Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Portato vaskeilla miten? ei en ole ostanut pasuunaa :) mutta jousille löysin tekniikan miten se esitetään mutta kiinnostaa vaskienkin versio. Äkkiä googletin ei tulosta..

saanks mä kysyä, ihan no offence oikeesti, mut miks sä et voi kirjottaa ihan niinkun normaalit ihmiset?

hibernance: saanks mä kysyä, ihan no offence oikeesti, mut miks sä et voi kirjottaa ihan niinkun normaalit ihmiset?
 
Syy lienee lievä mutta silti olemassa oleva CP vammani. ps. asialliseen kysymykseen asiallinen vastaus.

JPQ: Portato vaskeilla miten?
 
Soittaa legatossa mutta kielittää joka äänen?

Minä uhraudun. Viisaammat sitten korjatkoot mahdolliset erheeni.
 
Useimmiten portato merkitään yhdistämällä peräkkäiset nuotit legato-kaarella ja piirtämällä jokaisen nuotin kohdalle staccato-piste. Vaikka portato-merkintätapa on puhaltimilla selvästi harvinaisempi kuin jousilla, mikään ei estä käyttämästä sitä. Nuotteja ei ihan sidota yhteen tai käytetään oikein pehmeitä kielityksiä.
 
Riemann ehdotti portaton merkiksi tenuto-viivan ja staccato-pisteen yhdistelmää. Joidenkin lähteiden mukaan vaakaviivan ja pisteen yhdistelmä kuitenkin kuuluisi tulkita niin, että nuotit soitetaan selvästi erikseen ja hiukan normaalia voimakkaammin (ja terävämmällä kielityksellä kuin portato).
 
Tavallisinta kuitenkin on olla käyttämättä portato-merkintää puu- ja vaskipuhaltimien nuoteissa.

Voisko joku kiinnostunutta amatööriä sivistää:
1. Onko portatolla ymmärrettävää suomenkielistä vastinetta?
2. Voisko joku kansantajuisesti selittää, mitä se tarkoittaa soitettuna/kuunneltuna?

baron: Voisko joku kiinnostunutta amatööriä sivistää:
1. Onko portatolla ymmärrettävää suomenkielistä vastinetta?
2. Voisko joku kansantajuisesti selittää, mitä se tarkoittaa soitettuna/kuunneltuna?
 
Hyvä kysyit mun edestänikin. ja itse törmäsin orkesteri kirjaston (miroslav philharmonik) soundeissa tuohon. ja jotta asioita voi käyttää on aina etua jos tietää miten jotain tehdään.

2. Voisko joku kansantajuisesti selittää, mitä se tarkoittaa soitettuna/kuunneltuna?
 
Kyse on alun perin jousisoittotekniikasta. EDIT: Soitetaan peräkkäisiä nuotteja niin, että jousi EI vaihda suuntaa eikä nosteta jousta irti kielistä. Nuottien väliin jää tauot ja äänenvoimakkuus on suurimmillaan keskellä nuottia. (Ja nyt huomaan, että jousisoittajilla on kaksi merkintätapaa: jos nuotit halutaan erotella toisistaan selvästi, käytetään staccato-pisteen ja legatokaaren yhdistelmää; jos ei haluta selkeitä taukoja, käytetään tenuto-viivan ja legatokaaren yhdistelmää. Huh huh.)
 
Puhaltajille ja vokalisteille portato tarkoittaa oikeastaan jousien portaton imitoimista.
 
Pianolla portato on väkisin suunnilleen sama asia kuin mezzo-staccato. Nuotit erotellaan tauoin mutta niitä ei soiteta erityisen lyhyinä.
 
ja itse törmäsin orkesteri kirjaston (miroslav philharmonik) soundeissa tuohon.
 
