Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Niin että voisiko joku valistaa vähän, miten nuo toimivat? o_O tiedän kyllä että jokaisella skaalalla on 7 eri moodia (kai) ja moodit ovat siis eri muunnoksia samasta skaalasta, esim duuri, molli, harmoninen ja melodinen molli.. mutta mites nämä käytännössä toimivat?

Tommittaja: Niin että voisiko joku valistaa vähän, miten nuo toimivat? o_O tiedän kyllä että jokaisella skaalalla on 7 eri moodia (kai) ja moodit ovat siis eri muunnoksia samasta skaalasta, esim duuri, molli, harmoninen ja melodinen molli.. mutta mites nämä käytännössä toimivat?
 
Jos sulla on seitsensävelinen asteikko (esim duuri ja melodinen molli) niin kun aloitat joka sävelestä erikseen niin saat sen asteikon 7 moodia.
Luonnollinen molli on duuriasteikon 6:s moodi eli sen moodit on just samat kuin duuriasteikon eli niistä ei ole tapana puhua.
 
Esim C-duuriasteikko, aloitussävel ja moodi:
C jooninen
D doorinen
E fryyginen
F lyydinen
G miksolyydinen
A aiolinen (luonnollinen molli)
H lokrinen

aa.. kiitos! tuo selvensi melkein täydellisesti :D elikkä juurikin näin: C:n moodit menevät siis:
 
1. CDEFGAH
2. DEFGAHC
3. EFGAHCD
4. FGAHCDE
5. GAHCDEF
6. AHCDEFG
7. HCDEFGA
 
juu elikkä noin?
 
PS: onpa tiiviissä paketissa infoa o_O no, kiitos todella paljon!

Tommittaja: juu elikkä noin?
 
Jess!
 
Jos sä haluat vielä itsellesi selvittää miltä moodit oikeesti kuulostavat ja miten ne toisistaan poikkeavat niin mulle ainaskin paremmin avautuu kun vertaa samasta sävelestä lähteviä eli jos vaivaudut väsäämään itse esim C:stä alkavat duuriasteikon moodit:
 
1. C-jooninen C D E F G A H
2. C-doorinen C D Eb F G A Bb
3. ...........................
 
jne

*Poistettu outo älynväläys*
 
E: tarkoititko eri asteikoita, joiden moodit alkavat C:stä? jaaaaa... no kiitos taas :D
mutta yksi juttu vielä: miten moodien erot periaatteessa kuuluvat, kun eri moodeissa on kuitenkin samat nuotit, joten sillä ei ole mitään eroa sointujen päälle soittaessa, ainoastaan jos soitat asteikon alusta loppuun?

Tommittaja: baron: tuota en aivan ymmärtänyt :D siis duurin moodit? luulin että jokaisella "nuotilla" on 7 moodia eli C:n 7, D:n 7, E:n 7 yms... koska eikös joonisen pitänyt olla duuri, ja aiolisen luonnollinen molli?
 
eli mistä repäisit noi alennetut nuotit tonne, kun c:ssä on vain "valkoisia" nuotteja
 
C-doorinen on Bb-duurin toinen moodi.
 
Älä nyt sotke!
C-duurin moodit on C-jooninen D-doorinen jne.
Mutta on olemassa
C jooninen = C-duurin ensimmäinen moodi)
C doorinen = Bb-duurin toinen moodi
C fryyginen = Ab-duurin kolmas moodi
jne
 
eli jokainen moodi voi alkaa jokaisesta 12 sävelestä.

Tommittaja: *Poistettu outo älynväläys*
 
E: tarkoititko eri asteikoita, joiden moodit alkavat C:stä?
 
Tarkoitin duuriasteikon moodit C:stä alkavina.
 
mutta yksi juttu vielä: miten moodien erot periaatteessa kuuluvat, kun eri moodeissa on kuitenkin samat nuotit, joten sillä ei ole mitään eroa sointujen päälle soittaessa, ainoastaan jos soitat asteikon alusta loppuun?
 
Sen takia mä ehdotinkin että tekisit itsellesi kaikki moodit esim C:stä (tai mistä tahansa) alkavina jolloin niissä on ihan eri nuotit ja on helppo hahmottaa miltä ne oikeesti kuulostavat ja miten ne eroavat toisistaan ja mitkä soinnut siihen päälle sopii.
 
