Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Jos sävellaji on C duuri näin kait on I=C ja II=Dm jne ?
eli tuo suoraan soinnun numero sävellajin puitteissa korkeimmasta matalimpaan. tai noh jos ajatellaan asteikkoa eli eihän tietenkään tarvitse soittaa A pohjaisia ylempää kuin C pohjaisia C duurissa minusta jopa kuulostaa usein paremmalta toisinpäin.

JPQ: Jos sävellaji on C duuri näin kait on I=C ja II=Dm jne ?
 
Joo'o.
 
eli tuo suoraan soinnun numero sävellajin puitteissa korkeimmasta matalimpaan. tai noh jos ajatellaan asteikkoa eli eihän tietenkään tarvitse soittaa A pohjaisia ylempää kuin C pohjaisia C duurissa minusta jopa kuulostaa usein paremmalta toisinpäin.
 
Anteeksi nyt vain, mutta luin lauseen aika monta kertaa läpi, enkä tajunnut siitä yhtään mitään.

eli tuo suoraan soinnun numero sävellajin puitteissa korkeimmasta matalimpaan. tai noh jos ajatellaan asteikkoa eli eihän tietenkään tarvitse soittaa A pohjaisia ylempää kuin C pohjaisia C duurissa minusta jopa kuulostaa usein paremmalta toisinpäin.

Anteeksi nyt vain, mutta luin lauseen aika monta kertaa läpi, enkä tajunnut siitä yhtään mitään.
 
Siis, että voi soittaa asteissa ylemmän soinnun alempaa? Kyllä, sama aste se on vaikka olisi parikin oktaavia alempana.
 
Vähintään yhtä epäselvä vastaus. :D

Se oli toteamus ei kysymys se viimeinen lause eli soinnut jotka alkaa c-fään soitan korkeampaa kuin soinnut jotka alkaa g-b nuottiin ja b on tässä se valkoinen ennen c nuottia. noh yleisesti näin.

JPQ: Jos sävellaji on C duuri näin kait on I=C ja II=Dm jne ?
 
On olemassa myös tapa että mollisoinnut merkitään tolppa-analyysissä pienillä kirjaimilla eli C= I, Dm = ii.

baron: On olemassa myös tapa että mollisoinnut merkitään tolppa-analyysissä pienillä kirjaimilla eli C= I, Dm = ii.
 
Hyvä kun sanoit. noh näissä lähteissä näyttäis olevan kaikki isolla mitä katselin ja katselin ns helppoja sointu kiertoja inspiraatioksi.:)
Hörhö: jos ei ymmärrä parempi myöntää ja kysyä jos ei eli kiitos siitä kun et haukkunut minua pystyyn silti.

baron: On olemassa myös tapa että mollisoinnut merkitään tolppa-analyysissä pienillä kirjaimilla eli C= I, Dm = ii.
 
Eikös se mene niin, että lainatut mollit merkitään pienellä?
 
Esim. pari sointukiertoa C-duurista:
 
C |F |G |C
I IV V I
 
C |Fm|G |C
I iv V I
 
Tai sit oon ymmärtäny jotenki väärin, mut kyl mä oon kirjottanu kekkosvitoset aina vaan II-V, vaikka se kekkonen onkin molli.

JaS: Eikös se mene niin, että lainatut mollit merkitään pienellä?
 
Esim. pari sointukiertoa C-duurista:
 
C |F |G |C
I IV V I
 
C |Fm|G |C
I iv V I
 
Tai sit oon ymmärtäny jotenki väärin, mut kyl mä oon kirjottanu kekkosvitoset aina vaan II-V, vaikka se kekkonen onkin molli.
 