Arvasin. Orkesterikirjastoissa voi olla hirveä määrä ääninäytteitä per instrumentti, joten käyttäjää varten ääninäytteet täytyy ryhmitellä ja ryhmille täytyy keksiä jotkin kätevät nimet. EWQLSO-kirjastossa puhaltimien portato-ääninäytteille ominaista on "soft attack". Nuotti alkaa pehmeällä dynamiikalla ja dynamiikka kasvaa. Yleensä näissä ääninäytteissä ei ole voimakasta vibratoa ja muutenkin ne kuulostavat ihan erilaisilta kuin "espressivo", jossa myös esiintyy dynaamisia vaihteluita.
 
ja jotta asioita voi käyttää on aina etua jos tietää miten jotain tehdään.
 
Soittotekniikkaa pitäisi kysyä (vaski)puhaltajilta. Ihan varmasti jousien portaton imitointi ei ole luontevaa tietyillä instrumenteilla äärimmäisissä rekistereissä, joissa äänen muodostamiseksi ylipäänsä tarvitaan raakaa voimaa tai joissa instrumentin dynamiikka muuten vaan osoittautuu kovin rajalliseksi.

levesinet: Kyse on alun perin jousisoittotekniikasta.
 
Mikäli oikein tulkitsen:
1. Termi pitää tuntea yleissivistysmielessä
2. Humppapianistin ei tarvitse sitä omassa soitossaan huomioida:-)

baron: Mikäli oikein tulkitsen:
1. Termi pitää tuntea yleissivistysmielessä
2. Humppapianistin ei tarvitse sitä omassa soitossaan huomioida:-)
 
1) oikein ja 2) riippuu humppapianistista.
 
************
 
Portato: -a:'- (it=kantaen), esitystapa, jolle on luonteenomaista pehmeä äänenmuodostus tai kosketus, niin että eri äänet eroavat toisistaan hieman. (-> artikulaatio). Portaton ja ->portamenton välillä on tietty yhtäläisyys.
 
Gereon Brodin: Musiikkisanakirja s.263 (suom. Seppo Heikinheimo)

komppaaja: 1) oikein ja 2) riippuu humppapianistista.
 
???
En ole koskaan nähnyt humppanuoteissa millään edellä kerrotulla tavalla portatoa merkityn edes jousille pianosta puhumattakaan?
Ehkä se on jätetty soittajan oman tulkinnan varaan?
 
Tuskin Suomen tanssikansa paljon menettää, jos Jätkän humppaa soitan ilman portatoa?

baron: ???
En ole koskaan nähnyt humppanuoteissa millään edellä kerrotulla tavalla portatoa merkityn edes jousille pianosta puhumattakaan?
Ehkä se on jätetty soittajan oman tulkinnan varaan?
 
Tuskin Suomen tanssikansa paljon menettää, jos Jätkän humppaa soitan ilman portatoa?
 
En minäkään ole nähnyt portatoa humppanuoteissa, mutta onhan humppapianisteissa sellaisiakin, jotka soittavat salaa vaikkapa Schubertia tai -höh, olen nyt näköjään hukannut Seppo Heikinheimon isoisän serkun Chopin-nuotit, joten en etsi niistä esimerkkiä- Debussyä. Esimerkiksi Debussyn Rêverien 51. ja 52. tahdit soitetaan portato. IMSLP:stä löytyy ilmaiset nuotit (public domain) ja kyse on siis sivun 3 toiseksi alimman rivin 4. ja 5. tahdista.
http://imslp.info/files/imglnks/usi … 4012-Debussy_-_R__verie__piano_.pdf
Kun nyt itse soitan sitä kohtaa, huomaan, että pehmennän taukoja pedaalin avulla. Ilman pedaalia äänet loppuisivat kuin seinään. Ihmettelen, miksi noissa nuoteissa on laitettu staccato-pisteet vain ylemmälle viivastolle. Lopputulos on kyllä pehmeämpi, jos soittaa vasemman käden osuuden enemmän sitoen... On tämä kyllä melkoista pilkun nussimista.
 
Ehkä se on jätetty soittajan oman tulkinnan varaan?
 
