Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Opiskelen parasta aikaa juuri Scales, Chords, Arpeggios & Cadences opusta.
Vastaan on tullut nyt jo pari ihmetystä.
olenko ymmärtänyt oikein että Duuri skaala tyyppejä on 1 ja Molli skaala tyyppejä 3 (luonnollinen, harmoninen ja melodinen)?
 
eli C Duui skaala on C Duuri skaala, mutta C Molli skaalasta voi tehdä 3 eri versiota?
 
Ja mitä mahdetaan tarkoittaa seuraavalla virkkellä(ymmärrän tekstin mutta en sisältöä):
 
"When a triad is not in root position, the ROOT is ALWAYS the upper note of the interval of a 4th!"?

silent_reaper: Opiskelen parasta aikaa juuri Scales, Chords, Arpeggios & Cadences opusta.
Vastaan on tullut nyt jo pari ihmetystä.
olenko ymmärtänyt oikein että Duuri skaala tyyppejä on 1 ja Molli skaala tyyppejä 3 (luonnollinen, harmoninen ja melodinen)?
 
eli C Duui skaala on C Duuri skaala, mutta C Molli skaalasta voi tehdä 3 eri versiota?
 
Jes
 

 
Ja mitä mahdetaan tarkoittaa seuraavalla virkkellä(ymmärrän tekstin mutta en sisältöä):
 
"When a triad is not in root position, the ROOT is ALWAYS the upper note of the interval of a 4th!"?
 
"Jos kolmisointu ei ole perusmuodossaan, pohjasävel on aina kvartin ylempi sävel."
 
Eli perusmuodossaan esim. C-duurikolmisointu on terssipino. Sävelet alhaalta ylöspäin c-e-g. Kun sointu käännetään siirtämällä esim. alin sävel oktaavia ylemmäs, sointu ei ole enää terssipino, vaan siinä on terssi ja kvartti päälekkäin (e-g-c). Joskus käännetystä soinnusta on hankala tunnistaa pohjasäveltä, jonka mukaan sointu nimetään. Tieto siitä, että pohjasävel on soinnussa esiintyvän kvartin ylempi sävel nopeuttaa tunnistamista. Eli esimerkkitapauksessa e-g-c kvartti muodostuu sävelten g ja c väliin, joten c on soinnun pohjasävel.

silent_reaper:, mutta C Molli skaalasta voi tehdä 3 eri versiota?
 
Oot ymmärtänyt just oikein. Niillä on erilaiset käytöt.
Lisäksi on vielä tavallaan neljäskin molliversio eli jazzmolli, jossa on samat sävelet kuin melodisessa mollissa sekä ylös- että alaspäin mennessä.
 
Ja kun luonnollinen molli on duuriasteikon kuudes moodi eli sillä ei saada mitään uusia moodeja aikaiseksi, niin sekä harmonisella että melodisella mollilla saadaan ikiomat 7 uutta moodia aikaiseksi!

Lyhyesti molleista: Luonnolliseen molliin sijoitettu V asteen dominanttisointu tuo mukanaan sen korotetun seitsemännen sävelen vallitsevaan asteikkoon, jolloin asteikosta tulee harmoninen molli. Tässä asteikossa on kuitenkin 1 sävelaskeleen hyppy (6.7. sävel) jonka poistamiseksi melodioista myös 6. sävel korotetaan, jolloin saadaan se melodinen molliasteikko.

JanneI: ... Tässä asteikossa on kuitenkin 1 sävelaskeleen hyppy (6.7. sävel) ...
 
Puolentoista

Zeeboo: Puolentoista
 
Oli näköjään se merkki jääny pois :D Kiitos korjauksesta.

JanneI: Lyhyesti molleista: Luonnolliseen molliin sijoitettu V asteen dominanttisointu tuo mukanaan sen korotetun seitsemännen sävelen vallitsevaan asteikkoon, jolloin asteikosta tulee harmoninen molli. Tässä asteikossa on kuitenkin 1 sävelaskeleen hyppy (6.7. sävel) jonka poistamiseksi melodioista myös 6. sävel korotetaan, jolloin saadaan se melodinen molliasteikko.
 
Mut onhan bluesasteikossa yhtä suuria hyppyjä ja pentatonisessa vielä suurempia eikä haittaa yhtään?
 
Oli näköjään se merkki jääny pois :D Kiitos korjauksesta
 
Siis sen jälkeen kun/jos korjaisit ylläolevan

baron: Mut onhan bluesasteikossa yhtä suuria hyppyjä ja pentatonisessa vielä suurempia eikä haittaa yhtään?
 
Kappas tää ei näköjään tykkää ollenkaan tuosta 1/2 -merkistä.
 
"Blues-asteikko" tulee vähän eri maailmasta kuin tonaaliset asteikot, eikä noita sen vuoksi voi verrata keskenään. Myöskin noissa asteikoissa on vähemmän säveliä ja esim. blues-asteikon ns. blue -nuottin virettähän muunnellaan lähtökohtaisesti.

Luultavasti en ymmärtänyt kysymystä tai olen muuten vain tyhmä. Kuitenkin mun mielestä noita duuri-asteikoita on enemmänkin kuin yksi (hihi) ja molleja kans enempi ku 4. Mut se oonki mä niinku. Vaikka onhan toki länsimainenmusiikkimaailma varsin rajoitteinen. Luen esimerkiksi doorisen molliksi, ja miksolyydisen duuriksi.

