Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Pitihän sitä tällekin palstalle vähän lisää täytettä saada, joten kysynkin:
 
Mitä ovat nämä ns. klusterit (ilmeisestikin sointuja, mutta millaisia?), joista näin maininnan tuolla eräässä gallupissa?
 
En nimittäin muista ikinä kuulleenikaan tuollaista termiä, vaikka jonkin verran onkin sointuteoria tuttua.

Sävelkimppu, joka koostuu useasta vierekkäisestä pienestä intervallista (pieni tai suuri sekunti). Tämä antaa klusterisoinnulle dissonoivan luonteen.
 
Lyö vaikka pianosta yhtäaikaa C, C#, D, D# ja E soimaan. Kiva efekti.

Sävelkimppu, joka koostuu useasta vierekkäisestä pienestä intervallista (pieni tai suuri sekunti). Tämä antaa klusterisoinnulle dissonoivan luonteen.
 
Lyö vaikka pianosta yhtäaikaa C, C#, D, D# ja E soimaan. Kiva efekti.
 
Juu. Haitaristakin noita saa kivasti nyrkillä takomalla.

Mitä ovat nämä ns. klusterit (ilmeisestikin sointuja, mutta millaisia?), joista näin maininnan tuolla eräässä gallupissa?
 
Klusteri yleisesti ottaen tarkoittaa sävelmassaa, joka ei erotu minään tiettynä funktionaalisena sointuna. Se on vain jotain epämääräistä, ja usein dissonoivaa tekstuuria. Hyvin tyypillistä on tehdä klusteri monesta vierekkäisestä kapea-alaisesta intervallista, esim. vierekkäisistä puolisävelaskeleista, kuten täällä onkin jo kerrottu.
 
Hyvä esimerkki klusterien käytöstä on mm. György Ligetin orkesteriteos Atmospheres, joka löytyy hyvin varustetuista kirjastoista. Tässä teoksessa Ligeti loi ns. kenttätekniikan.
 
Käytännössä Atmospheres on pelkkiä klustereita ja niiden luomia "kenttiä", joissa ei enää erotu itsenäisiä melodioita, harmonioita tai rytmejä, vaan kaikki materiaali yhdistyy yhdeksi ja samaksi massaksi. Upea biisi, muuten.

Käytännössä Atmospheres on pelkkiä klustereita ja niiden luomia "kenttiä", joissa ei enää erotu itsenäisiä melodioita, harmonioita tai rytmejä, vaan kaikki materiaali yhdistyy yhdeksi ja samaksi massaksi. Upea biisi, muuten.
 
Täytyy tutustua.
 
Onko noille klustereille jonkunlaisia nimityksiä, tai muuta tapaa tunnistaa niitä toisistaan kätevästi?

Käytännössä Atmospheres on pelkkiä klustereita ja niiden luomia "kenttiä", joissa ei enää erotu itsenäisiä melodioita, harmonioita tai rytmejä, vaan kaikki materiaali yhdistyy yhdeksi ja samaksi massaksi. Upea biisi, muuten.
 
Varmaan aika tuska selvittää korvakuulolta =D

Eiköhän noita ihan kivasti löytyne myös vallan mainion harmonikkataitelijamme Kimmo Pohjosen levytyksistä, vaikkapa levyltä "Kluster" (d'uh!)
 
Tosin taitaa miehellä olla hieman perinteistä kehittyneempi lähestymistapa noihinkin hanuriklustereihin (lepra takamuksessa?).
 
Hitto vie, pitäisikö virittää kitara johonkin ihmevireeseen ja tehdä rumpukapulalla soittaen klusteriralli.

Nyt kun vielä selvittäisitte sen, miten noita klustereita merkitään. Onko niille olemassa mitään virallista merkintätapaa ja miten ne toimivat?

Nyt kun vielä selvittäisitte sen, miten noita klustereita merkitään. Onko niille olemassa mitään virallista merkintätapaa ja miten ne toimivat?
 
Ei ole. Alunperinhän klustereita rupesi käyttämään Deboussy. Hän käytti synteettisiä asteikoita, kuten pentatoninen, kokosävelaskel, diatoninen(kokopuoli), jne sävellajina. Eli siinä, missä kasailet duuriasteikoille terssipinoja, kasailet ne kokosävelasteikolle ja käsittelet sointuasteina. Myöhemmin nämä soinnun tavoin käsiteltävät, sointua muodostamattomat sävelniput muutivat vähän luonnettaan mm. kenttätekniikassa dissonanssikasoiksi.

Nyt kun vielä selvittäisitte sen, miten noita klustereita merkitään. Onko niille olemassa mitään virallista merkintätapaa ja miten ne toimivat?
 
Klustereita voi tehdä monin tavoin, ja sen takia ne voi myös kirjoittaa nuoteille monin tavoin.
 
Esim: c-cis-d-dis-e-f-fis on klusteri, ja tuonhan voi ihan hyvin kirjoittaa nuoteille.
 
Nykymusiikissa, jonka tarkkaan nuotintamiseen perinteinen notaatiojärjestelmä ei kovin hyvin sovellu, näkee myös täysin graafisia kuvioita ym., joilla annetaan summittaiset ohjeet siitä, miltä korkeudelta ja millä rytmillä soitetaan. Tällä tavalla voidaan myös kirjoittaa "nuoteille" klustereita. Ja näissä tapauksissa on tyypillistä, että soittajasta riippuen klusteri toteutuu aina vähän eri tavalla, jolloin puhumme aleatorisesta eli sattumanvaraisesta musiikista.

Deboussy
 
Debussy (anteeksi pilkun*, mutta ollaan nyt tarkkoja ;)
 
diatoninen(kokopuoli)
 
Ns. koko-puoli (tai puoli-koko) - asteikko on oktotoninen, ei diatoninen asteikko.

Debussy (anteeksi pilkun*, mutta ollaan nyt tarkkoja ;)
 

 
Ns. koko-puoli (tai puoli-koko) - asteikko on oktotoninen, ei diatoninen asteikko.
 
Hupsista. En ole pääsyt vielä krapulaan, eli sen piikkiin ajatusvirheet.