Niin se yleensä on, paitsi jousisoittimilla - portato ei vaan oikein istu Jätkän humppaan.

levesinet:. Esimerkiksi Debussyn Rêverien 51. ja 52. tahdit soitetaan portato. IMSLP:stä löytyy ilmaiset nuotit (public domain) ja kyse on siis sivun 3 toiseksi alimman rivin 4. ja 5. tahdista.
http://imslp.info/files/imglnks/usi … 4012-Debussy_-_R__verie__piano_.pdf
Kun nyt itse soitan sitä kohtaa, huomaan, että pehmennän taukoja pedaalin avulla. Ilman pedaalia äänet loppuisivat kuin seinään. Ihmettelen, miksi noissa nuoteissa on laitettu staccato-pisteet vain ylemmälle viivastolle. Lopputulos on kyllä pehmeämpi, jos soittaa vasemman käden osuuden enemmän sitoen... On tämä kyllä melkoista pilkun nussimista.
 
Kiitti vinkistä kun pistän Rêverien työn alle. Selvisi tuo staccato-merkintöjen tulkinta.
Toistaiseksi en oo treenannut muuta Debussy'a kuin Clair de Lunea.
 
Edit: http://www.youtube.com/watch?v=nYv-9Gy9PNQ&feature=related
Osasko tää yrittäjä vetää portatot oikein?

Kun softasaundikirjastossa on klarinetin kohdalla portato-ääninäyte, se voikin todellisuudessa olla da niente -ääninäyte. Klarinetilla saa luontevasti aikaan äänen ikään kuin tyhjästä, nolladynamiikalla. Sille on oma merkintänsä, iso N-kirjain. N-kirjain laitetaan ikään kuin piano pianissimon (ppp) tilalle, jos ääni kuuluu aloittaa täysin artikuloimatta. Sen perään laitetaan crescendo-merkki ja sen perään tavanomainen dynamiikkamerkintä, esimerkiksi "mp", riippuen siitä, kuinka kovaksi dynamiikan halutaan kehittyvän saman puhalluksen aikana. Ison N-kirjaimen tilalla voi olla myös pieni ympyrä, joka piirretään kiinni crescendo- tai diminuendo-merkin terävään kulmaan.
 
Muutenkin näkee aika usein crescendo- ja diminuendo-merkkejä merkiksi siitä, että yksittäisen nuotin aikana dynamiikkaa vaihdellaan.
 
Lisäksi kannattaa muistaa italian sana "sospirando" (huokaillen), jos äänet ovat paljon pidempiä kuin jousien portatossa keskimäärin.

baron: Edit: http://www.youtube.com/watch?v=nYv-9Gy9PNQ&feature=related
Osasko tää yrittäjä vetää portatot oikein?
 
Joo ja ei. Onhan tuo portato, koska se ei ole legato eikä staccato. Lisäksi hän muotoilee taukoja pedaalilla samaan tapaan kuin minäkin yritän. Sustain-pedaali myös lisää sointujen resonanssia (koska värähtely pääsee vapaasti siirtymään varsinkin taajuudeltaan oktaavin päässä oleviin kieliin, vaikka niitä ei lyödä). Toisaalta esitys kokonaisuutena huokuu epävarmuutta ja on kuin portatossa tempo hidastuisi nimenomaan vaivalloisen pedaalityöskentelyn takia. Se on huono juttu, koska portatosta tulee kovin raskaan kuuloinen, vaikka sen pitäisi olla pehmeä ja pikemminkin kevyempi kuin legatona soitettuna. Soittimessakin lienee vikaa. Hyvällä flyygelillä voi soittaa hiukan pehmeämmin (ihan ilman una cordaa, mikä on kyllä aika hankalaa) ja sustain-pedaalin olisi kovin suotavaa liikkua kevyemmin ilman videon ääniraitaan siirtyviä raskaita kumahduksia.
 
Kannattaa kysellä asiasta joltain soitonopettajalta.

levesinet: Kannattaa kysellä asiasta joltain soitonopettajalta.
 
Kun mä tähän asti oon soittanut humpat ilman portatoa, teen sen vastakin. Kiinnostukseni on vain teoreettista laatua:-)