Kun soitat peräkkäin C-joonista ja C-lokrista niin johan on ihme jollet jotain eroa huomaa ja huomaat myös että ihan eri soinnutkin sopii.
 
Edit: Simppelein tapa (ainaskin mun mielestä) tehdä moodeja on verrata C-duurin moodia vastaavaan duuriasteikkoon.
Esim D-doorinen poikkeaa D-duurista siten että F ja C ei ole korotettuja, siis duuriasteikkoon verrattuna alennettuja. F# on terssi ja C# on suuri septimi.
Kun mistä tahansa duuriasteikosta alennat terssin ja septimin saat samasta sävelestä alkavan doorisen asteikon.

aijaa... eli siis C-jooniset lokriset aioliset yms sopii C:n päälle? ja mä kun ajattelin että tarkoitit C-asteikon moodeja :D niitä olisikin vähän turhempi soittaa saman asteikon eri moodeja :D

Tommittaja: aijaa... eli siis C-jooniset lokriset aioliset yms sopii C:n päälle?
 
En ymmärrä?
Tarkoitatko että kaikki C:stä alkavat moodit sopisivat C-duurisoinnun päälle?
Ei todella!
 
Vai mitä tarkoitit?
 
niitä olisikin vähän turhempi soittaa saman asteikon eri moodeja
 
Yleensä yhdessä piisissä esiintyy vain yhden duuriasteikon moodeja (poikkeuksia löytyy)
Mä yritin vain kertoa miten moodien luonteen voisi mun mielestä helposti hahmottaa.

Eli seuraavana tehtävänä on kirjoittaa auki asteikot C-jooninen, C-doorinen, C-fryyginen, C-lyydinen, C-miksolyydinen, C-aiolinen ja C-lokrinen.
Ja sitten vaikkapa E-jooninen, E-doorinen jne.
Ja bonustehtävänä muodostaa vielä jokin muu 7-sävelinen asteikko C:stä - sellainen, joka ei olekaan duuriasteikon moodi. Vai mitä? ;-)

levesinet: Ja bonustehtävänä muodostaa vielä jokin muu 7-sävelinen asteikko C:stä - sellainen, joka ei olekaan duuriasteikon moodi. Vai mitä? ;-)
 
Ai kaikki melodisen ja harmonisen mollin moodit? Ja harmonisen duurin.
Vai sellainen jota kukaan ei ole vielä keksinyt? Voi olla vaikeaa:-)

baron: Ai kaikki melodisen ja harmonisen mollin moodit? Ja harmonisen duurin.
Vai sellainen jota kukaan ei ole vielä keksinyt? Voi olla vaikeaa:-)
 
Juuri niitä ajattelin, mutta nyt huomaan, että niihin viitattiinkin jo keskustelun alussa.

Do the kvinttiympyrä!

levesinet: Eli seuraavana tehtävänä on...
 
muun pähkäämisen jälkeen soittaa yksinkertainen melodia - vaikka "Paljon Onnea Waan" - kaikissa moodeissa ja hämmästellä, kuinka melodian luonne muuttuu moodin vaihtuessa.
 
E:
ja tietennii: kvinttiympyrä lävitte.

Eipäs tässä kirjoituksessani kauheasti mitään uutta ole jota ei olisi aiemmin jo sanottu, mutta...
 
Muistan aikanaan kun opiskelin ensimmäistä kertaa moodeja ja ihmettelin, että mikä perkeleen nerous siinä on jos pari nuottia kahdeksasta on vähän ylennetty tai alennettu. Omaan korvaan ero ei tuntunut kovin kaksiselta kun veteli skaaloja edes takas. Ok, sittemmin korva on harjaantunut ja jo skaalaa soittaessa hahmottaa sen "merkittävän harmonisen eron". ;)
 
Mutta todellinen oivallus tuli vasta siinä vaiheessa kun aloin tutkiskelemaan mitkä soinnut kuhunkin asteeseen sopii (I IV V jne), jolloin moodien "luonne" tuli todenteolla esiin. Samassa yhteydessä tajusin ensimmäistä kertaa kunnolla mihin hittoon sitä harmonista ja melodista mollia (eli V asteen duurisointu) oikein tarvittiinkaan. :D Näin siis joskus kauan sitten.

