Muusikoiden.net
09.12.2016
 

Kitarat: soittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Mikä sointu tämä on/ Miten soitan X soinnun?
1 2 3 4 533 34 35 36 37
Juzpe
13.07.2008 20:33:41 (muokattu 13.07.2008 20:34:07)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Alkaapi olla näitä "Mikä sointu?" ja "Miten soitan Z#m7b5add28- soinnun?" tyylisiä otsikoita täällä aika perkeleen paljon. Mites olisi jos kerättäisiin kaikki sen tyyppiset kysymykset tänne saman otsikon alle, niin ei ruuhkautuisi tämä palsta näistä yksittäisen soinnun kyselijöistä.
 
Kitaristi = Suuhun asetettava krusifiksi
Karipiirto
13.07.2008 20:41:30
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hiivatin hyvä idea ja toivottavasti sen myös kysyjät hoksaavat. Meinaan kun vaikka täällä on pysyvänä tuo "Mikä Biisi?"-ketju niin silti niitä mikä tää biisi on- kysymyksiä ilmestyy jatkuvasti. :)
 
"There's no roll! They forgot the roll and they only kept the rock. The roll's the whole damn thing dude, the rock is nothing, deal with it, the roll is king. Unfortunately most cats don't get behind the roll." -Keith Richards
Juzpe
14.07.2008 23:57:30 (muokattu 14.07.2008 23:59:58)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kysäsenpä. Molliseiska alennetulla kvintillä, eli esim. Hm7b5. Kolme otetta on omassa pakissa, mutta jos joitain muita hyviä tedätte niin pistäkää tulemaan.
 
Tässä ne omat kolme
 
ensmäine:
 
Hm7b5
e||---|---|---|---|---|
h||---|---|-x-|---|---|
g||---|-x-|---|---|---|
d||---|---|-x-|---|---|
a||---|-x-|---|---|---|
e||---|---|---|---|---|
 
toine
F#m7b5
e||---|-x-|---|---|---|
h||---|---|---|---|-x-|
g||---|-x-|---|---|---|
d||---|-x-|---|---|---|
a||---|---|-x-|---|---|
e||---|-x-|---|---|---|
 
kolomas
Em7b5
e||---|---|-x-|---|---|
h||---|---|-x-|---|-x-| otetaan jonpi kunpi
g||---|---|-x-|---|---|
d||---|-x-|---|---|---|
a||---|---|---|---|---|
e||---|---|---|---|---|
 
Varmaan muitakin patentteja on aiheesta, niin pistäkäähän tytöt ja pojat tuulemaan.
 
Kitaristi = Suuhun asetettava krusifiksi
Zeeboo
15.07.2008 12:44:30 (muokattu 15.07.2008 19:07:02)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kysäsenpä. Molliseiska alennetulla kvintillä, eli esim. Hm7b5. Kolme otetta on omassa pakissa, mutta jos joitain muita hyviä tedätte niin pistäkää tulemaan.
 
Tässä lisää
 
Vapaat kielet olis hyvä dempata näistä.
 
Elikä jatketaan tällä samalla kielisetillä
 
Bm7b5 (olen opetellut soittamaan & teorian "amerikaksi", siitä tuo B)
 
e||---|---|---|---|---|
h||---|---|-x-|---|---|(b3)
g||---|-x-|---|---|---|(b7)
d||---|---|-x-|---|---|(b5)
a||---|-x-|---|---|---|(1)
e||---|---|---|---|---|
 
4.nauha
e---|---|---|---|---|
h---|---|-x-|---|---|(b5)
g-x-|---|---|---|---|(1)
d---|---|---|-x-|---|(b7)
a---|-x-|---|---|---|(b3)
e---|---|---|---|---|
 
7.nauha
e---|---|---|---|---|
h---|---|---|-x-|---|(b7)
g-x-|---|---|---|---|(b3)
d---|---|-x-|---|---|(1)
a---|-x-|---|---|---|(b5)
e---|---|---|---|---|
 
10.nauha
e---|---|---|---|---|
h---|---|-x-|---|---|(1)
g-x-|---|---|---|---|(b5)
d---|---|-x-|---|---|(b3)
a---|---|-x-|---|---|(b7)
e---|---|---|---|---|
 
