Kitarat: soittaminen ›

Mitkä olis hyviä biisejä sähkökitaralle, mitä vois alusta loppuun harjoitella alottelijana? Nyt soittaminen on sitä että opettellaan pikkupätkä riffiä sieltä ja jokaki helppoa sooloa tuolta. 4kk harjottelua takana nyt.

Kahvijonne: Mitkä olis hyviä biisejä sähkökitaralle, mitä vois alusta loppuun harjoitella alottelijana? Nyt soittaminen on sitä että opettellaan pikkupätkä riffiä sieltä ja jokaki helppoa sooloa tuolta. 4kk harjottelua takana nyt.
 
Vaikka Strange Kind of Woman.
Tuo ei ole paha ollenkaan. Soolokin menee suht helposti

Under the Bridge.

Itse aloittelin omaa soittoharrastusta opettelemalla Black Sabbathin vanhoja biisejä. Ne on helppoja, mutta kivoja soittaa. Soolotkaan ei ole mitään älyttömän teknistä.

Itselle kasarilla yksi noista oli Scorpionsin Big City Nights.

Kotimaisista ehdotan Tuomari Nurmion ja J. Karjalaisen biisejä ja tietysti Hurriganesia.

Mä aloitin opettelemaan kitaran soittoa ysärin puolessa välissä Dimmu Borgirin, Darkthronen, Hypocrisyn ja Dissectionin kappaleilla. Ne oli sopivan helppoja, paitsi Dissection oli haastavampaa.

Esim CCR:n tunnetuimmat hitit oli aikoinaan sellasia, joita opeteltiin monta. Ei teknisesti erityisen vaativia vaan paremminkin vaativat sitä, että jaksaa olla kikkailematta.
 
-- Mutta ketäs nyt vahojen ukkojen musiikki enää kiinnostaa.... :P
 
Sheryl Scrown If It Makes You Happy onnistui jo aika soittamisen alkutaipaleella olevalta soittajalta (nuorempi sukulaiseni, n.10-12 v. siihen aikaan, 3/4 kokoisella Stratolla). Samalla listalla oli Haloo Helsingin Maailman Toisella Puolen ja Tik Takin Lähdetään Tänään.

Soittoharrastus pysyy parhaiten yllä kun soittaa mitä itse haluaa, mistä tykkää ja mihin tähtää. Eipä sillä väliä onko joku XXXX biisi helppo vai ei tai hyvä jonkun toisen mielestä, jos itseä se kiinnostaa kuin kasa kiviä.
 
Kunhan vain sanon.

Tahroja paperilla. Netistä löytyy tutorialikin, siitä voi soveltaa kappaleesta oman näköisen version. Hyvä treenikappale alkaen introsta, jossa saa treenata helpon E5:n kanssa rytmiä, metronimi netistä taustalle (voi olla, että se on kysyjälle jo ns. piece of cake).
 
Kun kuulen radiosta jollain tavalla kiinnostavan kappaleen, etsin youtubesta siitä tehtyjä covereita. Joskus löytyy kivoja ja joskus aika yllättäviä versioita. Esim. tämä: https://youtu.be/DEqfnsEUy8w?feature=shared
 
Noista saa hyvää näkökulmaa musiikkiin.
 
Mutta laittakaa toki hyviä kappaleita lisää.

Kahvijonne: Mitkä olis hyviä biisejä sähkökitaralle, mitä vois alusta loppuun harjoitella alottelijana? Nyt soittaminen on sitä että opettellaan pikkupätkä riffiä sieltä ja jokaki helppoa sooloa tuolta. 4kk harjottelua takana nyt.
 
Yhtä vittumaista se opettelu on näin kymmenien vuosienkin jälkeen :D Mut mä oonkin lahjaton rokkimies

KaRa: Under the Bridge.
 
Stratocaster jeesaa täs mut ei oo pakollinen. Tässä tais olla vähän Hendrix-muljautuksiakin mukana.

MarkkuCastaneda: Stratocaster jeesaa täs mut ei oo pakollinen. Tässä tais olla vähän Hendrix-muljautuksiakin mukana.
 
Senhän saa soittaa niinkuin lystää.