Kyllä mä oon nähnyt sen ii-V-I tai mollipiisissä ii-V-i.
Vilkaisin hätäisesti jazz-teoriakirjastoani ja D-mollin C-duuripiisissä merkaa
Levine II
Sabatella ii
Tabell IIm
 
Edit: Kyllä mäkin käytän samaa merkintätapaa kuin sinä mutta hyvä tietää että muitakin on.

baron: Kyllä mä oon nähnyt sen ii-V-I tai mollipiisissä ii-V-i.
Vilkaisin hätäisesti jazz-teoriakirjastoani ja D-mollin C-duuripiisissä merkaa
Levine II
Sabatella ii
Tabell IIm
 
Jep! Nyt kun mietin hetken asiaa, niin noi taitaa kaikki olla rinnakaisia merkintätapoja. Oon tainnu saada teoriaopelta oikeen luvan merkata kaikki kakkoset isolla, jos siinä ei ole mitään erikoista. Eli siis soittaja ymmärtää kontekstista, että onko molli vai duuri. Tän takii tainnu lipsahtaa oma tyyli tollaseks hybridiks.

baron: Kyllä mä oon nähnyt sen ii-V-I tai mollipiisissä ii-V-i.
Vilkaisin hätäisesti jazz-teoriakirjastoani ja D-mollin C-duuripiisissä merkaa
Levine II
Sabatella ii
Tabell IIm
 
Edit: Kyllä mäkin käytän samaa merkintätapaa kuin sinä mutta hyvä tietää että muitakin on.
 
Itse kirjoitan komppilaput niin, että käytän isoja romalaisia JA merkkaan soinnun laajennukset tyyliin:
 
| Im7 | % | IVm11 | IVm7 |
| IIm7b5 | V7#5 | Im9 | % | jne
 
Tämä on jonkinlainen backlundilaisen/tabelilaisen ja ns Nashville Numbering Systemin sekoitus. Tässä on se mukava puoli, että ei tarvitse kirjoittaa uusia lappuja vaikka sävellaji vaihtuisi solistin mukana...

Zeeboo: Itse kirjoitan komppilaput niin, että käytän isoja romalaisia JA merkkaan soinnun laajennukset tyyliin:
 
| Im7 | % | IVm11 | IVm7 |
| IIm7b5 | V7#5 | Im9 | % | jne
 
Tämä on jonkinlainen backlundilaisen/tabelilaisen ja ns Nashville Numbering Systemin sekoitus. Tässä on se mukava puoli, että ei tarvitse kirjoittaa uusia lappuja vaikka sävellaji vaihtuisi solistin mukana...
 
Tietysti kun laput on Finalella niin uusi sävellaji on vain napin painallus:-)

baron: Tietysti kun laput on Finalella niin uusi sävellaji on vain napin painallus:-)
 
Sibeliuksessa on se sama nappi... :>

olen kokenut ahaa-elämyksen jos joku vahvistaa nyt käsitykseni oikeaksi
 
esim. Em
 
Em G Am H7 C D
 
=I, II, III, IV, V, VI
 
näinkö se nyt sitten menee jos unohdetaan noi mollien erottelut?

Keppis: olen kokenut ahaa-elämyksen jos joku vahvistaa nyt käsitykseni oikeaksi
 
esim. Em
 
Em G Am H7 C D
 
=I, II, III, IV, V, VI
 
näinkö se nyt sitten menee jos unohdetaan noi mollien erottelut?
 
Ei ihan noin.
Jos otat harmonisen E-molliasteikon
E F# G A H C D# E
ja alat muodostaa sen sävelistä kolmisointuja (otat joka toisen)
saat
Em, F#dim, G(#5), Am, H, C, D#dim
ja ne on sointuasteita
I, II, III jne.
 
Luonnollisella ja melodisella mollilla pääset vähän eri tulokseen.
Duuriasteikolla tää on vähän yksinkertaisempaa.

EDIT - Joku ehti jo ensin, mutta silti:
 
Keppis: Em - näinkö se nyt sitten menee jos unohdetaan noi mollien erottelut?
 
A) Yksi sointukin taisi jäädä Em ja G välistä pois ?
 
B) B7 (B-D#-A) on perus E-molli skaalasta "ulkona". Bm tai Bm7 taas ei.
 