Tehdään tästäkin samanlainen rimpsu
 
Em7b5
e||---|---|-x-|---|---|(b3)
h||---|---|-x-|---|---|(b7)
g||---|---|-x-|---|---|(b5)
d||---|-x-|---|---|---|(1)
a||---|---|---|---|---|
e||---|---|---|---|---|
(kuvittele tähän perusääneksi C... m7b5 = suuri terssi alempana oleva perusäänetön ysi)
 
5.nauha
---|-x-|---|---|---|(b5)
-x-|---|---|---|---|(1)
---|---|-x-|---|---|(b7)
-x-|---|---|---|---|(b3)
---|---|---|---|---|
---|---|---|---|---|
 
8.nauha
---|---|-x-|---|---|(b7)
-x-|---|---|---|---|(b3)
---|-x-|---|---|---|(b1)
-x-|---|---|---|---|(b5)
---|---|---|---|---|
---|---|---|---|---|
 
11.nauha
---|-x-|---|---|---|(1)
-x-|---|---|---|---|(b5)
---|-x-|---|---|---|(b3)
---|-x-|---|---|---|(b7)
---|---|---|---|---|
---|---|---|---|---|
(kuvittele tähän perusääneksi G... m7b5 = pieni terssi ylempänä oleva m6)
 
Pudotappa tuo 1. kielen ääni 6. kielelle jokaisessa tämän kielisetin soinnussa, niin tuli muutama hyvä käännös lisää...
 
Tähän tyyliin:
11.nauha
---|---|---|---|---|
-x-|---|---|---|---|(b5)
---|-x-|---|---|---|(b3)
---|-x-|---|---|---|(b7)
---|---|---|---|---|
---|-x-|---|---|---|(1)
 
Otetaan vielä yksi kielisetti. Alotetaan Bm7b5, niin saadaan sellainen käännös, jossa perusääni on ekassa käännöksessä alimpana:
 
Bm7b5
e||-x-|---|---|---|---|(b5)
h||---|---|-x-|---|---|(b3)
g||---|-x-|---|---|---|(b7)
d||---|---|---|---|---|
a||---|-x-|---|---|---|(1)
e||---|---|---|---|---|
 
4.nauha
e---|-x-|---|---|---|(b7)
h---|---|-x-|---|---|(b5)
g-x-|---|---|---|---|(1)
d---|---|---|---|---|
a---|-x-|---|---|---|(b3)
e---|---|---|---|---|
 
7.nauha
e-x-|---|---|---|---|(1)
h---|---|---|-x-|---|(b7)
g-x-|---|---|---|---|(b3)
d---|---|---|---|---|
a---|-x-|---|---|---|(b5)
e---|---|---|---|---|
 
10.nauha
e-x-|---|---|---|---|(b3)
h---|---|-x-|---|---|(1)
g-x-|---|---|---|---|(b5)
d---|---|---|---|---|
a---|---|-x-|---|---|(b7)
e---|---|---|---|---|
 
Näistäkin voi tietysti pudottaa 1. kielen äänen 6. kielelle.
 
Tällä idealla voi muodostaa, sanotaan nyt vaikka kotitarpeiksi nelisointuja. Nejä käännöstä/kielisetti. Ittellä näköjään tulee soitettua 1,2,3,4/ 2,3,4,5/ 2,3,4,6 seteillä.
 
Muistaa vaan, kuinka soinnut muodostetaan
 
XMaj7: 1, 3, 5, 7 (siis ei b7, niinkuin "seiskasoinnuissa", C7 jne...)
X7: 1, 3, 5, b7
XmMaj7: 1, b3, 5, 7
Xm7: 1, b3, 5, b7
Xm6: 1, b3, 5, 6
jne...
 
Käännökset tulee melkein itsestään, kun jokaisella kielellä äänet tulee "järjestyksessä" kun käännökset soittaa peräkkäin: 1, 3, 5, 7...
 
Laajemmat soinnut mä ajattelen sen soinnun "yläpään" kolmi- tai nelisointuna, vähän riippuen siitä kuinka paljon ja minkälaatuisa sointusoittimia & muita metelintekijöitä on soittamassa samaan aikaan.
 
