Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Morientes,
 
Nyt on termit hukassa.
 
Eli jos otan hyllystä pianosovituksen kappaleeseen X ja teen siitä version vaikka fonikvartetille, niin onko tämä sovittamista vaiko orkestraatiota? Ja tartteko tällaista varten hankkia jonkinlaisia lupia?
 
Itseasiassa ylläoleva varmaan voi olla kumpaakin, mutta nyt on siis hakusessa rajat, että missä tilanteesa kuseessä on orkestaatio, ja missä vaiheessa siitä tulee oikasti sovittamista.

Fonikvartetti ei ole orkesteri, joten ei se ainakaan orkestrointia ole. Tarkoittanet instrumentaatiota.

Frye:
Eli jos otan hyllystä pianosovituksen kappaleeseen X ja teen siitä version vaikka fonikvartetille, niin onko tämä sovittamista vaiko orkestraatiota? Ja tartteko tällaista varten hankkia jonkinlaisia lupia?
 
Itseasiassa ylläoleva varmaan voi olla kumpaakin, mutta nyt on siis hakusessa rajat, että missä tilanteesa kuseessä on orkestaatio, ja missä vaiheessa siitä tulee oikasti sovittamista.
 
Mikäli vain jaat olemassaolevan pianosatsin fonikvartetille ilman että itse sävelmateriaalissa on sellaisia muutoksia joista sinun kädenjälkesi voisi tunnistaa, kyse on soitintamisesta (tai yleisesti ottaen orkestraatiosta sitten kun toimit isompien kokoonpanojen kanssa).
 
Sitten kun fonikvartettiversiostasi löytyy XX määrä sävelmateriaalia joka ei ole kotoisin pianosovituksesta, voidaan puhua sovituksesta. XX määrä on veteen piirretty, mahdotonta määritellä yleisesti missä menee tarkka raja sille milloin soitinnus muuttuu sovittamiseksi.

Kiitokset vastauksesta. Jos tällaisen version tekee oli nyt sitten fonikvartetti tai isompi puhallinryhmä, niin minkälaisia lupia tarvitsee tekemistä varten hankkia? Vai riittääkö, että alkuperäisen teoksen tekijätiedot mainitaan? Vai onko tähän mitään yksiselitteistä sääntöä edes olemassa. Onko jokainen tapaus erilainen?

Frye: Kiitokset vastauksesta. Jos tällaisen version tekee oli nyt sitten fonikvartetti tai isompi puhallinryhmä, niin minkälaisia lupia tarvitsee tekemistä varten hankkia? Vai riittääkö, että alkuperäisen teoksen tekijätiedot mainitaan? Vai onko tähän mitään yksiselitteistä sääntöä edes olemassa. Onko jokainen tapaus erilainen?
 
Selkeintä on mainita alkuperäiset tekijätiedot (säv./sov.). Näin ei tarvitse mitään sovituslupia kysellä.

Kiitos ja kumarrus.

Sax-pappa: Selkeintä on mainita alkuperäiset tekijätiedot (säv./sov.). Näin ei tarvitse mitään sovituslupia kysellä.
 
Juuri näin! Jos mentäis ihan lain kirjaimen mukaan, aina kun teosta vähänkin muunnellaan pitäisi kysyä luvat. Käytännössä näin ei aina menetellä kun muuntelu on vähäistä, tai kyseessä on orkestrointi/tms. Teostokorvaukset menisivät kuitenkin samaan osoitteeseen (alkuperäiselle tekijälle).
 
Mikäli jostain syystä haluat että oma versiosi rekisteröidään, silloin kannattaa kysellä luvat. Tai jos sovituksesi on sen verta luovuutta sisältävä ja haluat kokeilla saisitko sovitusosuuksia teostosta, kannattaa kokeilla.
 
Jos teos on kustannettu, silloin ei kannata lupia kysellä kuin pakon edessä. Oman kokemukseni mukaan kustannettuun teokseen kustantajat antavat maksimissaan sellaisen luvan, jossa sallitaan sovituksen yksittäinen esitys anottuun tarkoitukseen/konserttiin mutta ei myönnetä minkäänlaisia sovitusosuuksia riippumatta siitä kuinka luova/taidokas/tms. sovitus on. Näissä yleensä vielä aina erikseen kielletään sovituksen tallentaminen ja kaikki mahdollinen myöhempi käyttö ilman eri lupaa. Lupa-anomusten käsittely näissä kustannusfirmoissa (yleensä isoja monikansallisia) kestää tuhottoman kauan ja useimmiten johtaa siihen, että sovitusta ja sen mukana teosta ei esitetä ollenkaan. Josta sitten taas kärsii se alkuperäisen teoksen tekijä - olisi kaikille yhteinen etu että biisejä soitetaan, koska silloin kaikki saisivat oman teostosiivunsa ...
 
Sovittaminen on senluonteista hommaa, että sen arvoa ei aina oikein tunnusteta/ymmärretä. Yksinkertaisinta on siis usein vaan sovittaa ja esittää ja raportoida alkuperäiset tekijätiedot, vaikka se harhaanjohtavaa onkin. :/