Kitarat: soittaminen ›

BigPapa: Ihanko totta. Olipa nolosti heitetty ja kertoo kyllä sanojasta, mikäli todellä tätä mieltä.
 
Älähän nyt ole noin vakava. Huomasitko tuon hymiön tossa edellisen viestin perässä? Se on kato merkki huumorista mies. En mä kyllä ihan tajunnut miks sä ton nimen alkujaankaan nostit esiin. Et kai sä voi mitenkään tietää Westin suhtautumisesta omaan soittoonsa, vai ootko jotain haastiksia lukenut?
 
Enkä mä tossa aikaisemmassa tekniikkalausunnossani tarkoittanut mitään äärimmilleen vietyä tekniikkaa. Ihan vaan sellasta, että voi vapaasti soittaa monipuolista kamaa omassa genressään tekniikan rajoittamatta toimintaa liikaa.

sickboy: Älähän nyt ole noin vakava. Huomasitko tuon hymiön tossa edellisen viestin perässä? Se on kato merkki huumorista mies. En mä kyllä ihan tajunnut miks sä ton nimen alkujaankaan nostit esiin. Et kai sä voi mitenkään tietää Westin suhtautumisesta omaan soittoonsa, vai ootko jotain haastiksia lukenut?
 
Enkä mä tossa aikaisemmassa tekniikkalausunnossani tarkoittanut mitään äärimmilleen vietyä tekniikkaa. Ihan vaan sellasta, että voi vapaasti soittaa monipuolista kamaa omassa genressään tekniikan rajoittamatta toimintaa liikaa.
 
Sarkasmi ja huumori, ne on vaikea laji netissä vaikka kuinka viljelis hymiöitä.
Voi tulla sellainen vittuilen hymyillen vaikutelma :)
Joo, enhän mä tosiaan voi Westistä tietää yhtään mitään 8DDDDDDDDDDDDDD.
 
sickboy: En mä kyllä ihan tajunnut miks sä ton nimen alkujaankaan nostit esiin. Et kai sä voi mitenkään tietää Westin
 
Tämän vuoksi: sickboy: Ainahan sitä voi selittää, että en mä haluakkaan osata soittaa nopeasti, mutta se on vaan itsensä kusettamista.
 
Eikohän me molemmat tavallaan tiedetä mistä puhutaan. Tekniikkaa voi olla myös sellaista, että voi rajoittaa toimintaa. Tietynlaiset tekniikathan sallivat ja mahdollistavat Leslie West tyyppisen soiton.

BigPapa: Eikohän me molemmat tavallaan tiedetä mistä puhutaan. Tekniikkaa voi olla myös sellaista, että voi rajoittaa toimintaa. Tietynlaiset tekniikathan sallivat Leslie West tyyppisen soiton.
 
Tästä päästäänkin ihan kätevästi asian kiteyttävään ajatukseen, että kannattaa treenata niitä teknisiä juttuja, jotka mahdollistavat halutun ilmaisun.

Vladi: Tästä päästäänkin ihan kätevästi asian kiteyttävään ajatukseen, että kannattaa treenata niitä teknisiä juttuja, jotka mahdollistavat halutun ilmaisun.
 
Toi on muuten hyvinkin totta. Sitä mukaa kun tulee tarvetta kehittää tekniikkaa, niin kehittää sitä. Ei tarvitse olla kummoinenkaan tekniikka, että voi alkaa soittamaan musiikkia.

sickboy: Toi on muuten hyvinkin totta. Sitä mukaa kun tulee tarvetta kehittää tekniikkaa, niin kehittää sitä. Ei tarvitse olla kummoinenkaan tekniikka, että voi alkaa soittamaan musiikkia.
 
Mä luulen, että Vladi tarkoitti sitä, että kehittää tekniikkaansa haluamaansa suuntaan, eikä sitä, että vähäisellakin tekniikalla voi alkaa soittamaan.

BigPapa: Mä luulen, että Vladi tarkoitti sitä, että kehittää tekniikkaansa haluamaansa suuntaan, eikä sitä, että vähäisellakin tekniikalla voi alkaa soittamaan.
 
Niin, mut mä tarkoitan tota ja se liitty tohon Vladinkin juttuun. Eli siis se, että treenaa tekniikkaa siihen mihin sitä tarvii. Täydensin vielä vaan, että tekee sen sitä mukaa ku sen kokee tarpeelliseksi.

sickboy: Niin, mut mä tarkoitan tota ja se liitty tohon Vladinkin juttuun. Eli siis se, että treenaa tekniikkaa siihen mihin sitä tarvii. Täydensin vielä vaan, että tekee sen sitä mukaa ku sen kokee tarpeelliseksi.
 
