Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Moi! Tämmöinen tuli tässä mieleeni, että onko tärkeää osata paljon teoriajuttuja säveltäessä? Esim. Intervalleista ei ole mitään hajua, nuottien nimet tullen ja normaalit perus kolmisoinnut osaan. Aika arvotkin tajuan, että ihan tämmöiset just perusjutut on hallussa. Kuitenkin olen jotakin jopa aikaiseksi saanut, tuosta voi kuunnella www.mikseri.net/fadoac

joo, no tästähän on tietysti puhuttu vasta noin kolmekymmentä kertaa aikasemminkin...
 
mut siis, eihän sitä ns. pakko ole niin teoreettisesti osata, mutta kun eri intervallit ja soinnut oppii erottaan korvalla ja löytään siitä soittimesta, niin eipä se juuri mitään enää vaadi opetella niiden nimetkin päälle.

Ei ole pakko jos ei halua.
 
Tämä keskustelu on käyty.

Epämuusikko: Ei ole pakko jos ei halua.
 
Tämä keskustelu on käyty.
 
Siis pakko on osata teoria viimeisen päälle ennen kuin on luvallista ensimmäinenkään ääni soittimestaan päästää!

baron: Siis pakko on osata teoria viimeisen päälle ennen kuin on luvallista ensimmäinenkään ääni soittimestaan päästää!
 
tai vaihtoehtoisesti ei saa osata ollenkaan teoriaa, sillä sehän saattaisi tulla luovuuden tielle! kuka mitään harmonioilla, rytmeillä ja melodialinjoilla tekee, pitää vain tehdä taidetta!

Kyllä ja ei. itse osaan jotain teoriaa ja mielestäni ihan ok musiikkia syntyy.

Ei, teoriaa ei ole pakko osata. Varsinkaan jos se tuntuu tylsältä.
Mutta jos olet kinnostunut oppimaan uusia asioita musiikista uusilla tavoilla, teoria on ihan hyvä väylä. Jos ei muuhun niin ainakin sen ymmärtämiseen että "tää on hanurista, mä skulaan vaan hewiä".
 
Eikä se muuten mitään teoriaa ole, se on käytäntöä - jos vain annat sen olla.

kyllähän se helpottaa varmasti, jos jotakin osaa, mutta itsestäni ainakin on parempi tietää esim, mikä nuotti sopii yhteen minkäkin soinnun kanssa tms. jotta musiikkiin saa kerroksia ym. Onkos muuten olemassa jotain ihan maailmanmaineeseen noussutta muusikkoa, joka ei paljon teoriasta ymmärrä?

Ainakin omalla kohdalla on teorian opiskelusta ollut paljon apua. Esim. dimi sointua en osannut käyttää sävellyksissäni ennen kuin joku näytti että on olemassa tällainen sointu. Myös eri asteikoiden osaamisesta on hyötyä. Jos haluan tehdä intialaista tai keskiaikaista musiikkia, niin tiedän että tiettyjä asteikkoja käyttämällä se onnistuu.
 
Se että ymmärtää teoriaa ei ainakaan omalla kohdalla mitenkään ole rajoittanut säveltämistä. Se että tiedän mistä asteikosta joku kappale menee ei tarkoita sitä että en missään tapauksessa voi käyttää asteikon ulkopuolisia ääniä. Mä näen teorian erilaisina työkaluina mitä voin käyttää apunani säveltämisessä, mutta voin myöskin halutessani unohtaa sen täysin.

Charge: itsestäni ainakin on parempi tietää esim, mikä nuotti sopii yhteen minkäkin soinnun kanssa tms. jotta musiikkiin saa kerroksia ym.
 
Tämäkö ei ole teoriaa? Jos sä tiedät, että ääni X kuulostaa hyvältä soinnun Y kanssa, se on teoriaa. Joku on vaan nimennyt ilmiön sun puolestas jo aiemmin, ja kun tietää millä nimellä muut sitä kutsuvat, pystyy kommunikoimaan muiden musiikintekijöiden kanssa.
 
