Kitarat: soittaminen ›

Jucciz:. Pyri ymmärtämään sointujen ja asteikkojen väliset suhteet sekä se, että ne ovat itse asiassa saman asian kaksi eri ilmentymää.
 
Mulla on ollut maikkoja joista jotkut on vannoituneita sointuihin ja jotkut asteikkoihin ja kuiteskin sointu mahdollisine lisäsävelineen = asteikko.

Jucciz: Hajatelmia:
 
Plussan arvoinen kirjoitus +

Soittohommien alussa homma kannattaa pitää hauskana. Testailee ihan alkuun vaan vapaasti mitä ääniä kitarasta saa ja millä konsteilla. Kun haluaa simppeleitä riffejä oppia, niin eikun Youtube tms. päälle. Pitkäkestoista motivaatiota auttaa myös suuresti, jos soittaa semmosilla vehkeillä mitkä inspiroivat. Tosi monelle se on sähkökitara. Turha kärvistellä akkarilla, jos se ei nappaa. Semmosella ehtii kyllä vedellä jos into kantaa.
 
Pikku hiljaa voi alkaa hakemaan avoimia perussointuja, sillä niiden kautta aukeaa todella paljon tietoa & taitoa vähän kaikkeen. Tärkeintä on säilyttää soittomotivaatio korkeana. Ilman sitä harrastus ei kanna alkua pidemmälle.

Ziggy Bubba: Soittohommien alussa homma kannattaa pitää hauskana. Testailee ihan alkuun vaan vapaasti mitä ääniä kitarasta saa ja millä konsteilla. Kun haluaa simppeleitä riffejä oppia, niin eikun Youtube tms. päälle. Pitkäkestoista motivaatiota auttaa myös suuresti, jos soittaa semmosilla vehkeillä mitkä inspiroivat. Tosi monelle se on sähkökitara. Turha kärvistellä akkarilla, jos se ei nappaa. Semmosella ehtii kyllä vedellä jos into kantaa.
 
Pikku hiljaa voi alkaa hakemaan avoimia perussointuja, sillä niiden kautta aukeaa todella paljon tietoa & taitoa vähän kaikkeen. Tärkeintä on säilyttää soittomotivaatio korkeana. Ilman sitä harrastus ei kanna alkua pidemmälle.
 
Veli todistaa väkevästi, näin se menee!

Ziggy Bubba: Soittohommien alussa homma kannattaa pitää hauskana. Testailee ihan alkuun vaan vapaasti mitä ääniä kitarasta saa ja millä konsteilla.
 
Esim. hyvänä kikkana alottelijoille toimii sellon tahi viulun jousi..

Ziggy Bubba: Soittohommien alussa homma kannattaa pitää hauskana. Testailee ihan alkuun vaan vapaasti mitä ääniä kitarasta saa ja millä konsteilla. Kun haluaa simppeleitä riffejä oppia, niin eikun Youtube tms. päälle. Pitkäkestoista motivaatiota auttaa myös suuresti, jos soittaa semmosilla vehkeillä mitkä inspiroivat. Tosi monelle se on sähkökitara. Turha kärvistellä akkarilla, jos se ei nappaa. Semmosella ehtii kyllä vedellä jos into kantaa.
 
Pikku hiljaa voi alkaa hakemaan avoimia perussointuja, sillä niiden kautta aukeaa todella paljon tietoa & taitoa vähän kaikkeen. Tärkeintä on säilyttää soittomotivaatio korkeana. Ilman sitä harrastus ei kanna alkua pidemmälle.
 
Tähän kaveriin on helppo yhtyä.
 
Etenkin kouluikäisille oppilailleni tunteja pitäessäni yritin painottaa itselleni sitä, että homman on oltava hauskaa tai muuten touhu ei tule jatkumaan pitkään. Vasta sitten jos soittamisesta tulee muutakin kuin harrastus, saa varautua siihen, että matkan varrelle osuu vähemmänkin hauskoja tilanteita.

Jucciz: Vasta sitten jos soittamisesta tulee muutakin kuin harrastus, saa varautua siihen, että matkan varrelle osuu vähemmänkin hauskoja tilanteita.
 