No nyt. Jep jep.
 
Westistä vielä:
 
http://www.dinosaurrockguitar.com/new/node/66
 
And while some guys are three-finger players who don't use their pinkies much, West is a self-professed two-finger player rarely using more than his index and ring fingers. Consequently, you'll seldom hear chromatic runs in West's playing. He is not a fast or flashy player even by 70s standards. He's more of a ballsy, tasty player. And as you might expect, West doesn't have a pure alternate picking style. He uses the bluesier, more piecemeal picking style popularized by guys like Albert and B.B. King. West's touch is heavy and he really attacks the strings.

BigPapa:
 
Westistä vielä:
West is a self-professed two-finger player rarely using more than his index and ring fingers.
 
Jaa katohan perkele. Mun tyyli onkin Westin tyyli ollut aina.
Ei mun välttämättä ole pakko saada tuota keskaria toimimaankaan.
Äsken laitoin tuossa terassilla iphonen drumbeats appsin pärisemään taustalle ja aloin vaan tiluttamaan kahdella sormella mitä lähti ja vitossointuja sekaan. Ehkä hieman skaaloja mukaillen, mutta enimmäkseen summamutikassa, kun en skaalojakaan vielä hallitse. Vähän niin kuin tämän keskustelun ispiroimana. Saattaa olla, että uutta tuotantoa pukkaa. Heti tuli sellainen, mielestäni ihan oma riffin poikanen, josta saattaa kehittyä ihan oma biisikin.

Vallu-Veke: Jaa katohan perkele. Mun tyyli onkin Westin tyyli ollut aina.
Ei mun välttämättä ole pakko saada tuota keskaria toimimaankaan.
Äsken laitoin tuossa terassilla iphonen drumbeats appsin pärisemään taustalle ja aloin vaan tiluttamaan kahdella sormella mitä lähti ja vitossointuja sekaan. Ehkä hieman skaaloja mukaillen, mutta enimmäkseen summamutikassa, kun en skaalojakaan vielä hallitse. Vähän niin kuin tämän keskustelun ispiroimana. Saattaa olla, että uutta tuotantoa pukkaa. Heti tuli sellainen, mielestäni ihan oma riffin poikanen, josta saattaa kehittyä ihan oma biisikin.
 
Tuosta innoitusta:
 
https://www.youtube.com/watch?v=uIuWSUbvk18
 
https://www.youtube.com/watch?v=CNLugA0TDl4

BigPapa: Tuosta innoitusta:
 
https://www.youtube.com/watch?v=uIuWSUbvk18
 
https://www.youtube.com/watch?v=CNLugA0TDl4
 
Kyl mä tuon häiskän mun bluesbändiin komppikitaristiks hyväksyisin.

BigPapa: Tuosta innoitusta:
 
https://www.youtube.com/watch?v=uIuWSUbvk18
 
https://www.youtube.com/watch?v=CNLugA0TDl4
 
Juu kyllä uppoo meikäläiseen.

Genre-ajattelusta tuli mieleen, että minusta kitaristit ovat "luonteeltaan" sellaisia, että ne kuuluvat omaan genreensä ja jos yrittää soittaa jotakin muuta niin se tulee olemaan aika vaikeaa. Ehkä ei pitäisikään yrittää olla monipuolinen, vaan tehdä ainakin sen mitä itse haluaa tarpeeksi hyvin. Harjoittelemisesta olen edelleen sitä mieltä, että sitä tarvitaan jos ei vielä osaa jotakin juttua soittaa.

Krice: Genre-ajattelusta tuli mieleen, että minusta kitaristit ovat "luonteeltaan" sellaisia, että ne kuuluvat omaan genreensä ja jos yrittää soittaa jotakin muuta niin se tulee olemaan aika vaikeaa. Ehkä ei pitäisikään yrittää olla monipuolinen, vaan tehdä ainakin sen mitä itse haluaa tarpeeksi hyvin. Harjoittelemisesta olen edelleen sitä mieltä, että sitä tarvitaan jos ei vielä osaa jotakin juttua soittaa.
 
Harjoittelemalla voi kasvattaa omaa mukavuusaluettaan. En tosin tiiä päteekö tämä bluesiin tai punkkiin, kun ne hanskatakseen pitäis saada tarkan komppikäden tilalle ripuliranne. Voi kuulostaa väkisinkin falskilta vaikka miten yrittäisi.

beliel: Harjoittelemalla voi kasvattaa omaa mukavuusaluettaan. En tosin tiiä päteekö tämä bluesiin tai punkkiin, kun ne hanskatakseen pitäis saada tarkan komppikäden tilalle ripuliranne. Voi kuulostaa väkisinkin falskilta vaikka miten yrittäisi.
 
