Kitarat: soittaminen ›

G# Osuu iskulle, mutta G# pohjainen sointu tuossa tilanteessa tuntuu oudolta.
 
Tai voishan se olla G#m-2(-5). Jos äänet on G#, A, H ja D.

Ahti Tuumiainen: G# Osuu iskulle, mutta G# pohjainen sointu tuossa tilanteessa tuntuu oudolta.
 
Tai voishan se olla G#m-2(-5). Jos äänet on G#, A, H ja D.
 
Mä G# pohjalta antaisin sille nimen G#dimb9
Mut jos edellinen sointu on Am niin miten sen toisen asteen sointu puolidimi Hm7b5?
vaikka siitä puuttuukin se G#?

Ok. Oikeastaan se ei ollut mistään biisistä. Keksin vain sellaisen tilutuskuvion, missä menee ensin riffi E, C, H, A. Ja sitten tulee toinen joka menee D, H, A, G#. Eli siinä voisi kuvitella olevan Am-sointu, ja sen jälkeen esim. E7-sointu. Mutta koska siitä puuttuu sävel E, niin yritin keksiä sointua riffissä olevien äänien perusteella.

Ahti Tuumiainen: Ok. Oikeastaan se ei ollut mistään biisistä. Keksin vain sellaisen tilutuskuvion, missä menee ensin riffi E, C, H, A. Ja sitten tulee toinen joka menee D, H, A, G#. Eli siinä voisi kuvitella olevan Am-sointu, ja sen jälkeen esim. E7-sointu. Mutta koska siitä puuttuu sävel E, niin yritin keksiä sointua riffissä olevien äänien perusteella.
 
No tuossa tapauksessa mielestäni loogisin sointu olisi ehkä juuri se E7. Eihän sitä perusääntä tarvitse melodiassa olla. Esim. jazzissa kitaristi jättää usein perusäänen kokonaan soittamatta ja keskittyy lisäsäveliin.

Brownie: No tuossa tapauksessa mielestäni loogisin sointu olisi ehkä juuri se E7. Eihän sitä perusääntä tarvitse melodiassa olla. Esim. jazzissa kitaristi jättää usein perusäänen kokonaan soittamatta ja keskittyy lisäsäveliin.
 
Samaa mieltä, loogisin sointu E7, jos halutaan hienostella niin jatkoksi add11.

Mikäs tämä olisi:
 
e-1-
h-0-
g-2-
d---
a---
e-4-
 
E11add-9(no 1.)/G#
 
?

Ahti Tuumiainen: Mikäs tämä olisi:
 
E11add-9(no 1.)/G#
 
?
 
Aika kaukaa haettu. x11 edellyttäisi myös septimiä eli no7 vielä lisäksi.
Yksinkertaisin olisi
 
F(b5)add#9

F(b5)add#9
 
Jep. Tuo on loogisin. Mutta mun on vaikea hahmottaa näitä. Olisiko jotain vinkkejä, miten saisin selville, mikä on soinnun perusääni? Joo, pitää etsiä terssi ja kvintti. Mutta jos en tiedä mikä niistä soinnun äänistä on se perusääni?

Ahti Tuumiainen: Jep. Tuo on loogisin. Mutta mun on vaikea hahmottaa näitä. Olisiko jotain vinkkejä, miten saisin selville, mikä on soinnun perusääni? Joo, pitää etsiä terssi ja kvintti. Mutta jos en tiedä mikä niistä soinnun äänistä on se perusääni?
 
Terssi ja septimi on tärkein. Etsi ensin suuret terssit, jos ei ole niin pienet terssit. Jos löydät terssin ja septimin niin siinä on soinnun perus ja muut on lisä-ääniä. Jos vain terssi niin löytyykö yksinkertaisia lisä-ääniä.
Säveljoukosta voidaan rakentaa sointu mikä tahansa sävel perusäänenä mutta pitää keksiä mikä on loogisin tai miltä se kuulostaa.
Jos esim löytyy suuri ja pieni terssi niin kyllä se on duurisointu ja pieni terssi on #9, koska se kuulostaa duurisoinnulta eikä niin että mollisointu jossa b11.
 
Edit: Jos mä vähän "pelleilen": Sun esittämästä säveljoukosta sointu joka sävel perusäänenä. F:n lisäksi
H13b5no3
Amaj9#5no3
G#m6b9no5
 
Mä ilman muuta diskaisin nuo no3 sointuyritelmät.

EDIT: Dissonanssi

e---
h---
g-6-
d-4-
a-7-
e---
 
E6add9(no 3.)

Brownie
E6add9(no 3.)
 
Kyllä se terssi kuiteskin on tärkeä kun keksitään sointunimeä.
Mä sanoisin
 
C#madd11

Jos haluaa olla perfektionisti niin no5 jatkoksi, mutta kvintti voidaan voicingista hyvin jättää pois koska se ei vaikuta soinnun luonteeseen. Sen sijaan terssi on tärkeä koska se määrittää onko kyseessä duuri- vai mollisointu.

