Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Elikkäs, otetaan "master" soinnuksi C, joten, jos on C6, niin miten se eroaa Cadd6 soinnusta, ja samaten C9 eroaa Cadd9? Ysissä eiks se ole niin, että "adissa" ei ole septimiä, kun taas C9 on? Mut mites kutosessa? Ja tarkottaa sitten C6/9, onks siinä seksti ja nooni, muttei septimiä? Ja vielä, mitä tarkottaa C5, onks se avosointu, eli mistä puuttuu terssi.. vai?

Elikkäs, otetaan "master" soinnuksi C, joten, jos on C6, niin miten se eroaa Cadd6 soinnusta, ja samaten C9 eroaa Cadd9? Ysissä eiks se ole niin, että "adissa" ei ole septimiä, kun taas C9 on? Mut mites kutosessa? Ja tarkottaa sitten C6/9, onks siinä seksti ja nooni, muttei septimiä? Ja vielä, mitä tarkottaa C5, onks se avosointu, eli mistä puuttuu terssi.. vai?
 
Cadd6:sta ei liene olemassa lain, se on aina C6.
C9:ssä on pieni septimi mutta add9:ssä se ysi on vaan lisätty siihen.
C5 on ns. "voimasointu", jossa on perussävel + kvintti eli C5:ssa C ja G. Ei käytännössä ole sointu lain.
Tuosta pornosoinnusta (C6/9) en tiedä.

Elikkäs, otetaan "master" soinnuksi C, joten, jos on C6, niin miten se eroaa Cadd6 soinnusta, ja samaten C9 eroaa Cadd9? Ysissä eiks se ole niin, että "adissa" ei ole septimiä, kun taas C9 on? Mut mites kutosessa? Ja tarkottaa sitten C6/9, onks siinä seksti ja nooni, muttei septimiä? Ja vielä, mitä tarkottaa C5, onks se avosointu, eli mistä puuttuu terssi.. vai?
 
Cadd6 ei sinänsä ole yhtään mitään, se tarkoittaisi kuitenkin ihan samaa kuin C6 (eli C-E-G-A). (Samoin kuin Cadd7 olisi aivan sama kuin C7, joten termi on turha.).
 
Cadd9 on siis C-duuri, johon on lisätty 9. sävel eli D. Eli aivan oikein, ero C9:ään nähden on se puuttuva septimi.
 
C6:ssa ei ole septimiä. Jos haluttaisiin septimikin mukaan, sointu olisi C7add13 (kun 13. sävel on puolestaan sama kuin 6.).
 
C6/9 on C-duuri johon on lisätty sekä 6. että 9. sävel (A ja D).
 
C5 on kvintti-intervalli C-G, eli viitos- tai voimasointunakin tunnettu, eikä tosiaan sisällä terssiä. Avosointu ei liity tähän; avosointu on sointuote, joka käyttää vapaita kitaran kieliä.

Selitäppäs vielä, että miksi C7add13 on C7add13 eikä C7add6 tai vaikka C7add20?

Selitäppäs vielä, että miksi C7add13 on C7add13 eikä C7add6 tai vaikka C7add20?
 
Koska sointusäveliä kasataan terssipinoon. 1-3 on suuri terssi, 1-3-5 on duuri, 1-3-5-7 on dominanttiseptimi, 1-3-5-9 on ysisointu, 1-3-5-9-11 on 11-sointu ja 1-3-5-7-9-11-13 on 13-sointu. add-sävelet napsitaan sitten tuosta pinosta.
 
sus4 ja sus2 eivät taas ole lisäsäveliä, vaan terssin korvaavia pidätyksiä.
 
Kysyitkö tosissasi vai tenttasitko vain? (hähä)

C6:ssa ei ole septimiä. Jos haluttaisiin septimikin mukaan, sointu olisi C7add13 (kun 13. sävel on puolestaan sama kuin 6.).
 
Minä olen ko. soinnusta nähnyt käytettävän vain merkintää C13. Jos halutaan mukaan 9 tai 11 joko muunnettuna tai muuntamattomana, niin ne merkitään sitten erikseen.
 
"Klassisessa" sointuanalyysissä sointu merkitään "7+6", ja se esiintyy aina dominanttitehoisena, siis: V7+6.
 
C5 on kvintti-intervalli C-G, eli viitos- tai voimasointunakin tunnettu, eikä tosiaan sisällä terssiä. Avosointu ei liity tähän; avosointu on sointuote, joka käyttää vapaita kitaran kieliä.
 
Perinteisessä musiikkitermistössä avosoinnulla tarkoitetaan todellakin terssitöntä sointua!