Aijai bluesia ja punkkia sotketaan... blyyssissä jos missä se rytmi pitää tulla selkäytimestä, ei siihen ripulia tarvita. Tietysti jos tarkalla tarkoitetaan digitaalikelloa tai ompelukonetta niin siihen en osaa vatuloida vastaan. Svengi sen sijaan...

Laitan tähän alkuun jo ,että nämä ovat omia mielipiteitänä ja niitä ei ole kenenkään pakko lukea.
Ajatuksia asioista voi olla toisenkinlaisia ja saa ollakkin.
 
Kitaran soitto voi tarkoittaa montaa juttua. Joidenkin mielestä sellainen on hyvä joka osaa soittaa suosikkinsa musiikkia tai mahdollisimman paljon erilaista musiikkia.
 
Joidenkin mielestä sellainen on hyvä joka soittaa omia juttuja ja yrittää kehittyä siinä. Toki siinäkin käy niin ,että varmasti tulee tahattomasti soitettua sellaista jota joku on jo joskus samalla tyylillä myös soittanut. Se on kuitenkin eriasia kuin matkiminen tai covereiden soitto.
 
Minusta kitaran tai ihan minkä muun soittimen soittaminen ei eroa vaikka maalaamisesta siinä mielessä,että se oma juttu pitäisi sieltä löytyä jos haluaa sillä saralla pärjätä. Jos kuvataiteilija maalaa maisemakuvia joita voisi pitää valokuvina. Niin yleensä ne eivät ole taiteellisesti kovinkaan kiinnostavia ,vaikka varmasti ovat taitavasti tehty. Voihan kaikenlaista siis kitarankin kanssa treenata ,mutta miksi pitäisi kuulosta joltain muulta kuin on?
Monihan kyllä soittaa tanssimusiikkia esim. tai jotain muuta cover kamaa ja elättää itsensä sillä. Nyt en kuitenkaan juurikaan puhu sellaisesta soittamisesta ja minusta soittaminen rahasta on taas sellaista jossa tuntisin itse ,että pettäisin itseni. Mikäli se soitettu musiikki olisi joidenkin muiden tekemää ja sitä pitäisi soittaa täysin samalla lailla nuotista nuottiin kuin jollakin levyllä. Jos coverista ei osaa tehdä omanlaista tai ei saa tehdä ,siis sovittaa sitä kappaletta niin että se kuulostaa omalta niin itse jättäisin koko kappaleen soittamatta.
 
Jos soittamisella halutaan tuoda esiin omia tunteita niin eihän silloin kannata siihen soittoon sotkea muiden tekemiä fraaseja tai pätkiä ,ainakaan tietoisesti. Hyvä kitaristi on sellainen joka soittaa asiat omalla tyylillä ja hänellä on selkeästi jotain sanottavaa. Jos täytyy opetella jotain tilutusta vuositolkulla niin ei se ainakaan mitenkään mihinkään omiin tunteisiin viittaa. Jos se ei sitten joskus tule jo ihan luonnostaan.
Harjoituksista on siinä mielessä hyötyä ,että jos on pidemmän aikaa soittamatta niin ainahan se tatsi on vähän hakusassa silloin. Siksi olisi hyvä soittaa joka päivä jonkun verran (tai harjoitella ?),että tatsi pysyisi kasassa.
 
MINUSTA siis hyvä kitaristi on sellainen joka soittaa omia tunnetiloja ja vähät välittää muiden tekemisistä. Kaikkia meitä ihmisiä/soittajia on vain yksi täällä maapallolla ja jos haluaa olla kuin joku toinen musikaallisesti niin minusta silloin voi vaikka lopettaa koko soittamisen. Varmasti voisi olla mukavaa olla joku kuuluisa ja "hyvä" soittaja,mutta ihminen ei muuksi muutu kuin mitä on. Siis silloin kannattaisi käyttää sitä hyväksi, että olemme kaikki ainutlaatuisia. Toki tarvitaan tekniikkaa jonkin verran ,että sen oman asiansa osaa tuoda esiin, oli se soittotyyli genre sitten mikä tahansa. Ei kuitenkaan kannata yrittää olla väkisin sellainen ,mitä ei ole. Vaikka tykkäisi kunka paljon tahansa Slayerista tai Steve Vain soitosta niin jos se oma musiikki kuulostaa enemmän kansanmusiikilta ja bluesilta niin silloin kannattaa keskittyä siihen. Ei siis ole järkeä yrittää olla jotain sellaista väkisin mitä ei ole. Musiikkiahan voi kuunnella ja tykätä muunkinlaista kuin mitä itse soittaa. Musiikki jota kuuntelee voi olla myös sellaista ettei siinä ole kitaraa ollenkaan ,vaikka itse sitä soittaakin. Oman ja uuden musiikin tekemiseen ei kuitenkaan tarvitse kuunnella yhtään mitään. Jos homma on jo sen verran kasassa ,että on taito ja kyky soittaa omaa musiikia niin silloin ei tarvitse kuunnella mitään ,että tulisi "ideoita" tai jotain muuta. Musiikkia voi kyllä kuunnella jos siitä tykkää, mutta ei siitä tarvitse välttämättä ammentaa omaan soittoonsa yhtään mitään.
 
