Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Pieni kysymys..Mikä asteikko/moodi käy tähän. Eli mitä soittaa soolossa?
 
|Bm7-5 |E7-9|
 
Nii ja sit viel, et mitä tarkottaa "aug" sointumerkinnässä ja mitä sillon pitää soittaa soolossa.

Pieni kysymys..Mikä asteikko/moodi käy tähän. Eli mitä soittaa soolossa?
 
|Bm7-5 |E7-9|
 
Soinnut purettuina:
 
Bm7(b5): B D F A
E7(b9): E G# B D F
 
Noista sävelistä syntyy aika nätisti A-harmoninen molli (A B C D E F G#). Ja koska E7 on dominanttiseiska, se on selvästi viidennen asteen sointu joten sävellaji on A. Hyvältä kuulostaa.
 
Nii ja sit viel, et mitä tarkottaa "aug" sointumerkinnässä ja mitä sillon pitää soittaa soolossa.
 
Aug (augmented) on ylinouseva sointu, eli kvintti nousee puolisävelaskeleen. Päälle käy yleensä vaikkapa kokosävelasteikko, melodisen mollin viides moodi (1 2 3 4 5 b6 7) tai harmoninen molli sopivasta sävellajista (koska sen 3., 5. ja 7. sävel muodostavat ylinousevan soinnun).

Pieni kysymys..Mikä asteikko/moodi käy tähän. Eli mitä soittaa soolossa?
 
|Bm7-5 |E7-9|
 
Nii ja sit viel, et mitä tarkottaa "aug" sointumerkinnässä ja mitä sillon pitää soittaa soolossa.
 
Nopeasti ilman kitaraa kelattuna vetäsin todnäk. A-melodisen mollin pohjalta tai sitten ehkä sointuun nähden vähän tarkemmin. Tai sitten jotain b-mollipohjaista ja sitten tohon E7-9:iin Bb7-pohjaista, tulis aika avantgardea varmaan tollai puolsävelaskelta pudottamalla.
 
Lisää ajateltavaa sais kun tulkitsis ton Bm7-5 C-duurin VII-soinnuksi ja vaikka ton E7:n Em7:n korvaukses, vaihtas vaan G-->G#:ään. Ääh too much options.

siistii...kiitos

Bm7b5:
-B lokrinen (C duuri)
-B lokrinen #2 (D jazzmolli)
-B lokrinen #6 (A harm. molli)
 
E7b9:
-A harm. mollin V (="E phrygian dominant")
-E dominanttidimi (half-whole dim.)
-E altered (F jazzmolli)
-A harm. duurin V
-E fryyginen (flamenco-soundi)
...jne...
 
Suurin osa varmasti mainittiinkin jo aikaisemmin mutta listasinpa nyt kuitenkin oleellisimmat.

Bm7b5:
-B lokrinen (C duuri)
-B lokrinen #2 (D jazzmolli)
-B lokrinen #6 (A harm. molli)
 
E7b9:
-A harm. mollin V (="E phrygian dominant")
-E dominanttidimi (half-whole dim.)
-E altered (F jazzmolli)
-A harm. duurin V
-E fryyginen (flamenco-soundi)
...jne...
 
Suurin osa varmasti mainittiinkin jo aikaisemmin mutta listasinpa nyt kuitenkin oleellisimmat.
 
Kerropas mistäs nuo päättelit? Mistä tiedät esim. Bm7b5 -soinnussa että käytät B:n LOKRISTA moodia? Pihalla olen juu, mutta itseänikin kiinnostaa että mistä tietää aina minkä sävellajin mitäkin moodia "voi" käyttää minkäkin soinnun päälle.
 
Onko mahdollista käyttää esim. G-duurisoinnun päälle C-Miksolyydistä moodia (alkaa G -> G)? Voinko soittaa esimerkkinä tämän G-duurisoinnun päälle mistä tahansa sävellajista moodin, joka alkaa G:stä? Vaikkapa F-Doorisen (G -> G?
 