Ihan yleismielipide tälle säikeelle:
On ihan jännää yrittää keksiä sointunimi "kummalliselle" säveljoukolle, mille tahansa säveljoukolle se on mahdollista. Mutta eri asia kuinka informatiivinen nimi sille soinnulle saadaan. Tällä tavanomaisella sointusysteemillä on rajoituksensa ja jos säveljoukko on kovin "kummallinen" niin saattaa olla järkevämpää ilmaista se nuoteilla tai tabeilla.
Mutta mikä informaatio on tärkeää tässä tapauksessa?
Jos on tehty piisi jossa soolokitaristi soittaa "kummallisia" säveliä ja halutaan antaa muulle bändille, komppikitaristille, basistille, koskettimille info millä ne komppaa niin tavalliset sointumerkinnät voivat olla ihan hyviä. Esim Brownien esimerkille jossa on perussävel, pieni terssi ja kvartti niin kenties C#m11 voisi olla ihan hyvä? Tuskin (?) se kvintti ja septimi hirveästi häiritsee?

baron: Ihan yleismielipide tälle säikeelle:
On ihan jännää yrittää keksiä sointunimi "kummalliselle" säveljoukolle...
 
Kyllä juu. Otetaan satunnainen määrä satunnaisia ääniä, ja otetaan kukin ääni vuorollaan perusääneksi, niin saadaan äänien lukumäärän mukainen joukko sointuja. Perusäänettöminä vielä hemmetinmoinen joukko lisää. Varmasti kaikki - kummallisetkin - ovat oikein niin kauan kun sointuja ei sidota mihinkään yhteyteen. Mun mielestä näitä X-sointuja pähkäillessä pitäisi miettiä soinnun funktiota, sitä mitä sointua edeltää ja mitä sen jälkeen tulee. Aika monta reaalisoinumerkkihirviötä karsiutuisi ehdokkaista. Saattaisi joku perusäänetönkin olla oikea.
 
Kylläjuu #2. Sointujen peruspalikoista oon samaa mieltä.

e-2-
h-1-
g---
d-2-
a---
e-0-
 
Onko tämä Cadd#11/E?
 
Kun yhden kirjan mukaan tuo olisi Am6/E. Mutta eihän tuossa ole A.ta?

Ahti Tuumiainen: e-2-
h-1-
g---
d-2-
a---
e-0-
 
Onko tämä Cadd#11/E?
 
Kun yhden kirjan mukaan tuo olisi Am6/E. Mutta eihän tuossa ole A.ta?
 
C(b5)
Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus

Ahti Tuumiainen: ...Onko tämä Cadd#11/E?
 
Kun yhden kirjan mukaan tuo olisi Am6/E. Mutta eihän tuossa ole A.ta?
 
Oma teoriatietämykseni on sen verran rajallista, että sälytän kaiken vastuun lukijalle. Enivei, jos soinnussa on vaikkapa 4 erinimistä säveltä, niin silloin sille on myöskin mahdollista löytää - enemmän tai vähemmän kauheita... - nimiä vähintäänkin samaiset 4 kpl valitsemalla kunkin sävelistä vuorollaan pohjasäveleksi (Root).
Ja niille kaikille löytyy enemmän tai vähemmän mielekkäät sointukäännökset, joissa alimpana sävelenä siis soikin joku muu kuin pohjasävel. Mutta tismalleen samat sävelet ovat aina kuitenkin kyseessä, vain hieman eri järjestyksessä. Tuohon kaikkeen voidaan sitten esimerkiksi lisätä (= add) joku aivan uusi intervalli, kuten vaikkapa #11. Joka on käytännössä sama sävel, kuin #4 ja b5.

 
       #1    #2          #4    #5    #6
       b2    b3          b5    b6    b7
   _________________________________________ _ _ _ _
  |   |   | |   |   |   |   | |   | |   |   |   |   |
  |   |   | |   |   |   |   | |   | |(B)|   |   |   |
  |   |   | |   |   |   |   | |   | |   |   |   |   |
  |   |C# | |D# |   |   |F# | |G# | |A# |   |   |C# |
  |   |Db | |Eb |   |   |Gb | |Ab | |Bb |   |   |Db |
  |   |___| |___|   |   |___| |___| |___|   |   |___|
  |     |     |     |     |     |     |     |     |
  |     |     |     |     |     |     | (H) |     |
  |     |     |     |     |     |     |     |     |
  |  C  |  D  |  E  |  F  |  G  |  A  |  B  |  C  |
  |_____|_____|_____|_____|_____|_____|_____|_____|
    1st   2nd   3rd   4th   5th   6th   7th  Octave
         (9th)      (11th)      (13th)       (8th)
 