Teoria ei ole sitä, että tietää kasan termejä, se kasa termejä kuuluu paljon isompaan kokonaisuuteen - se kokonaisuuden hallitseminen on sitä varsinaista teoriaa ja sen ymmärtämistä. Ei maailman parhaan kirjailijan tarvitse tietää mitä tarkoittaa lause tai virke, mutta kyllähän se hiukan kornia ja epäuskottavaa on, jos perusteoria ei ole hallussa - vaikeuttaa hiukan keskustelua muiden kirjailijoiden kanssa. Harva kirjailija välttämättä muistaa täsmälleen, mikä on ablatiivi tai possessiivisuffiksi - mutta jos omaa tekemistään yrittää jotenkin kehittää, on syytä pystyä jäsentämään jollain tavalla se, mitä oikein puuhastelee, muuten kaaokseen on vaikea saada järjestystä.
 
Onkos muuten olemassa jotain ihan maailmanmaineeseen noussutta muusikkoa, joka ei paljon teoriasta ymmärrä?
 
Jos ymmärtää musiikkia, ymmärtää teoriaa - kuten sanoin, termien tietäminen ei ole vielä teorian hallitsemista (ei äidinkielenopettaja ole automaattisesti hyvä kirjailija), vaan termien ymmärtäminen, taito soveltaa niitä käytäntöön on. Allan Holdsworth ei voisi opettaa missään oppilaitoksessa koska puhuu termeillä jotka eivät ole yleisessä käytössä, mutta vain tyhmä menisi väittämään ettei kaveri ymmärrä musiikkia.
 
Siihen, että "se, ettei ymmärrä teoriaa, vapauttaa luovuuden", voin sanoa vaan että ainoastaan diletantti älykääpiö päästelee suustaan moisia urpouksia. Jos ei ymmärrä teoriaa, ei ymmärrä musiikkia. Kuinka monta suosittua muusikkoa tiedätte, jotka olisivat kehittäneet täysin oman säveljärjestelmän ja täysin yksilölliset säännöt sille? Loppujen lopuksi kaikki pelaavat samoilla säännöillä ja sen kieltäminen on yhtä fiksua kuin mennä pelaamaan pesäpalloa ja ihmetellä miksi kaikkia alkaa vituttaa kun ei suostu opettelemaan mitä 'palo' tai 'laiton' tarkoittaa.

Kyllähän meikäläinen ihan hyvin nämä teorian perusasiat taitaa, mutta sitten jotakin ihmetyskummastuksia en. Meille kato opetettiin ala-asteella lukiotason teoriaa, mutta eikai semmoinen nyt pikkuoppilaalla päässä pysy!

Kyllähän meikäläinen ihan hyvin nämä teorian perusasiat taitaa, mutta sitten jotakin ihmetyskummastuksia en. Meille kato opetettiin ala-asteella lukiotason teoriaa, mutta eikai semmoinen nyt pikkuoppilaalla päässä pysy!
 
Titor sanoikin kaiken oleellisen, mutta osta Tohtori Toonika- oppikirja ja opettele perusteet, ei niistä koskaan haittaa ole ja kyllä noihin sunkin biiseihin ihan kivasti tota harmoniaa uppoaisi. Teoria avaa ihan uusia ulottuvuuksia. Eli kyllä tarvitsee osata teoriaa.