Haluaisin tietää nyt siis "periaatteita", enkä että "no kokeile ja kuuntele" tai "minkä tahansa päälle voi soittaa mitä tahansa" -vastauksia :)
 
Lisäksi, tarkoitetaanko Bm:lla nyt sitten Hm:a vai "A#m":a? Jos tarkoitetaan "A#m", sen lokrinen moodi menisi siis A -> A? Sekavaa mutta kertokaa nyt jotain jos jotain tajusitte!:)

Haluaisin tietää nyt siis "periaatteita", enkä että "no kokeile ja kuuntele" tai "minkä tahansa päälle voi soittaa mitä tahansa" -vastauksia :)
 
Hyvä. Tästä pitäisi kirjoittaa aivan hitonmoiset FAQit että ei tarvitsisi käsitellä samoja asioita aina uudestaan. Yritän selittää jotain.
 
Mistä tiedät esim. Bm7b5 -soinnussa että käytät B:n LOKRISTA moodia?
 
Duuriskaalan sävelistä tehdyt nelisoinnut menevät järjestyksessä maj7, m7, m7, maj7, 7, m7 ja m7(b5). (Eli C-duuriskaalasta tehdyt olisivat Cmaj7, Dm7, Em7, Fmaj7, G7, Am7 ja Bm7(b5).)
 
m7(b5) on siis duurissa seitsemäs aste, sen päälle käy siis saman duurin seitsemäs moodi (eli lokrinen). Bm7(b5):lle siis B-lokrinen (siis samat sävelet kuin A-mollissa ja C-duurissa).
 
Onko mahdollista käyttää esim. G-duurisoinnun päälle C-Miksolyydistä moodia (alkaa G -> G)? Voinko soittaa esimerkkinä tämän G-duurisoinnun päälle mistä tahansa sävellajista moodin, joka alkaa G:stä? Vaikkapa F-Doorisen (G -> G?)
 
C-miksolyydinen (C-D-E-F-G-A-Bb) on siis F-duurin viides moodi. G-duurin päälle se sopii aika kehnosti, sillä duurisoinnussa on suuri terssi (B) mutta tuossa skaalassa on vain Bb.
 
Minkä tahansa soinnun päälle käy periaatteessa mikä tahansa skaala josta löytyvät soinnun äänet. G-duurin päälle siis G-duuri, G-lyydinen ja G-miksolyydinen ovat helppoja valintoja.
 
Ja mainitsemasi F-doorinen olisi F-G-Ab-Bb-C-D-Eb eli Eb-duuri F:stä aloitettuna, ei F-duuri G:stä aloitettuna (joka puolestaan on siis G-doorinen). Näissä nimeämisissä menee herkästi sekaisin ensi alkuun.
 
Lisäksi, tarkoitetaanko Bm:lla nyt sitten Hm:a vai "A#m":a? Jos tarkoitetaan "A#m", sen lokrinen moodi menisi siis A -> A? Sekavaa mutta kertokaa nyt jotain jos jotain tajusitte!:)
 
Nyt taidettiin B:llä tarkoittaa myös H:na tunnettua säveltä. B-lokrinen olisi silloin B-C-D-E-F-G-A.

Hyvä. Tästä pitäisi kirjoittaa aivan hitonmoiset FAQit että ei tarvitsisi käsitellä samoja asioita aina uudestaan. Yritän selittää jotain.
 

 
Duuriskaalan sävelistä tehdyt nelisoinnut menevät järjestyksessä maj7, m7, m7, maj7, 7, m7 ja m7(b5). (Eli C-duuriskaalasta tehdyt olisivat Cmaj7, Dm7, Em7, Fmaj7, G7, Am7 ja Bm7(b5).)
 
m7(b5) on siis duurissa seitsemäs aste, sen päälle käy siis saman duurin seitsemäs moodi (eli lokrinen). Bm7(b5):lle siis B-lokrinen (siis samat sävelet kuin A-mollissa ja C-duurissa).
 

 
C-miksolyydinen (C-D-E-F-G-A-Bb) on siis F-duurin viides moodi. G-duurin päälle se sopii aika kehnosti, sillä duurisoinnussa on suuri terssi (B) mutta tuossa skaalassa on vain Bb.
 