Jos siis haluaa olla hyvä kitaristi niin silloin kannattaa opetella soittamaan omalla tyylillä ne jutut ja keskittyä tekemään omaa musiikkia. Jos haluaa soittaa covereita niin silloin tekee niistä sellaisia versioita ,että ne kuulostavat myös siltä omalta musiikilta ,eivätkä pomppaa mistään levyltä tai keikoilta heti korvaan että tämä on kyllä ihan erilaista kuin kaikki muut biisit. tekee niistä siis ihan oman sovituksen.
 
Kun täällä on tullut sellaisia yleistyksiä ,että asteikkoja soittamalla oppii soittamaan asteikkoja ja biisejä tekemällä oppii tekemään vain biisejä niin silloinhan harjoittelemalla oppii vain harjoittelemaan.
 
Kuitenkin kappaleet muodostuvat soinnuista jotka taas tulevat jostain asteikoista. Jos haluaa tehdä monipuolisia biisejä jotka eroavat toisistaan niin silloin on opeteltava erilaisia asteikoita ja tehtävä biisejä niistä. Näin kaikista kappaleista tulee niin rytmisesti kuin harmonisessa mielessä erilaisia. Kappaleen rakenteissa on kanssa aika paljon mahdollisuuksia,että jos sitä omanlaista musiikia haluaa tehdä niin kyllä siihen on mahdollisuus jos vain sitä haluaa.

Alku vaiheessa kannattaa miettiä jotain soiton opettajaa jos ei itse halua nähdä vähän enemmän vaivaa ja opiskella ihan itse. Sekin on täysin mahdollista, että hyväksi soittajaksi voi tulla ilman varsinaista musiikillista koulutusta. Työtä se vaatii,mutta eikös sen soittamisen pitänyt olla intohimo tai jotain sinnepäin. Bänditouhut ja samanhenkiset muut soittajat vievät oppimista ja soittamista muutenkin eteenpäin ja tekevät siitä hauskaa. Toki musiikkia voi tehdä myös ihan yksinkin.
Minusta bändit voisivat olla hieman luovempia mitä tulee orkesterin soitin valikoimiin. Ei kaikkien bändien tarvitse olla samallaisia vaan niistä tulisi mukavasti erilaisia jos sinne touhuihin otettaisiin muitakin soittajia kuin kitarat,bassot,rummut jne... siis niitä soittimia mitä on siinä genressä yleensä totuttu kuulemaan.
 
Jokainen hyvä kitaristi tai soittaja on varmasti soittanut ja treenannut tuhansia tunteja,mutta jos siitä tykkää niin mitä sillä silloin on väliä. Tähän tietysti joku laittaa seuraavaksi linkin jostain naperosta joka ei ole edes elänyt tuhatta tuntia ja soittaa jotain ihan älyttämiä tilutuksia :)
Hyväksi soittajaksi tulemiseen ja sen oman jutun löytymiseen menee siis kaikilta aikaa. Joku voi oppia hyvinkin nopeasti hyväksi ja soittaa ihan omalla tyylillä,mutta soittamista ja eri asteikoiden haltuun ottamista hänkin on "joutunut" opettelemaan. Jos haluaa taas olla niin radikaali ,että ei halua opetella mitään skaaloja ja tekee vain inspiraation innoittamina biisejä,niin ei kannata ihan kauheasti pettyä jos tuotanto jää aika lyhyeksi ja siitä soitosta voi olla muiden(kin) vaikea löytää mitään tunnetta tai edes sitä omaa juttua.
 
Laitan illemmalla herneet likoamaan yöksi niin saa tehtyä hernekeittoa huomiseksi. Ne ei maksa paljon ja saa ihan hyvää ruokaa. Ainakin minä ja kauniimpi puoliskoni tykätään :)
 
Anteeksi kaikilta joiden elämän pilasin jutuillani.

mpekkanen: Anteeksi kaikilta joiden elämän pilasin jutuillani.
 