Aivan! Kuten laskuhumala, vieroitusoireet, sukupuolitaudit jne.

TMik: Aivan! Kuten laskuhumala, vieroitusoireet, sukupuolitaudit jne.
 
Kirvelee muutkin kuin muistot?

Jucciz: Kirvelee muutkin kuin muistot?
 
Köyhyysrajan alapuolelle jäävät tulot. (kuulemma)

Jucciz: Etenkin kouluikäisille oppilailleni tunteja pitäessäni yritin painottaa itselleni sitä, että homman on oltava hauskaa tai muuten touhu ei tule jatkumaan pitkään.
 
Tämä on fiksu neuvo, saman sanoi minun opettajani kun musiikkiin aloin perehtymään. Monella nuorella/aloittelevalla muusikolla tyssää koko homma siihen kun aletaan hampaat irvessä väkisin vääntämään. Tämä pätee hienosti muillakin elämänalueilla. Teki sitten mitä tahansa, jos siitä vain pystyy nauttimaan niin on aika onnellisessa asemassa.

Jucciz: Kirvelee muutkin kuin muistot?
 
:D Tässä kohtaa en nyt pääse rehvastelemaan millään sotajutuilla :(

Gabe: Tämä on fiksu neuvo, saman sanoi minun opettajani kun musiikkiin aloin perehtymään. Monella nuorella/aloittelevalla muusikolla tyssää koko homma siihen kun aletaan hampaat irvessä väkisin vääntämään. Tämä pätee hienosti muillakin elämänalueilla. Teki sitten mitä tahansa, jos siitä vain pystyy nauttimaan niin on aika onnellisessa asemassa.
 
Varsinkin lasten ja nuorten kanssa täytyy muistaa antaa tilaa.
 
Vaikka näkee toisen tekevän päin khröm.. prinkkalaa, niin kyllä se hymy ja tekemisen ilo sieltä näkyy. Yrittää sitten hienovaraisesti ohjata oikeaan suuntaa vaik sit ens vkolla..
 
Saas nähdä ku oma hymy hyytyy, lähen talliin hiomaan Charveliuksen nauhat. Pitkästä aikaa, prkl.

Jucciz: Vasta sitten jos soittamisesta tulee muutakin kuin harrastus, saa varautua siihen, että matkan varrelle osuu vähemmänkin hauskoja tilanteita.
 
Jep. Ja kyllähän noita tilanteita tulee eteen, vaikka ihan vaan "harrastaisi". Noista on vaan suht helppo päästä yli, jos soittajalla on jo vähän päämäärätietoisuutta. Tietää mihin haluaa päästä, mitä haluaa oppia.
 
Tohon vaaditaan tietty jo pikkasen sitoutumista soittimeen - joka tulee sen kautta, että pääsee tosissaan kokeilemaan instrumentin mahdollisuuksia, sitä miten sen kanssa voi mennä ihan omiin maailmoihin. Eli että soittaminen ei lopulta ole kasa sääntöjä, vaan taiteen tekemistä, itsensä toteuttamista. Vaikka se "taide" terminä helposti vähän kornilta kuulostaakin, niin sitähän se lopulta on.
 
Ja luova soittaminenhan on erittäin lähellä lapsen leikkiä. Molemmissa voi kokeilla valmiita ajatusmalleja ja rakentaa niiden pohjalta ihan uusia. Lasten vapaassa leikissä lapsi mallintaa/toistaa usein isompien tekemisiä (musassa coverit). Molempien lopullisena tavoitteena on vapaus tehdä kuten itse haluaa, löytää oma suunta.
 
Jos tosiaan käy niin hassusti, että lapsi näkee vaikka sen sähkökitaran pelkkänä muiden tekemisten mallintamisen välineenä, niin hän voi silti nauttia siitä äärimmäisen paljon. Sitä "omaa juttua" ei vaan lopulta opi kirjoista tai muita matkimalla. Siihen vaaditaan leikkimielinen ja tutkiva ote koko hommaan. Parhaimmillaan tätä löytyy jopa aikuisiltakin.

