Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Eli ylinousevat sekstit ja modaaliset muunnesoinnut. MOLLISSA. Duurissa olen saanut selvitettyä aika hyvän tavan analysoida, mutta mollissa on välillä ongelmia. Jos joku on keksinyt hyvän analysointitavan, sitä kiitollisna odotan. N6 onnistuu helposti, mutta joo E6 vai G6. Samaten haluaisin varmistaa sen, että milloin sointu on ylinouseva seksti? Onko tähän olemassa joku hyvä tapa? Menee helposti pohtimiseksi, että onkos tämä modaalinen muunnesointu vai ylinouseva seksti ;-). No välitentti sain 3.3/5, että joten kuten selvitään.

E6 esiintyy vain duurissa. En tiedä onko se hyvä tapa, yhtään mikään tapa vai tottakaan mut ainakin niin mulle on opetettu.

nisumaka: Eli ylinousevat sekstit ja modaaliset muunnesoinnut. MOLLISSA. Duurissa olen saanut selvitettyä aika hyvän tavan analysoida, mutta mollissa on välillä ongelmia. Jos joku on keksinyt hyvän analysointitavan, sitä kiitollisna odotan. N6 onnistuu helposti, mutta joo E6 vai G6. Samaten haluaisin varmistaa sen, että milloin sointu on ylinouseva seksti? Onko tähän olemassa joku hyvä tapa? Menee helposti pohtimiseksi, että onkos tämä modaalinen muunnesointu vai ylinouseva seksti ;-). No välitentti sain 3.3/5, että joten kuten selvitään.
 
Kuinkas nyt noin? Ylinousevat sekstisoinnuthan (aka maantieteelliset soinnut poislukien N6) on helppo tunnistaa, koska sitä ylinousevaa sekstiä ei muissa muunnesoinnuissa ole. Pitää vain ainoastaan opetella muistamaan niiden neljän erilaisen ominaispiirteet. Ja jos mollissa mennään, niin modaalisia muunnoksiahan duurista molliin päin lainaten on kovin vähän; duurissahan pikemminkin voisivat asiat sotkeutua...?

sitä ylinousevaa sekstiä ei muissa muunnesoinnuissa ole
 
Tätä juuri hain. Eli kun teen tässä järjestyksessä. Sävel ei kuulu sävelläjiin, on siis muunnesävel (eikä tulkittava hajasäveleksi, vaan kuuluu sointuun). Sointu on muunnesointu. Jos löytyy ylinouseva seksti (siis nimen omaan näin, eikä pieni septimi), on kyseessä Y6 ja jos ei N6, niin jokin maantieteellisistä soinnuista. Ne on helppo erottaa intervalleista. E6/G6 katsotaan purkauksesta myös, se erottaa ne. Jos ei ole Y6 on kyseessä joko modaalinen muunnesointu tai välidominantti, ja noi on helppo erottaa. Kiitokset tästä, tämähän alkaa aueta.

;-) E6 esiintyy vain duurissa ;-)
Tulin samaan tulokseen. Se purkautuu I kvinttikäännökseen (46) en tiedä miten merkittäisiin, ja tuon on oltava duurisointu. Hauska. Tai siis tulin tuohon tulokseen viikonloppuna analysointitehtäviä tehdessäni.