Ei se mitään, en lue sinun viestejäsi.

mpekkanen: Esim. John Coltranen biisi Giant Steps --- Siinä kappaleessa on jo tahtilajikin niin vaikea ,että jos sitä skaalaa ei tiedä niin on lähes varmaa että metsässä ollaan.
 
4/4 ja 16 tahdin rakenne saattaa jostakusta vaikuttaa hyvin haastavalta, kyllä näin on.

mpekkanen: Laitan tähän alkuun jo ,että nämä ovat omia mielipiteitänä ja niitä ei ole kenenkään pakko lukea.
Ajatuksia asioista voi olla toisenkinlaisia ja saa ollakkin....
 
Lähtökohtaisesti jos laitat omat mielipiteesi julkisuuteen niin kyllä ihmiset niitä kommentoi, haukkuu, kehuu, ärsyyntyy, ilahtuu, mitä vaan. Ei siinä klausuulit auta. Kell onni on se onnen kätkeköön. Mitä niitä tänne laitat jos ei kommentit maistu.
 
Jos soittamisella halutaan tuoda esiin omia tunteita niin eihän silloin kannata siihen soittoon sotkea muiden tekemiä fraaseja tai pätkiä ,ainakaan tietoisesti...
 
Kun nyt mainitsit kuvataiteet. On oma taiteentutkimuslinjansa seurata kuinka kuinka kuva-aiheet ja asetelmat ovat siirtyneet vuosituhanten yli ja mantereelta toiselle. Kuvataiteilijat ovat pahimpia mahdollisia toistensa kopioijia, melkein yhtä pahoja kuin kirjailijat ja muusikoita nyt ei kannata edes mainita.
Kaikki taiteet perustuu pitkälti kopiointiin ja kommentointiin, otetaan tunnettu formaatti ja varioidaan sitä, esimerkiksi ranskalaisessa kuvataiteessa alaston ruohikolla, kirjallisuudessa kasvutarina tai tulevaisuuden dystopia, musiikissa blues, trash tai konsertto.
Jos otetaan vaikka naivistiset maalarit, joiden ei pitäisi olla mitään oppia saaneet. Kummasti vaan se pensselinjälki on yllättävän yhdenmukaista naivistien töissä maasta toiseen.

Janus: 4/4 ja 16 tahdin rakenne saattaa jostakusta vaikuttaa hyvin haastavalta, kyllä näin on.
 
Jos tämä kappale soitetaan samalla lailla kuin Coltrane sen itse soitti niin hän käytti asteikkoa jossa on yhdeksän eri säveltä. Muuten tässä kappaleessa on vain kolme eri kohtaa joita soitetaan eri järjestyksissä ja ne ovat duuri terssin päässä kaikki toisistaan.
 
Jatsin soittaminen ja sen kirjoittaminen nuoteille ei ole aina ihan sama asia,mikäli kappale halutaan soittaa oikein( siis niin kuin se on sävelletty). Charles Mingus esim. oli sitä mieltä ettei jazz musiikkia voi soittaa nuoteista ollenkaan, niin että se biisi menisi täysin oikein. Oikein soittaminen jatsin kohdalla ei tarkoita nuotista nuottiin soittamista vaan ,että se soitetaan oikealla asteikolla. Nuoteista tätä asteikkoa ei moneistikkaan saa selville.
 
Jos tätä asteikkoa ei tunne niin menee metsään melkoisella varmuudella olipa se tahtilaji mikä hyväänsä. Jopa alkuperäislevytyksessä pianisti hieman tippuu eräässä kohdassa. Kappale on myös melkoisen nopealla temmolla soitettu,että jos se ei ole millään lailla haastava niin tokihan voit laittaa tänne vaikka tuplanopeudella tämän kappaleen,kun olet sen ensin itse soittanut jollakin soittimella.
 
Helpoimmasta päästä Coltranen musiikkia tämä ei kuitenkaan ole.

mpekkanen
 
Yhtä ristiriitaa, väärinymmärrystä, tarkoituksellista mielensäpahoittamista ja ohi aiheen puhumista. Enkä jaksa edes lukea koko viestiä enää, alan seurata Kricen linjaa tässäkin.
 
Henkilökohtaisesti ottaa kupoliin tyypit, jotka mesoavat mielipiteen olevan jokaisella omansa, mutta sitten kun joku esittää toisenlaisia arvioita, heittäydytään marttyyreiksi.