Esim.
G7#5b9 muuttuu Fm7b5
G13b9 muuttuu E duuri kolmisoinnuksi
ja niin edelleen...
 
Mutta tämä on jo vähän toinen juttu.
 
Jos oli apua, niin hyvä.
 
Juzpe
15.07.2008 21:04:01
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos oli apua, niin hyvä.
 
Kiitons! Hyviä juttuja ja paljon Zeebolla. Varsinkin se loppupään tekstiosio oli hyvää asiaa bändisoittoa ajatellen. Tykkään ennemmin siitä, että joku kertoo teorian ja perusperiaatteet ja pääsen itse soveltamaan sen käytäntöön ja omaan tyyliin sopivaksi, kuin valmiiksi pureskellusta ja mietitystä nokunseonvaanvittuniin-jutusta. Kun itse keksii ja miettii asiat jäävät paremmin mieleen.
 
Kitaristi = Suuhun asetettava krusifiksi
Zeeboo
18.07.2008 09:42:05 (muokattu 22.07.2008 18:17:21)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

----
 
T0m1
29.07.2008 13:13:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Wow, tämähän on kuin tilauksesta.
 
Tässä jonkin aikaa rämpyttänyt kitaraa ja opetellut riffejä tabulatuureista ja nyt tuli vastaan onkelma. Viikatteen Unholan Urkujen pääriffi menee muuten ok mutta lopussa on tämmöinen piru kuin 5h6p5... Sen salat jos aukenisivat niin hienoa olisi.
 
Zeeboo
29.07.2008 13:59:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Wow, tämähän on kuin tilauksesta.
 
Tässä jonkin aikaa rämpyttänyt kitaraa ja opetellut riffejä tabulatuureista ja nyt tuli vastaan onkelma. Viikatteen Unholan Urkujen pääriffi menee muuten ok mutta lopussa on tämmöinen piru kuin 5h6p5... Sen salat jos aukenisivat niin hienoa olisi.

 
Eipä tämä nyt sointujuttu ole, vaikuttaa enemmän (mikä kieli onkaan kyseessä):
 
5. nauha => hammer on 6.nauha => pulloff 5.nauhalle...
 
Jzci
29.07.2008 15:09:16
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko tämä sointu Gmaj7#11?

E|--
B|-2
G|-4
D|-4
A|-X
E|-3
Zeeboo
29.07.2008 15:42:33 (muokattu 29.07.2008 18:46:58)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko tämä sointu Gmaj7#11?

E|--
B|-2
G|-4
D|-4
A|-X
E|-3

 
Kyllä sen niinkin voi ristiä.
Se voi olla yhtä hyvin, ja jossain mielessä ennemminkin GMaj7b5. G:lle alennettu kvintti on Db ja #11 on taas C#, elikkä (enharmonisesti) sama ääni. Tuo #11 edellyttäisi, että siinä on mukana myös 9 ja/tai 5.
 
Laajemmista soinnuista ei suinkaan tarvitse kitaralla soittaa kaikkia ääniä. Piisaa, että soinnusta otetaan ulos sen ns. karaktääriäänet. Pois jätettäviä ääniä on perusääni (jos joku muu soitin sen soittaa,tavallisesti basso), kvintti, jos sitä ei ole muunnettu. Puhtaasta kvintistä sanotaan, että se on ns. avosävyinen konsonanssi, elikkä se ei tuo mitään "mielenkiintoista" harmoniaan (b5 ja #5 on sitten ihan eri juttu). Joutaa pois, paitsi voimasoinnuista :).
 
Jos sulla on lapuissa Maj7#11, niin tuo on oikein hyvä ja toimiva käännös.
 
Tässä on sama homma niin, että siinä on sen kvinttikin mukana
E|-2
B|-2
G|-2
D|-0
A|-2
E|-3
 
Nyt jos jätät perusäänen pois, niin tadaa: perusäänetön GMaj7#11 => Bm9
 
E|-2
B|-2
G|-2
D|-0
A|-2
E|-x
 
Tästä jos käytetään äänet kvintistä ylöspäin, niin saadaan GMaj7#11 => Dmaj7
 
E|-2
B|-2
G|-2
D|-0
A|-x
E|-x
 
Sitten jos jätät kvintinkin pois, ja ripotellaan ääniä uuteen järjestykseen, niin se pelkistyy GMaj7#11 => F#m. Terssi loistaa kylläkin poissaolollaan niinkuin edellisestäkin. Silti toimii kuin junan vessa.
 
