle of 5ths (using dominant 5) - 13:48
Technique 5 - Using a pivot chord - 16:45
 
Sun listasta puuttuu äkkimodulaatio: Vaihdetaan sävellajia ihan varottamatta yllättäen!