 
C5       1     5        (voimasointu)
C        1  3  5        (C-duuri, sis. C/E ja C/G)
Cadd#11  1  3  5  #11   (sis. Cadd#11/E ja Cadd#11/G)
 
         ^  ^  ^  ^
         |  |  |  |
         C  E  G  F#
 

 
A5       1     5        (voimasointu)
Am       1 b3  5        (A-molli)
Am6      1 b3  5  6     (sis. Am6/C, Am6/E ja Am6/F#)
 
         ^  ^  ^  ^
         |  |  |  |
         A  C  E  F#
 

 
C(b5)    1  3  b5
 
         ^  ^  ^
         |  |  |
         C  E  Gb
 

 
Muutamia Guitar Pron ehdotuksia: C(b5)/E, Esus2(#5), Fbsus2(#5), C(#11)(no5)/E...
 
OneHour -applikaation (iPad) ehdotuksia: E+5add9(no3rd), E+5add9, C-5... Joista tuo viimeinen on käytännössä sama, kuin baronin vastaus edellä. Eli C(b5) = Cb5 = C-5 (intervallit: 1 3 b5).
Myös C(b5)/E on sama juttu, siinä vain mainitaan lisäksi että alimpana sävelenä soi E. Eli se on aivan tavallinen sointukäännös (Chord Inversion). Tosin joskushan tuo kauttaviiva voi kait pariin muuhunkin teoriajuttuun viitata...
 
OneHour listaa myös pohjasävelettömiä (Rootless) versioita: D9, G#7+5 ja Am6. Eli esimerkiksi tuossa Am6:ssa ei asiaa näin ajateltaessa ole siis laisinkaan pohjasäveltä A (intervallit: b3 5 6). Mutta jos vaikkapa basisti soittaa A:n, on yhdistelmä kuitenkin "kokonainen" Am6 (1 b3 5 6).
 

 
Standardivireessä (EADGBE) oleva, 6-kielinen kitara:

        13   14   15   16   17   18   19   20   21   22   23   24
    0    1    2    3    4    5    6    7    8    9   10   11   12
 
    E |--F-|----|--G-|----|--A-|----|--B-|--C-|----|--D-|----|--E-|
(H) B |--C-|----|--D-|----|--E-|--F-|----|--G-|----|--A-|----|--B-|
    G |----|--A-|----|--B-|--C-|----|--D-|----|--E-|--F-|----|--G-|
    D |----|--E-|--F-|----|--G-|----|--A-|----|--B-|--C-|----|--D-|
    A |----|--B-|--C-|----|--D-|----|--E-|--F-|----|--G-|----|--A-|
    E |--F-|----|--G-|----|--A-|----|--B-|--C-|----|--D-|----|--E-|
 
                   o         o         o         o             o o

 

 
Ihmettelyn aiheena oleva sointu tabulatuurina:
 
    E |----2---------------   Gb   Vähennetty kvintti, b5
(H) B |----1---------------   C    Pohjasävel (Root, 1st)
    G |--------------------
    D |----2---------------   E    Suuri terssi (Major 3rd)
    A |--------------------
    E |----0---------------   E
 
         C(b5)
 
         C(b5)/E 

Miten soitetaan kitaralla C#sus13?

Brownie: Miten soitetaan kitaralla C#sus13?
 
Sävelet on C#, F#, G#, A#, H ja D#.
D# ja G# voi jättää pois jos tekee tiukkaa.
Kitaristi tarvitaan neuvomaan miten se otetaan.

baron: ...Kitaristi tarvitaan neuvomaan miten se otetaan.
 
Vaikka noin:
 
Helppo
||----|-----|-----|-----|------|---13--
||----|-----|-----|--9--|------|-------
||----|-----|-----|--b7-|------|-------
||----|-----|-----|--4--|------|-------
||----|-----|-----|--R--|------|-------
||----|-----|-----|-----|------|-------
 
Kaunis
 
||----|-----|-----|--5--|------|-----|-----|
||----|-----|-----|-----|------|--4--|-----|
||----|-----|-----|--b7-|------|-----|-----|
||----|-----|-----|-----|------|-----|--13-|
||----|-----|-----|--R--|------|-----|-----|
||----|-----|-----|-----|------|-----|-----|
 
Simppeli (ilman perusääntä)
----|-13--|-----|-----|------|-------
----|-----|--4--|-----|------|-------
----|-----|-----|--9--|------|-------
----|-----|-----|-----|--b7--|-------
----|-----|-----|-----|------|-------
----|-----|-----|-----|-(R)--|-------
 
Tuossa on vaan pari esimerkkiä. Se mitä sointua edeltää, mitä sen jälkeen tulee jne määrittää sen millainen käännös/ hajotus on passeli. Kannattaa miettiä myös vajaamuotoja.
 
Perusäänen jos jättää pois, niin Xsus13 voi korvata maj7 soinnulla, jonka perusääni on Xsus13:n b7, tai m9:llä, jonka perusääni on Xsus7:n kvintti.