E|-x
B|-2
G|-2
D|-4
A|-x
E|-x
 
Näissä pitää vaan se perusääni tulla jostain muualta.
 
Sitten jos siitä alkuperäisestä GMaj7#11:stä käytetään 3, Maj7, 9 ja #11, elikkä niitä karaktääri äänet, niin saadaan vaikkapa
 
E|-7 (3)
B|-7 (Maj7)
G|-6 (#11)
D|-7 (9)
A|-x
E|-x
 
Tämän voisi ajatella vaikka A6/9 sointuna, josta pääsisi ketterästi kvarttiharmoniaan:
 
E|-5 (G:n 9, A:n 1)
B|-5 (G:n 6, A:n 5)
G|-4 (G:n 3, A:n 9)
D|-4 (G:n Maj7, A:n 6)
A|-x
E|-x
 
TÄMÄN ääniä kun ripotellaan uuteen järjestykseen niin alkaa mennä mielenkiintoiseksi, mutta alkaa mennä jo aikalailla ulos tuosta alkuperäisestä kysymyksestäkin...
 
Tässä on yksi ihan toimiva voicing:
 
E|-9
B|-10
G|-11
D|-9
A|-10
E|-x
 
Eipä näistä vaihtoehdot ihan vähällä lopu. Korva & tilanne ratkaisee mikä on milloinkin hyvä.
 
Tulipas lyhyeen kysymykseen pitkä vastaus. Toivottavasti myös asiaa...
 
Jzci
29.07.2008 18:37:17
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tulipas lyhyeen kysymykseen pitkä vastaus. Toivottavasti myös asiaa...
 
Kiitoksia vain, hyvää tekstiä. Tuossa sanoit että ollakseen Gmaj7#11 tuo vaatisi 5:n ja/tai 9:n mukaan. Jos siellä on mukana kvintin lisäksi vielä ysikin niin eikö soinnusta tällöin tulisi Gmaj9#11? Ei ole paljoa tullut noiden nelisointuja laajempien sointumuotojen kanssa pelattua ja tässä aikani kuluksi pähkäilen.
Zeeboo
29.07.2008 19:57:24 (muokattu 14.10.2008 11:20:15)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos siellä on mukana kvintin lisäksi vielä ysikin niin eikö soinnusta tällöin tulisi Gmaj9#11?
 
Soinnuissa on aina pohjana kolmisointu, eli duuri, molli, ylinouseva, tai vähennetty. Näitä kun lähdetään laajentamaan, niihin lisätän joko pieni tai suuri septimi, elikkäs 7 tai Maj7. Tähän asti ei vissiin mitään uutta.
 
Kun sitten tähän pinoon lisätään lisä-ääni, on se nooni, elikkä 9. Tämä voi olla joko "paljas" 9, b9 tai #9. Jos meillä on vaikka D9, koostuu se D7:sta, jossa on lisänä E-ääni, eli juuri se ysi. Toinen esimerkki vaikka CMaj9 samalla logiikalla CMaj7 johon on lisätty D-ääni, eli taas nooni C:lle. Edelleenkään ei varmaan juuri uutta, mutta nyt kannattaa huomata, että siitä sointumerkinnästä "häviää" se seiska. Siihen seiskan laatuun viittaa tuo Maj tai sen puuttuminen.
 
Nyt kun laajentaminen jatkuu, on seuraava intervalli perusäänelle terssipinossa, josta sointu muodostuu undesimi, tuttavallisemmin 11. Edelleen laajennettaessa seuraava on 13 (tredesimi). Tuttua on.
 
Ja sitten ne äänet. Sointujen merkinnässä käy ilmi tietysti sen pohjalla olevan kolmisoinnun laatu. Septimin laatu näkyy siitä merkinnästä (Maj tai Maj7 = suuri septimi) tai sen puuttumisesta (pieni septimi = paljas seiska). Tästä laajemmista soinnuista merkitään (tavallisesti) vain se soinnun suurin intervalli perusääneen nähden, ellei siellä välissä ole muunnettuja ääniä. Siis b9, #9 tai #11.
Se, soitetaanko niitä on sitten eri juttu.
 