Minkä tahansa soinnun päälle käy periaatteessa mikä tahansa skaala josta löytyvät soinnun äänet. G-duurin päälle siis G-duuri, G-lyydinen ja G-miksolyydinen ovat helppoja valintoja.
 
Ja mainitsemasi F-doorinen olisi F-G-Ab-Bb-C-D-Eb eli Eb-duuri F:stä aloitettuna, ei F-duuri G:stä aloitettuna (joka puolestaan on siis G-doorinen). Näissä nimeämisissä menee herkästi sekaisin ensi alkuun.
 

 
Nyt taidettiin B:llä tarkoittaa myös H:na tunnettua säveltä. B-lokrinen olisi silloin B-C-D-E-F-G-A.
 
Jep, kiitoksia kovasti. Ainakin jotain tajusin taas lisää. Supermageeta. Joo, noissa nimeämisissä menee kyllä helvetin nopeesti sekaisin mutta kyllä tää tästä kato.
 
Sellanen vielä, että jos sointukierto menee nyt esim. ihan perus C - Am - F - G. Normaalisti käyttäisin pelkästään C-duuri/Am -skaalaa, mutta mitä eri moodeja käyttäisitte jokaisen eri soinnun kohdalla, jos nyt pitää väkisin niitä päästä käyttämään ja hakemaan eri sävyjä..?:) Eli mitä moodia/moodeja C:n, Am:n, F:n ja G:n aikana? Meinaan, että joka soinnun kohdalla eri moodia.
 
Kiitoksia vielä kovasti, jos joku jaksaa vastata! (Pitää aina saada esimerkit perusjutuista, että sisäistän asian kunnolla.)

Sellanen vielä, että jos sointukierto menee nyt esim. ihan perus C - Am - F - G. Normaalisti käyttäisin pelkästään C-duuri/Am -skaalaa, mutta mitä eri moodeja käyttäisitte jokaisen eri soinnun kohdalla, jos nyt pitää väkisin niitä päästä käyttämään ja hakemaan eri sävyjä..?:) Eli mitä moodia/moodeja C:n, Am:n, F:n ja G:n aikana? Meinaan, että joka soinnun kohdalla eri moodia.

 
Sulla on nyt hiukan selvitettävää... Elikä moodeista puhutaan tonaalisessa ympäristössä juuri siksi, että voidaan jokaiseen sointuun yhdistää sen pohjasävelen mukaan nimetty asteikko. Eli siis "aku ankka"-kiertoon moodit olisivat C-jooninen, A-aiolinen, F-lyydinen ja G-miksolyydinen. HUOMAA että nämä kaikki ovat yhtä kuin C-duuri asteikko, samat äänet siis. Tässä yhteydessä on aivan sama osaatko moodit vai et, mutta sitten kun on biisejä missä on paljon sävellajin ulkopuolisia sointuja niin silloin moodien osaamisesta on ehdottomasti hyötyä. Ja myöskin sointuja laajennettaessa aivan välttämätöntä tietoa.

Sulla on nyt hiukan selvitettävää... Elikä moodeista puhutaan tonaalisessa ympäristössä juuri siksi, että voidaan jokaiseen sointuun yhdistää sen pohjasävelen mukaan nimetty asteikko. Eli siis "aku ankka"-kiertoon moodit olisivat C-jooninen, A-aiolinen, F-lyydinen ja G-miksolyydinen. HUOMAA että nämä kaikki ovat yhtä kuin C-duuri asteikko, samat äänet siis. Tässä yhteydessä on aivan sama osaatko moodit vai et, mutta sitten kun on biisejä missä on paljon sävellajin ulkopuolisia sointuja niin silloin moodien osaamisesta on ehdottomasti hyötyä. Ja myöskin sointuja laajennettaessa aivan välttämätöntä tietoa.
 
NONI! Nyt tuli just se tieto mitä tarvin :) Kiitos. Tuo selvitti paljon. Olen mennyt merta edemmäksi kalaan. Perse edelle puuhun.