Jos nyt otan itselle, luontevimman kuuloisen vaihtoehdon, niin se olisi:
Em - F#m7 - G - Am - Bm - C - D
 
(Ja juu, "F#-A-E" tilalla pitäisi ns. oikeasti, olla tietysti "F#-A-C".
Eri asia, kuinka käyttökelpoinen, se sitten loppujen lopuksi on.)

Jos nyt otan itselle, luontevimman kuuloisen vaihtoehdon, niin se olisi:
Em - F#m7 - G - Am - Bm - C - D
 
Eikö tuohon mollisävellajin toiselle asteelle muodostu perinteisesti Xm7b5, eli tässä tapauksessa F#m7b5? Tuo alentamaton kvintti viittaisi lähinnä dooriseen moodiin.

Jzci: Eikö tuohon mollisävellajin toiselle asteelle muodostu perinteisesti Xm7b5, eli tässä tapauksessa F#m7b5? Tuo alentamaton kvintti viittaisi lähinnä dooriseen moodiin.
 
Mitä siellä lukee, ihan oikeasti ?
 
Ylempänä on jo "alat muodostaa sen sävelistä kolmisointuja" + "joku ehti jo ensin"
 
"...otan itselle, luontevimman kuuloisen vaihtoehdon... ...oikeasti pitäisi olla (jne)".
 
Kun ne mainitsemani k-o-l-m-i-s-o-i-n-n-u-t laittaa yhteen (= F#-A-C + F#-A-E), turhaa edes mainita,
mitä siitä tulee. Ei se vaan aina sovi, joka paikkaan, siksi "...itselle luontevimman kuuloinen".
 
Ja mikä ihme "alentamaton kvintti" ?

Johann Onn:
(Ja juu, "F#-A-E" tilalla pitäisi ns. oikeasti, olla tietysti "F#-A-C".
Eri asia, kuinka käyttökelpoinen, se sitten loppujen lopuksi on.)
 
Dimisoinnuthan ovat erittäin käyttökelposia. Niin puoli- kuin täysdimitkin. Onko sinulla jotain niitä vastaan? Saahan niistä olla tykkäämättä, mutta ei se muuta sitä asiaa, että niitä nyt sattuu muodostumaan sinne ja niitä aika usein käytetään. Vai mitä tässä on oikein meneillään.

Kun ne mainitsemani k-o-l-m-i-s-o-i-n-n-u-t laittaa yhteen (= F#-A-C + F#-A-E), turhaa edes mainita,
mitä siitä tulee. Ei se vaan aina sovi, joka paikkaan, siksi "...itselle luontevimman kuuloinen".
 
F#-A-E ei ole kolmisointu. Mitä noista muuten tulee kun ne "laitetaan yhteen"?
 
Ja mikä ihme "alentamaton kvintti" ?
 
C# tuolla sun aikaisemmin ehdottamassasi F#m-soinnussa E-mollin II asteelle. Melodisen E-mollin mukaisesti ihan ok, mut sit koko sointurimpsun pitäisi olla (bonuksena nelisoinnut) Em(maj7)-F#m7-Gmaj7(#5)-A7-B7-C#m7(b5)-D#m7(b5).

Janus: F#-A-E ei ole kolmisointu. Mitä noista muuten tulee kun ne "laitetaan yhteen"?
C# tuolla sun aikaisemmin ehdottamassasi F#m-soinnussa E-mollin II asteelle. Melodisen E-mollin mukaisesti ihan ok, mut sit koko sointurimpsun pitäisi olla (bonuksena nelisoinnut) Em(maj7)-F#m7-Gmaj7(#5)-A7-B7-C#m7(b5)-D#m7(b5).
 
Eihän tuon Januksen kirjoittaman pitäisi olla edes vaikeaa?
Päätetään ensiksi asteikko, joka duurissa on yksiselitteinen ja mollissa kolme vaihtoehtoa ja sitten otetaan jokaisesta sävelestä alkaen joka toinen sävel, kolme kappaletta jos halutaan kolmisointuja ja neljä kappaletta jos halutaan nelisointuja ja saadaan sointuasteet.