Esim:
Em11: E, G, B, D, F#, A (mulle "H" on vähän outo, siitä tuo B)
 
E|-5 (11)
B|-7 (9)
G|-7 (7)
D|-5 (b3)
A|-7 (1)
E|-x
Tässähän on ysi mukana, vaikka sointumerkissä sitä ei ole. Siis paljas ysi.
 
D13: D, F#, A, C, E,
E|-7 (13)
B|-5 (9)
G|-5 (7)
D|-4 (3)
A|-5 (1)
E|-x
Ysi mukana, 11 puuttuu. Nyt kun 11 ei ole muunnettu, sitä ei niin hirveästi kaivata
 
Mutta:
D7b9b13:
E|-6 (b13)
B|-4 (b9)
G|-5 (7)
D|-4 (3)
A|-5 (1)
E|-x
Tässä tuo ysi on merkattu sointuun juuri sen takia, että se on muunnettu. Lisäksi seiska merkitään sen takia, ettei tätä sotketa Db-pohjaiseen sointuun: Db9b13
D7b9b13:
E|-5 (b13)
B|-4 (9)
G|-4 (7)
D|-3 (3)
A|-4 (1)
E|-x
 
G13
E|-x
B|-5 (13)
G|-4 (3)
D|-3 (7)
A|-x
E|-3 (1)
Tässä taas on mukana vain oleellinen
Tuosta 13 soinnusta näkee joskus 6/7 merkintää, en ole oikein koskaan sitä ymmärtänyt. Sitä taas ei pidä sotkea 6/9 sointuun, jolla taas ei ole paljoakaan tekemistä X9:n kanssa.
 
D6/9
E|-x
B|-5 (9)
G|-4 (6)
D|-4 (3)
A|-5 (1)
E|-x
Tämä ei ole dominanttitehoinen (seiskasointu)
 
D9
E|-x
B|-5 (9)
G|-5 (7) (E: korjattu)
D|-4 (3)
A|-5 (1)
E|-x
Tämä taas on
 
Saattaa tuntua hämärältä, mutta kyllä tässä ihan selkeä logiikka on. Eri nuottikirjoittajilla on vähän oma "käsiala", mutta pienellä pähkäämisellä nämä kyllä on lopulta selvineet. Kunhan "pelisäännöt" on selvät. Yksi näistä säännöistä on se, ettei sointujen merkkaamis logiikka muutu kesken kappaleen.
Johan taas tuli. Toivottavasti oli järkeä seassa.
 
Edit:
 
Ai niin, mikään ei estä merkkaamasta Gmaj9#11. Kyllä se ihan oikea tapa, ja vielä hyvä tapa on merkitä
 
Vhaltsu
30.07.2008 18:00:43 (muokattu 30.07.2008 19:18:02)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Parin soinnun nimeä tässä mietiskelin eli minkäs nimisiä nää soinnut on?
 
e||---
b||-6
g||-5
d||-7
a||---
e||---
 
Entäpä jos ton soittaa
 
e||---
b||-4
g||-3
d||-5
a||---
e||---
 
tai
 
e||---
b||-8
g||-7
d||-9
a||---
e||---
 
Zeeboo
30.07.2008 19:48:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Parin soinnun nimeä tässä mietiskelin eli minkäs nimisiä nää soinnut on?
 
Nämä voi analysoida jokaisen äänen mukaan, mutta jos pidetään nämä yksinkertaisina kolmisointuina, niin
 
e||---
b||-6
g||-5
d||-7
a||---
e||--- F-duuri
 
Entäpä jos ton soittaa
 
e||---
b||-4
g||-3
d||-5
a||---
e||--- Eb-duuri tai D#-duuri
 
tai
 
e||---
b||-8
g||-7
d||-9
a||---
e||--- G-duuri
 
Nämä sillä edellytyksellä, että nuo vapaat kielet eivät soi.
 