Koska sointusäveliä kasataan terssipinoon. 1-3 on suuri terssi, 1-3-5 on duuri, 1-3-5-7 on dominanttiseptimi, 1-3-5-9 on ysisointu, 1-3-5-9-11 on 11-sointu ja 1-3-5-7-9-11-13 on 13-sointu. add-sävelet napsitaan sitten tuosta pinosta.
 
Joo, mutta miksei sitten C6 ole Cadd13, mistä se 6 sinne ilmestyy? Epäloogista edelleen. Eihän 6 korvaa edes mitään niinkuin add2 ja add4 korvaa terssin.
 
Kysyitkö tosissasi vai tenttasitko vain? (hähä)
 
No arvaa.

1-3-5-9-11 on 11-sointu ja 1-3-5-7-9-11-13 on 13-sointu.
 
Mollissa voi ollakin, mutta duurissa ei. Samaan sointuun ei mahdu yhtaikaa suurta terssiä ja puhdasta kvarttia, joten duurissa 11 on aina #11.
 
Näin siis teoriassa: käytännössähän tuollainen 1-3-5-7-9-11-13 antaa aika pikantin soundin, kun sen vaikka pilleille dominanttisoinnuksi kirjoittaa ...

Ja yleensä 13-sointu sisältää siis vain sävelet 1-3-5-7-9-13, 11 merkitään erikseen jos se sointuun halutaan sisällyttää. Teoriassahan puolisävelaskelsuhteita sointusävelien välillä vältetään, vaikka käytännössä tosiaan ovat monasti melko vinkeän kuuloisia.

Mollissa voi ollakin, mutta duurissa ei. Samaan sointuun ei mahdu yhtaikaa suurta terssiä ja puhdasta kvarttia, joten duurissa 11 on aina #11.

 
Tähän keskusteluun on kuitenkin hyvä lisätä ettei esimerkiksi s3-4 suhde ole sama asia kuin s3-11 suhde. Aiemmassa esimerkissä on kyseesä pieni sekunti ja jälkimmäisessä pieni nooni.
 
Syy miksi duurisoinnussa käytetään #11 säveltä lienee pikemminkin se että pelkkä 11 sävel kuulostaa laimealta sointua vasten kuin että sävel olisi jotenkin riitaisa sointua vasten (terssipinona). Käsittääkseni tästä samaisesta aiheesta on joku jopa tehnyt kirjan, jossa kirjoittaja esittää että pohjaduuriasteikkona pitäisi käyttää lyydistä asteikkoa nykyisen joonisen asemesta. (vrt. aiolinen molli- harmoninen molli)

...kirjan, jossa kirjoittaja esittää että pohjaduuriasteikkona pitäisi käyttää lyydistä asteikkoa nykyisen joonisen asemesta. (vrt. aiolinen molli- harmoninen molli)
 
Eikös tuosta tule doorinen asteikko eikä harmoninen molli? Jos ajatellaan vaikka C-duuriasteikko, joka muutettaisiin lyydiseksi eli F korotetaan (C-D-E-F#-G-A-B-C), A:sta lähtevä asteikkohan on nimen omaan A-doorinen. Harmonisessa A-mollissahan 7. sävel (G -> G#)on korotettu. Doorisessa asteikoissa puolestaan 6. (F -> F#).
 
Lyydinen ja doorinen ovat kyllä molemmat mielenkiintoisempia ja käyttökelpoisempia kuin jooninen ja aiolinen konsanaan. Paljon raikkaamman kuuloisia ainakin.

Eikös tuosta tule doorinen asteikko eikä harmoninen molli? Jos ajatellaan ...
 
Ymmärsit osittain väärin. Anteeksi epäselkeyteni. Viestiisi sisältyi kuitenkin se pointti jota ajoin takaa.
 
Totesit että harmoninen molli on käyttökelpoisempi kuin aiolinen molli ja vastaavastu lyydinen käyttökelpoisempi kuin jooninen. Toisin sanoen harmoninen on aiolista luonnollisempi ja lyydinen on vastaavasti joonista luonnollisempi.
 
Perusduuri ja -molli asteikkona "pitäisi" olla kuulokuvaltaan kaikista luonnollisimmat/vähiten jännitteisimmät asteikot elikä edellisen perusteella duurina olisi lyydinen joonisen asemesta ja mollina harmoninen aiolisen asemesta.
 
Tämä on vaan tämmöstä teoreettista höpinää ja ajatusten herättämistä, mutta eikös se ole tämän keskustelualueen tarkoituskin?