Cucumber?: Luultavasti en ymmärtänyt kysymystä tai olen muuten vain tyhmä. Kuitenkin mun mielestä noita duuri-asteikoita on enemmänkin kuin yksi (hihi) ja molleja kans enempi ku 4. Mut se oonki mä niinku. Vaikka onhan toki länsimainenmusiikkimaailma varsin rajoitteinen. Luen esimerkiksi doorisen molliksi, ja miksolyydisen duuriksi.
 
Montas duuriasteikkoa tunnet?
Ilmeisesti et tunne yhtään dominanttiasteikkoa?
Ilmeisesti jotain jäänyt muskarissa oppimatta eli kipin kapin takaisin sinne.

dominanttiasteikot kuten miksolyydinen, fryyginen dominantti(aka espanjalainen duuri)jnejne.., muut samansortin suuren terssin ja snadin septimin omaavat?.?.? Mä olen käynyt suurimman osan ulkomaankielellä, mutta asiat pitäisi olla samat. Mitä olen missannut? Pitäskö mun kutsua ainoastaan joonista duuriksi siis? Luultavasti olen taas tajunnut jotain väärin, ei siinä. Musiikkileikkikoulussa taisin nukkua kun meni ohi, anteeksi. Missä vaiheessa muuten muuttuu ylimieliseksi, miten paljon pitää opiskella? Täällä mnetissä tuntuu olevan sisäpiirillä hieman tätä ongelmaa muutenkin. Eikä toki kannata keskustella, googlella löytyy ja kirjastosta loput.

Cucumber?: dominanttiasteikot kuten miksolyydinen,
 
Miksi sä sitten edellisessä viestissäsi nimitit miksolyydistä duuriasteikoksi?

Cucumber?: Mä olen käynyt suurimman osan ulkomaankielellä, mutta asiat pitäisi olla samat...
 
Niin minäkin... Välillä tuntuu hupaisalta tämä skaala-vouhotus. Eihän siinä ole kysymys loppupelissä muusta kuin oktaavin jakamisesta palasiin sopivalla määrällä sopivien intervallien päässä toisistaan olevilla äänillä.
 
Se, että tietää länsimaisia skaaloja ja niiden moodeja ja joitain eksoottisia mikrointervalleja sisältäviä asteikkoja, ei vielä tee kenestäkään muusikkoa. Vähän sama homma, ettei vielä ole kaksinen panomies, jos tietää kymmenittäin paritteluasentoja muttei yhtään naista.
 
baron: Miksi sä sitten edellisessä viestissäsi nimitit miksolyydistä duuriasteikoksi?
 
No voi hyvänen aika.

Zeeboo: No voi hyvänen aika.
 
Tää on teoriapalsta!!

Ootte molemmat oikeessa. Usein moodit jaetaan duureihin ja molleihin, dominanttisuudella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

Sävis: Ootte molemmat oikeessa. Usein moodit jaetaan duureihin ja molleihin, dominanttisuudella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.
 
Ai että kaikki joissa on suuri terssi on duuriasteikkoja ja kaikki joissa pieni terssi molliasteikkoja?
Entäs dimiasteikko? Onko se duuriasteikko?
Tai domdim asteikko, jossa on sekä suuri että pieni terssi?
Samoin alt-asteikko?
Tai duuribluesasteikko,
tai kromaattinen asteikko?

baron: Ai että kaikki joissa on suuri terssi on duuriasteikkoja ja kaikki joissa pieni terssi molliasteikkoja?
Entäs dimiasteikko? Onko se duuriasteikko?
Tai domdim asteikko, jossa on sekä suuri että pieni terssi?
Samoin alt-asteikko?
Tai duuribluesasteikko,
tai kromaattinen asteikko?
 
Ei, vaan puhe on nyt näistä ns. kirkkosävellajeista eli moodeista. Miksolyydinen ei ole varsinaisesti duuri, mutta se mielletään duurinomaiseksi.

Sävis: Ei, vaan puhe on nyt näistä ns. kirkkosävellajeista eli moodeista. Miksolyydinen ei ole varsinaisesti duuri, mutta se mielletään duurinomaiseksi.
 
Onhan harmonisella mollilla ja melodisella mollillakin moodit. Itse asiassa kaikilla asteikoilla on moodit.
Tai no, kokosävelasteikolla ei taida olla?
 
Mut ihan oikeesti, mä oon opiskellut/oppinut erilaista teoriaa kuin sä. Iso terssi ja tritonus terssin ja septimin välillä tekee mun opin mukaan asteikon omanlaiseksi.
Tai mitä mä pelleilen: Levine kirjoissaan opettaa niin.

baron: Onhan harmonisella mollilla ja melodisella mollillakin moodit. Itse asiassa kaikilla asteikoilla on moodit.
Tai no, kokosävelasteikolla ei taida olla?
 
Taidemusiikin yhteydessä puhutaan harvemmin muista moodeista, kuin noista kirkkosävellajeista ja termi moodi onkin niissä piireissä vakiintunut tarkoittamaan nimenomaan näitä asteikkoja. Toki minkä tahansa asteikon voi aloittaa mistä tahansa sävelestä ja olemassa on myös mm. Messiaenin moodit, mutta ei taideta nyt mennä siihen.

Sävis: Taidemusiikin yhteydessä puhutaan harvemmin muista moodeista, kuin noista kirkkosävellajeista ja termi moodi onkin niissä piireissä vakiintunut tarkoittamaan nimenomaan näitä asteikkoja. Toki minkä tahansa asteikon voi aloittaa mistä tahansa sävelestä ja olemassa on myös mm. Messiaenin moodit, mutta ei taideta nyt mennä siihen.
 
Me ollaan opittu/opiskeltu erilaista teoriaa:-)