Vhaltsu
30.07.2008 20:19:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Okei, kiitos ja plussaa nopeasta vastauksesta :)
 
Jzci
31.07.2008 15:58:45
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Johan taas tuli. Toivottavasti oli järkeä seassa.
 
Täältäkin suunnasta plussaa tuosta aikaisemmasta kirjoituksestasi. Tuli aikalailla selväksi nuo loputkin epäselvyydet mitä itselläni oli noiden sointujen merkitsemisen suhteen.
Zeeboo
31.07.2008 19:24:27 (muokattu 01.08.2008 00:13:36)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Okei, kiitos ja plussaa nopeasta vastauksesta :)...
 
Täältäkin suunnasta plussaa tuosta aikaisemmasta kirjoituksestasi...

 
Hyvä kun oli apua.
 
Noissa sointumerkinnöissä ON aika paljon kirjavuutta. Yksi vähän erikoinen on joissain nuoteissa esiintyvä molli/duuri merkkaamistapa. Jossain (amerikkalaisissa) lapuissa molli merkataan samalla tavalla kuin meillä pikku-m:llä, eli Dm, Dm7, Dm9, Dm7b5 jne, MUTTA duurit (tai oikeastaan duurit joissa on Maj7) merkitään isolla M:llä: CM, CM7, CM9 jne. Joissain lapuissa duurikolmisointu merkataan kolmiolla, ja esim F"kolmio"7 (sorry, ei ole sopivaa fonttia) takoittaa FMaj7:aa.
 
Lisä- ja muunneäänet ovat sitten oma lukunsa. Am7-5, Am7b5, Am7(-5), Am7(b5) tarkoittavat kaikki samaa sointua. Jos sointumerkinnässä on numeroita suluissa, ei suinkaan tarkoita sitä, ettei niitä ääniä tarvitse soittaa! Se on yksi - eikä mun mielestä ollenkaan huono - tapa sointujen merkkaamiseen: D7(#5b9).
 
Tuosta #5/b5 hommasta vielä sen verran, että "ihan oikea" tapa merkitä laajempi sointu, jossa on muunnettu kvintti on merkata se ennen seiskaa: A+7. Tuo A+ on ylinouseva kolmisointu, eli A, C#, E# (joo, on se F. Mutta kolmisoinnussa sitä tutkitaan tuon A:n kvintin vinkkelistä) ja tähän pinoon laitetaan lisäksi pieni septimi, elikkä se seiska (G). Tämä ei ole kovin yleinen merkkaustapa.
 
Onneksi näissä (tavallisesti) merkkauslogiikka ei vaihdu kesken lapun.
 
sagge
01.08.2008 11:15:29
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eli siis A+ eroaa A:sta vain sen että vitonen on ylennetty? Oon nähy A#5... varmaan sama asia. Tuolla toisessa FAQissa puhutaam Aaug =)
 
Zeeboo
01.08.2008 11:29:40 (muokattu 01.08.2008 13:23:53)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eli siis A+ eroaa A:sta vain sen että vitonen on ylennetty?
 
Just.
 
Oon nähy A#5... varmaan sama asia.
 
Joo, ellei tarkoiteta A# power chordia (en ole kyllä tähän juuri törmännyt...) Mutta muuten kyllä
 
Tuolla toisessa FAQissa puhutaam Aaug =)
 
Sama asia, aug = augmented. Viittaa juuri siihen soinun kvinttiin, eli A:n tapauksessa saadaan A, C#, F (tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin E#)
 
Merkintätapoja on paljon
 
panadol
02.08.2008 01:06:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eli siis A+ eroaa A:sta vain sen että vitonen on ylennetty? Oon nähy A#5... varmaan sama asia. Tuolla toisessa FAQissa puhutaam Aaug =)
 
Kuten Zeeboo jo vihjaisikin, itsekin välttäisin käyttämästä merkintää A#5 tarkoittamaan A-duurisointua ylinousevalla kvintillä. Kyseisessä merkintätavassa kun jää epäselväksi, viittaako ylennysmerkki kvinttiin, vai perussäveleen.
 
Jos välttämättä halutaan käyttää ylennysmerkkiä + -merkin sijaan, mielestäni sulkeet selkeyttäisivät tässä asiaa: A (#5).
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 533 34 35 36 37

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti