Kitarat: soittaminen ›

Olen soitellut kitaraa jo jonkin aikaa, reilun 15 vuotta ainakin. Soittelu on ollut enempi on/off tyyppistä, välillä enemmän ja välillä pitkiäkin taukoja. Kitaratunneilla kävin säännölleen ylä-asteelta inttiin asti. Sen jälkeen (viimeiset vajaa 10v) olen soitellut lähinnä olohuoneessa omaksi iloksi, ja taitotasoltani arvioisin olevani liki samalla tasolla, mitä tunnit lopettaessasi, ehkä hieman kehittynyt. Koen, että soittotekniikka on ihan hyvä monelta osin. Pystyn esim. videoista ja tabeista opettelemaan monenlaisia kappaleita sooloineen päivineen. Korvalta pystyn hakemaan yksinkertaisempia kappaleita.
 
Ongelmani ei niinkään ole fyysisesti soitossa, vaan tiedon ja tietotaidon puutteessa. Teoria on minulla hyvin alkeistasolla. Osaan tyyliin pentatonisen, Blues sekä duuri- ja molliasteikot. Se, osaanko niitä käyttää on taas ihan eri asia. Nuottien osaaminen on tasolla peruskoulun musiikki, eli ei kovinkaan hyvä. Otelaudasta nuotit kyllä löytyy, välillä joutuu vähän miettimään.
 
Musiikki on minulle harrastus, eikä siitä ole tarkoitus mitään muuta tehdäkään. Haluaisin kuitenkin osata nuotit niin hyvin, että niistä voisi soittaa, hallita teoriaa sen verran, että esim. jameissa pystyisi tekemään jotain sooloimprovisaatiota. On toki mahdollista, etten tunnista suurimpia kompastuskiviä. Ehkä joskus mahdollisesti soittaa jossain harrastebändissä niin, etten koe itseäni liian tietämättömäksi. Voisi ehkä sanoa, että haluaisin päästä kokonaisuudessaan sinne 3/3 tasolle.
 
Viime vuosina olen lähinnä opetellut vaan biisejä, missä ei sinällään ole mitään vikaa, en vain koe juuri kehittyväni. Nyt kun olen taas soittamisesta enemmän innostunut mietin, että mikä olisi paras tapa systemaattisesti opiskella tietotaito samalle viivalle soiton kanssa?
 
Omassa mielessä tällä hetkellä järkevimmät vaihtoehdot ovat joku systemaattinen nettikurssi tai konservatorion perusopinnot. Onko teillä tiedossa hyväksi todettuja nettikursseja, millä pääsisi tähän tavoitteeseen? Pääseekö konservatorioon perusopintoihin (1/3 - 3/3) näin aikamiehenä, vai onko se enemmän suunnattu lapsille? Ja miten hyvin sen suorittaminen onnistuu kokoaikatyön, osittain vuorotyön yhteydessä?
 
Täällä on paljon kovan luokan ammattilaisia ja harrastajia, joilta tähän varmaan tietämystä löytyy. Mitä tekisitte tilanteessani, minkä näätte parhaaksi vaihtoehdoksi? Kirjoitin pitkästi, pahoittelut siitä. Jos jotain mielestäsi olennaista jäi puuttumaan vastaan mielellään.
 
Edit: pahoittelen otsikkoa, numero- ja merkkijonojen paikalla oli tarkoitus olla heittomerkit.

Moro,
 
Teoria on hyvä työkalu, muttei minkäänlainen tae tai polku hyvään improvisointiin. Otelaudan tuntemus ja korvat-kädet-soitin -yhteyden kehittäminen puolestaan on, ja musiikin lainalaisuudet (siis teoria) tulee kyllä tutuksi noita harjoitellessa. Kevyellä puolella nuotteihin törmää lähinnä teattereissa, tanssimusakeikoilla ja telkkarituotannoissa. Pop/rock-friikkuhommissa puolestaan mulle on 15 vuoden aikana muutaman kerran lyöty viivasto eteen.
 
Useimmissa musiikkioppilaitoksissa on vapaa puoli (saattaa kulkea eri nimillä), joissa on lukukausimaksun hinnalla mahdollista osallistua opetukseen, ja siellä on kyllä ihan aikuisiakin opiskelemassa, vaikka valtaosa oppilaista onkin alle parikymppisiä. Yksityistunnit on myös edelleen hyvä vaihtoehto (joskin musiikkiopistoa kalliimpi), kunhan menet sellaiselle opettajalle, joka myös työkseen soittaa monipuolisesti keikkoja, eikä pelkästään opeta. Missä päin olet?
 
T: Ammattimuusikko & kitaramaikka

kimurantti1: Moro,
 
Teoria on hyvä työkalu, muttei minkäänlainen tae tai polku hyvään improvisointiin. Otelaudan tuntemus ja korvat-kädet-soitin -yhteyden kehittäminen puolestaan on, ja musiikin lainalaisuudet (siis teoria) tulee kyllä tutuksi noita harjoitellessa. Kevyellä puolella nuotteihin törmää lähinnä teattereissa, tanssimusakeikoilla ja telkkarituotannoissa. Pop/rock-friikkuhommissa puolestaan mulle on 15 vuoden aikana muutaman kerran lyöty viivasto eteen.
 
Useimmissa musiikkioppilaitoksissa on vapaa puoli (saattaa kulkea eri nimillä), joissa on lukukausimaksun hinnalla mahdollista osallistua opetukseen, ja siellä on kyllä ihan aikuisiakin opiskelemassa, vaikka valtaosa oppilaista onkin alle parikymppisiä. Yksityistunnit on myös edelleen hyvä vaihtoehto (joskin musiikkiopistoa kalliimpi), kunhan menet sellaiselle opettajalle, joka myös työkseen soittaa monipuolisesti keikkoja, eikä pelkästään opeta. Missä päin olet?
 
T: Ammattimuusikko & kitaramaikka
 
Kiitos hyvästä vastauksesta! Asun Kuopion seudulla. Yksityistunnit, joilla aikanaan kävin, olivat oikein hyviä ja niillä toki kehityin. Jostain syystä koen, että systemaattisempi ja kaavamaisempi opiskelu auttaisi minua enemmän. Lisäksi yksityistuntien suurin ongelma on juurikin se hinta tähän hetkeen.