Luova ihminen voi saada hyvän tuloksen ilman teoriaa, mutta teorian osaaminen voi helpottaa tuloksen syntymistä.

hommahan on myös siinä, et kaikkeen musaan ei ole mitään valmiiksi kirjoitettua teoriaa vaikka joku klassinen sointuasteteoria mukamas on jotenkin universaali selitysmalli. eipähän vaan päde aika moneen musaan paskan vertaa...
 
mutta miksi sinä haluat sitä teoriaa ylipäätään oppia?
 
minusta sen tarkoitus on pelkästään jotenkin auttaa ymmärtämään musaa ja ehkä opettaa jonkinlainen musiikkisanasto jonka avulla on helpompi komminukoida musiikillisia ideoita. kuitenkin musiikkia voi ymmärtää varsin hyvin vaikkei kaikki hienot termit olisikaan tiedossa ja siinä taas minusta auttaa hemmetin hyvin laaja musiikin tyylilajien tsekkaaminen ja niiden kuuntelukokemusten purkaminen; "miksi tuo toimi minulle miksei tuo toiminut yhtään?" jne..
 
itseäni on auttanut myös se, että opettelen soittamaan biisejä; jotenkin se avaa myös sävellyksen vähän eri lailla.

Itselleni avasi ihan uuden maailman nuo MIDI-tiedostot, kun latasin Notation Playerin ja avasin sillä jotakin hyviä kipaleita. Siinä kun näkee kaikki päällekkäin soivat eri raidat erikseen nuotteina. Musiikkia on muutenkin tullut kuunneltua eri kantilta nyt, kun sitä on yrittänyt alkaa itse värkkäämään. Ennen vain ajattelin, että musiikkia. nykyään ajattelen, että rummut, koskettimet, bassot, kitarat... Ja kuulen ne kaikki erikseen :)

Itselle se että ymmärtää jotain harmonioiden + rinnakkaissointujen päälle, on hyvinkin tarpeellista.

Luova ihminen voi saada hyvän tuloksen ilman teoriaa
 
Täysin totta, hyvänä esimerkkinä Jari Mäenpää ja jossain määrin Mikael Åkerfeldt jossain määrin. Mutta missä se raja menee? Kaikki musiikki pohjautuu teoriaan, eri asia sitten kuinka pitkälle tieto on viety. Noi luovat ihmiset käyttää teoriaa siinä missä kaikki muutkin mutta he eivät vain välttämättä tiedä nimiä kaikelle. Mutta miksi ei opettelisi teoriaa?

Moi! Tämmöinen tuli tässä mieleeni, että onko tärkeää osata paljon teoriajuttuja säveltäessä? Esim. Intervalleista ei ole mitään hajua, nuottien nimet tullen ja normaalit perus kolmisoinnut osaan. Aika arvotkin tajuan, että ihan tämmöiset just perusjutut on hallussa. Kuitenkin olen jotakin jopa aikaiseksi saanut, tuosta voi kuunnella www.mikseri.net/fadoac
 
Vielä voisin sanoa aloittajalle että jos haluat olla seuraava Holopainen niin kannattaa opetella. Otsikko kuuluu "tarvitseeko", sen sijaan kannattaa miettiä sitä etuoikeutena. Keksikää joku yksikin syy miksi ei uppotuisi teorian maailmaan. Se avaa niin monia ovia...

dyydfromhell: Vielä voisin sanoa aloittajalle että jos haluat olla seuraava Holopainen niin kannattaa opetella. Otsikko kuuluu "tarvitseeko", sen sijaan kannattaa miettiä sitä etuoikeutena. Keksikää joku yksikin syy miksi ei uppotuisi teorian maailmaan. Se avaa niin monia ovia...
 
Teoriaa voi apuna käyttää vaikkei tekisikään ihan perus pop kaavalla johon liittyy ne yleiset sointukierrot jne

rkellu: hommahan on myös siinä, et kaikkeen musaan ei ole mitään valmiiksi kirjoitettua teoriaa vaikka joku klassinen sointuasteteoria mukamas on jotenkin universaali selitysmalli. eipähän vaan päde aika moneen musaan paskan vertaa...
 
En ole kuullut, että kukaan olisi väittänyt klassista sointuanalyysiä ainoaksi selitysmalliksi. Salmenhaarakin toteaa meillä suositun oppikirjansa esipuheessa, että se soveltuu vain 1600-1800-lukujen taidemusiikin analysointiin.