Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kumpi oikein temposta? eli joskus kait kysyinkin jo
mistä tiedän onkobiisi esim. 120bpm vaiko 240bpm oikein ? jos nuotin pituuden tekee noista saman kuuloiset. tuohanhan ei kait ole oikeastaan kaavaaa? ajattelin näin jos biisin kannalta tärkeä kuvio muodostuu 16 nuotin (nyt tauotkin on nuotteja) pätkästä 4/4 tahtilajista niin se tempo jolla tuo soi oikealla on oikea kappaleelle eikä se missä esim. noita pätkiä menisi enempi tai vähmepi tahtiin.

JPQ: mistä tiedän onkobiisi esim. 120bpm vaiko 240bpm oikein ?
 
Jos nyt oikein ymmärrän kysymyksesi, niin itse ajattelen tän niin että tempo on vähän niinkuin sydämen syke. Jos et osaa päättää kummasta on kyse, ajattele kumpi syke määrittelisi biisin fiilistä paremmin. 120 on reipas marssitempo, jos sun sydän sykkii 120 niin fiilis on se että ihan reippaasti mennään, mutta ei juosta. Jos sydämen syke on 240, silloin mennään ihan täysillä ja hengästyen. Eli näin mustavalkoperiaatteella voit tunnustella, kumpi fiilis on lähempänä sen biisin fiilistä, ja yleensä sitten osuu oikein.

Dr Dominant: Jos nyt oikein ymmärrän kysymyksesi, niin itse ajattelen tän niin että tempo on vähän niinkuin sydämen syke. Jos et osaa päättää kummasta on kyse, ajattele kumpi syke määrittelisi biisin fiilistä paremmin. 120 on reipas marssitempo, jos sun sydän sykkii 120 niin fiilis on se että ihan reippaasti mennään, mutta ei juosta. Jos sydämen syke on 240, silloin mennään ihan täysillä ja hengästyen. Eli näin mustavalkoperiaatteella voit tunnustella, kumpi fiilis on lähempänä sen biisin fiilistä, ja yleensä sitten osuu oikein.
 
Mulla on "työn alla" Cherokee joka on tapana soittaa up-tempossa (jotain 240) mutta melodia menee niin hitaasti että se tuntuisi olevan mieluummin 120 eli alla breve.
Kait se pitää vetää 240 että rumpali ja basisti saa duunia:-)
 
http://www.youtube.com/watch?v=eIB4PO4YS7o

Arvon Dr Dominant. Et sattuisi tietämään matariaalia, jossa käsiteltäisiin tempon ja sävellajin merkitystä/soveltuvuutta. Hyvä esimerkkihän on tuo, marssitempo, kun sävellyksen on oltava esimerkiksi urheilujoukkueen sisääntulo areenalle, siis marssi. Mä kerran täydensin yhtä teatteriesityksen käsikirjoitusta säveltämällä sinne viisi biisiä lisää. Valitsin silloin sävellajit olemassa olevien partituurien pohjalta. Tämä siksi, että tiesin, että kaikki näyttelijät (20 kpl) pysyisivät laulamaan ko sävellajeista :-). Äänialat siis "ratkaistiin siten", että melodia pyöri koko ajan sillai hyvin lähellä sävellajin pohjaääntä (seksti ylös kvintti alas max). Oisko joku tehnyt jonkin hyvän kokoelman aiheesta sillai jalat maassa rytmimusapuolelle?
 
Ja alkuperäiselle kirjoittajalle voisin tällaisen kertoa. Ogelissa opiskellessani sangen nuorena (70-luvulla) ensimmäisiä läksyjäni oli kirjoittaa Pink Floyd Money -biisin nuotit basson osalta. Mä kirjoitin sen 7/8 ja 4/4 tahtilajeihin, ja hyvin meni. Myöhemmin olen kuullut, että tahtilaji olisi kuulemma 7/4 ja 4/4. Näin kait sitten.

nisumaka: matariaalia, jossa käsiteltäisiin tempon ja sävellajin merkitystä/soveltuvuutta
 
Miten vanhaa laitetaan? Descartes'n affektioppia 1600-luvulta? Mathesonin sävellajikarakteristiikkaa?
 