Itse keskittyisin enemmin sointuasteisiin ja "Scale Degrees":eihin, kuin loputtomaan sävelten ulkoaopettelemishelvettiin (jotka vaihtuvat jokaisessa sävellajissa ja moodissa).
 
Teet myös itsellesi suunnattoman suuren palveluksen, jos opettelet miltä mikäkin intervalli näyttää otelaudalla perussäveleen verrattuna
a) Samalla kielellä
b) Vierekkäisillä kielillä (Huom. viritysjärjestelmän takia G ja B -kieliparilla erinäköinen)
c) Millä tahansa kieliparilla, jotka eivät ole vierekkäin
 
SEKÄ
 
+) Opettelet eri intervallien väliset intervallit (pienestä terssistä kvinttiin, suuresta septimistä kvarttiin jnejne.)
 

 
Tämän jälkeen ei kitaralla tarvitse välttämättä opetella loputtomiin erilaisia sormituksia ja "boxeja", vaan kaikki (HAhhah, kunpa olisikin! :D) on selvää kauraa, kun niiden lisäksi tuntee asteikkojen, moodien, sointujen jne. "rakennuskaavat" - SEKÄ kaikkien näiden välisen yhteyden toisiinsa..
 
Siitäpä opettelemista pariksi elämäksi, onnea matkaan!
 

 
EDIT:
Täsmähoitoa moodeihin:
http://www.jazzguitar.be/modi.html
Frank Gambale - modes no more mysteries -opetusvideosarja
 
EDIT2:
Duuriasteikko kannattaa haltsata läpikotaisin, koska kaikki muut "formulat" johdetaan siitä:
Duuriskaalan sävelet muodostavat lukujonon 1 2 3 4 5 6 7 ((8) 9 10 11 12 13 14 (15))
(Suluista alkaa uusi oktaavi, eli sävelet alkavat kertaantua eri oktaavissa)
 
Muiden kaavat johdetaan tästä, b alentaa ja # -merkki korottaa kyseistä astetta.
Esim. tuota jazzguitar.be:tä seuratessasi huomaat, että toisen moodin, Doorisen kaava on:
1 2 b3 4 5 6 b7
Eli asteikko on muilta osin sama kuin duuriskaala, paitsi suuren terssin ja -septimin tilalla on pieni terssi ja pieni septimi.
 

 
...jos hallitset myös aeolisen (luonnollinen mollin) läpikotaisin, voit halutessasi vertailla pienellä terssillä (b3) varustettujen rakennuskaavojen eroja aeoliseen, ja suurella terssillä (3) varustettujen kaavojen eroja ioniseen (duuriskaala).
Tällöin myös niiden molli- tai duuriluonne/pohjaisuus tulee luultavasti selvemmäksi itsellesi ajatustasolla, sekä niiden rakennuskaavat on tällöin ehkä aavistuksen verran helpompi muistaa.
 
Tätä tapaa käytettäessä, Aeoliseen verrattuna Doorinen siis olisi muilta osin sama, paitsi 6 aste on Doorisessa palautettu suureksi.
(Aeolisessa 1 2 b3 4 5 b6 b7)
(Doorisessa 1 2 b3 4 5 6 b7)

ankkiz: Teet myös itsellesi suunnattoman suuren palveluksen, jos opettelet miltä mikäkin intervalli näyttää otelaudalla perussäveleen verrattuna
 
Ai, musta on kätevämpää kun muistaa mitkä koskettimet on mustia kun asteikko alkaa C:stä ja siitä siirtää se haluttuun sävellajiin.

baron: Ai, musta on kätevämpää kun muistaa mitkä koskettimet on mustia kun asteikko alkaa C:stä ja siitä siirtää se haluttuun sävellajiin.
 
Jäsenkuvauksensa perusteella Tommittaja on kitaristi.

ankkiz: Jäsenkuvauksensa perusteella Tommittaja on kitaristi.
 
Ja tää on teoriapalsta, ei kitarapalsta.

EDIT: menin sit painaa ''vastaa lainaten'' ku piti painaa ''muokkaa'' sori tupla kirjotus.. nyt nukkuu : D