KaRa: Senhän saa soittaa niinkuin lystää.
 
Juu toki, kaivoin vain muistilokeroistani miten se meni. Muistan miten olin tuskissani barreotteiden kanssa enkä oikein saanut sitä kulkemaan. Funkkihommissa on jännä mitä kaikkea joutuu tekemään että saa niin vähän ääntä ulos :D

Itse pidän kappaleista, joissa kappaleesta tulee tunnistettava yhdelläkin kitaralla ilman laulua tai muita soittimia. Yksi tällainen on juppihippipunkkari. Turhan nopea, mutta muuten periaatteessa aika helppo.

Itselläni tällä hetkellä ajankohtaisessa kuuntelussa on CCR:n Run through the Jungle, ja olen luonnostellut artikkelia koskien yhden soinnun kappaleita kitarablogissani julkaistavaksi.
 
Valkkaa jokin yhden soinnun kappale, ja tee oma sovitus tai kokonaan uusi oma kappale.
 
Venytyksillä ja hammering notes yms pienillä nyansseilla saa ihan jopa esityskuntoista kappaletta, joka kuulostaa hyvältä yleisönkin mielestä.
 
Kitaran otelaudalla aika paljon merkittävät sävelet on lähellä toisiaan ja saa ihan melodisestikin järkevää ulostuloa pienillä asioilla.
 
Tsemppiä harjoitteluun, hienoa että löytyy uusia harrastajia mitä itse olen harkinnut lopettavani taas kerran koko soittohomman.

Kahvijonne: Mitkä olis hyviä biisejä sähkökitaralle, mitä vois alusta loppuun harjoitella alottelijana? Nyt soittaminen on sitä että opettellaan pikkupätkä riffiä sieltä ja jokaki helppoa sooloa tuolta. 4kk harjottelua takana nyt.
 
Opettele joku biisi jota olet opetellut soittamaan sieltä täältä.

Otustelija: Soittoharrastus pysyy parhaiten yllä kun soittaa mitä itse haluaa, mistä tykkää ja mihin tähtää. Eipä sillä väliä onko joku XXXX biisi helppo vai ei tai hyvä jonkun toisen mielestä, jos itseä se kiinnostaa kuin kasa kiviä.
 
Kunhan vain sanon.
 
Tämä. Se biisi, jonka opetteluun on tarpeeksi motivaatiota, on paras. Jotkut aloittelevat soittoaan aika vaikeillakin jutuilla, kunhan mielenkiinto pysyy yllä ja ei opettele vain yhden tyylistä tavaraa, niin mielestäni ollaan aika hyvällä polulla. Itse tuli pitkään soitettua lähinnä Judas Priestiä ja Iron Maidenia, joka ehkä suuntasi huomion tietynlaisiin asioihin toisten kustannuksella. Ei siellä esimerkiksi ihan joka biisissä kovin kummoisesti soinnuista oppinut, riffejä toki sitten vähän enemmän.
 
Ja riippuen siitä, miten tarkkaan biisit haluaa oppia, niin eipä sitä vieläkään osaa kovinkaan montaa Priestin tai Maidenin biisiä läpi soittaa samalla fraseerauksella ja yksityiskohdilla, kuin mitä bändit aikoinaan levyilleen ovat taikoneet. Korva ikävästi kehittyy myös siinä matkan varrella kuulemaan asiat tarkemmin.
 
Maailma on kuitenkin täynnä hienoa musiikkia, sieltä vaan valkkaamaan sellaisia, jotka haluaisi osata soittaa. Jos on liian vaikea, niin sitten joku toinen kappale. Varmasti niistä liian vaikeidenkin opettelusta jotain jää käteen, ei sekään aika hukkaan mene.

John Longs: Tämä. Se biisi, jonka opetteluun on tarpeeksi motivaatiota, on paras. Jotkut aloittelevat soittoaan aika vaikeillakin jutuilla, kunhan mielenkiinto pysyy yllä ja ei opettele vain yhden tyylistä tavaraa.
 
On pitemmän päälle paras tosiaan ainakin harrastuksen alkuvaihessa tutustua sen artistin/genren biiseihin, mitä "diggaa/fanittaa", ja sitten siitä se lähti mullakin liikenteeseen.
 