"C-duuri. Kaikkein tavallisin. Mutta myös tämä yksinkertainen sävellaji voidaan saada soimaan hellänä ja koskettavana.
 
c-molli. Äärimmäisen rakastettava, mutta myös suruinen sävellaji.
 
D-duuri. Jotensakin läpitunkeva ja itsepäinen; sopii parhaiten äänekkäisiin, iloisiin, sotaisiin ja sytyttäviin asioihin.
 
d-molli. Jotensakin omistautunut (kirkkoasiat), tyyni, myös suuri, miellyttävä ja ilmeikäs." - vrt. http://www.youtube.com/watch?v=TDIipofjBQg
 
jne.
 
http://klassismi.wordpress.com/johd … lassismiin/ekspressio-klassismissa/
 
EDIT: Point being, asioita on mietitty suhteellisen kauan. Jopa niin kauan, että esim. noi ylläolevat asiat ovat ehtineet jo ainakin kertaalleen mennä "pois muodista", niin sanoakseni... Mutta materiaalia tosiaan löytyy. Muistaakseni Garcian kirjat "Professional Arranger Composer" sisälsivät paljon käytännön kirjoitustyöhön liittyviä ohjeita kevyen musan sovittajalle, tietysti pienellä ajan patinalla ja -kuvalla väritettynä.
 
Ja alkuperäiselle kirjoittajalle voisin tällaisen kertoa. Ogelissa opiskellessani sangen nuorena (70-luvulla) ensimmäisiä läksyjäni oli kirjoittaa Pink Floyd Money -biisin nuotit basson osalta. Mä kirjoitin sen 7/8 ja 4/4 tahtilajeihin, ja hyvin meni. Myöhemmin olen kuullut, että tahtilaji olisi kuulemma 7/4 ja 4/4. Näin kait sitten.
 
7/4. Ei tarvitse muuttaa pulssiyksikköä (grafiikka: "kahdeksasosanuotti-nuoli-neljäsosanuotti") sooloon ja 4/4 mentäessä.
 
Nyrkkisääntönä, jos pulssissa on mukana kolmimuunteisuus/svengi, tahtiosoituksen nimittäjänä on neljäsosa. Tasaisilla kahdeksasosilla homma on vähän tulkinnanvaraisempaa, ja esim. nopeissa tempoissa 7/8 voidaan laskea "y-ka-ko-ne-vi-ku-se, y-ka-ko-ne-vi-ku-se..." sijasta vaihtuvin pulssiyksiköin, esim. 2+2+3 = "tat-tat-taa... tat-tat-taa...". "Take Five" on selkeästi 5/4, Mission Impossible-teema 5/4, Stingin "Seven Days" saattaisi olla nuotittajasta riippuen 5/4 tai 5/8?

Janus: Take Five" on selkeästi 5/4, Mission Impossible-teema 5/4, Stingin "Seven Days" saattaisi olla nuotittajasta riippuen 5/4 tai 5/8?
 
Mä jotenkin kuulisin ton 5/8:na. Toisaalta, jos sen kirjoittaisi siihen niin lieköhän tulisi jo vähän haljua luettavaa.

Vessajono: Mä jotenkin kuulisin ton 5/8:na. Toisaalta, jos sen kirjoittaisi siihen niin lieköhän tulisi jo vähän haljua luettavaa.
 
Näin amatöörisoittajana suosin aina mahdollisimman selkeää luettavaa. Siksi mieluummin 5/4. Jotkut onnettomat kirjoittavat tangojakin 4/8 ja se näyttää heti paljon sekavammalta.