Musiikin teoriaopintoja mullakaan ollut virallisia mistään oppilaitoksesta, niin katottiin kuolaten jotain ja katson vieläkin jotain Yngwie Malsteenin "Appergios from hell" ja live-esityksiä, mitä ynkkä on tehnyt varallisuutensa neometallin uranuurtajana.
 
Mitä yläasteella digattiin Metallicaa ja Stratovariusta, niin Metallican nuottikirjat oli hyvässä lainassa Turun musiikkikirjastosta sen mitä varausjonon jälkeen sai niitä.
 
Jos aikoo suuntautua metallimusiikkiin niin Metallican riffejä kannattaa mielestäni opiskella, vaikka päätyisikin johonkin "järkevään", tai muuhun musiikkigenren soittoharrastuksella.
 
Ehkä ne noipemmat Trash-metalligenren uraa uurtavan Kill'em all -LP:n toinen raita "Four Horsemen" siitä ei kannata lähteä liikenteeseen, mitä nopeus on esim. klassisen kitaran osalta flamenco-musiikissa on muutama sormetuspattern, minkä opiskelussa kuluu jonkin verran soittaneilta jopa vuosia ennen tekniikan hallintaa, mitä Four Horsemen on yli 200 iskua minuutissa ala-E:n sahausta.
 
Yksi hyvä neuvo on, että unohda tempo aluksi, ja käy tahti/2 kerrallaan läpi ajatuksella jotain juttua ja sitten se siitä muovautuu ajan mittaan sun näköiseksi, mitä mun mielestä ainakin uniikin soundin löytäminen mäkään sitä löydä koskaan persoonallista otetta, mutta teknisesti suoritus voi joskus hioutua esityskuntoon.
 
Meillä oli yläasteella tyyliin kaverit, jotka harjoitteli perlkkää Metallican nuottikirjoista, niin "Soitatko soolot ja?", niin sitten meni sormi suuhun, mitä metalliriffeistä nyt välttämättä opi muuta kuin nykyisin vakiintuneen 5-sointuhihin perustuvia juttuja, mutta myös metallimusiikin rytmipuolta myös.
 
"Kokemukseni" osoittaa, että kannattaa ainakin lähteä liikenteeseen siitä, minkä tyyppistä musiikkia itse tykkää kuunella ja siihen vaikuttaa myös se kasvu/elinympäristö mitä vaikutteita mistäkin ja selaa kyseisen/kyseisten artistien kataloogia, ja sitten unohtaa tempon aluksi ja käy huolella läpi tahti tahdilta kitaran kanssa kyseisen artistin omaa suosikkikappaletta.
 
Kuitenkaan musiikissa mikään ole edes metallimusiikissa mikään sattumaa, että tosiaan musiikin teoriaa ei kannata unohtaa. Itseänikin kitaraopettaja totesi pistäessään eteen erän Megadeth -yhtyeen nuotit, että vaikka ollaan metallimusiikin saralla, niin silti siinä jotain taustalla on ja rytmin osalta tempo yms.
 
Viitaten aiempaan, että olen kuunellut aktiivisesti yhden soinnun kappaleita eri vuosikymmeniltä ja katsellut tutoriaaleja YT:stä, niin niidenkin taustalta teorian ymmärtämisellä jonkinlainen yhteys menestyksekkääseen ja omasta mielestäni mielekkääseen soitteluun, mitä monet on paljastaneet (exposured and reveald of Solo guitar playing magic), mitä netissä on tullut mainoksia, että kitaran otelaudalta, jos ottaa tämän haltuun -kurssit, niin voi soittaa mitä vain.
 
Omasta mielestäni, mitä miellän jos lähtisin keikalle, niin mies ja kitara, niin repertuaarissa pitää olla lopulta ehyt kattaus genreistä ja ehyt myös kaikkien muiden artistien kappaleiden osalta, ja väliin ehkä jokin oma kappale.
 
Mutta hyvä aloitus on, että soittaa jonkin tunnetun artistin mieligenrestä jonkin esityksen yleisölle.