Tommy Tedesco sanoi asian hienosti:
 
Practice is a word I dont use, Tommy Tedesco said in the 80s. I use play. If you play, you get better. Im playing a lot, so I see myself getting better. Theres things I do now that I couldnt have done three years ago. There are other things I never knew until now. At my age, Im still progressing, and I see no let down at age 55...
 
Lainattu osoitteesta:
http://www2.gibson.com/News-Lifesty … edesco-guitar-player-0416-2012.aspx
 
Kannustavaa tekstiä mieheltä, joka on luultavasti soittanut enemmän kitaraa menestyneille levyille kuin kukaan muu - ja silti harva on edes kuullut kaverin nimeä.

Jucciz: Tommy Tedesco sanoi asian hienosti:
 
Practice is a word I dont use, Tommy Tedesco said in the 80s. I use play. If you play, you get better. Im playing a lot, so I see myself getting better. Theres things I do now that I couldnt have done three years ago. There are other things I never knew until now. At my age, Im still progressing, and I see no let down at age 55...
 
Lainattu osoitteesta:
http://www2.gibson.com/News-Lifesty … edesco-guitar-player-0416-2012.aspx
 
Kannustavaa tekstiä mieheltä, joka on luultavasti soittanut enemmän kitaraa menestyneille levyille kuin kukaan muu - ja silti harva on edes kuullut kaverin nimeä.
 
Aika monelle Guitar Player oli kyl ainoo info ennen nettiä :) Nimi oli meinaan hämärästi tuttu mullekkin, vaikka en silloin englatia oikeen taitanut .
 
(En olis ehkä muistanu ilman tota linkkiä.) :)

Olen sitä mieltä että,
 
Kitaran opettelussa kannataa mennä kitaratunneille. Ihan oikealle opettajalle. Opettajan pitää olla valmistunut musiikinopettajaksi, tai muusikoksi ym. Siten että opettajalla on koulutus opettaa.
 
Itse lähdin aikoinaan opiskelemaan kitaraa siten, että jokainen kieli käytiin alussa nuotti nuotilta läpi. Sitten sointuja ja asteikkoja. Tuota harjoittelua kesti n. 3-vuotta. Sen tähtäimenä oli se, että kun saa nuotit eteen niin pystyy soittamaan. (no tämä taito on hieman päässyt ruostumaan, mutta hyvää harjoitusta on) Tarkeintä siinä oli se, että kun saa nuotit eteen niin tunnistaa heti mikä on, tahtilaji ja sävellaji.
 
Oma mielipide on se että nuotinlukutaito ei ole välttämätöntä, toki se helpottaa musiikin ymmärtämisessa.
 
Kun koko otelauta muuttuu "säveliksi" on helpompi ymmärtää musiikkia ja siitä löytyy yhteinen termistö toisten soittajien kanssa. Esim 5-kielen (a-kielen) 7-nauhaväli on E, eikä pelkästään 5-kielen 7.
 
Myös sälleajit on hyvä osata. Jos biisi menee esim. E-mollissa. Siihen on helppo soittaa soolo esim. e-pentatoonisesta e- mollista. tai Esim vapaasti sävellajia käyttäen kun pitää mielessä sen että f = fis. Ja sama juttu muissa sävellajeissa kun tietää ylennykset ja alennukset on helppoa lähteä soittamaan uusia juttuja.
Jos haluaa etsiä melodioihin harmoniaa esim terssiä teoriasta on hyötyä. (korvakuulo on paras apu)
 
Myös perustahtilajit on hyvä tuntea. Myös tauot ja nuottien pituudet. Esim missä kohtaa tahtia sävel tai sointu vaihtuu.
 
Toki tunnen soittajia, jotka eivät tiedä hölkäsenpöläystä asteikoista, sävellajeista, tahtilajeista, teoriasta, tai nuoteista. Silloin on yleensä jutu otettu korvakuulolta tai katsottu kaverilta tai esim netistä miten joku juttu soitetaan.
 
No joo.
 
Itselläni teoria taito on loppupeleissä pelkkä pintaraapaisu, enemmänkin olisi hyvä tietää. Ja soittamisessahan on sitten tekniikka erikseen...jne
 
Olen kuitenkin kaiken kirjoitukseni jälkeen loppupeleissä sitä mieltä, että hyvä sävelkorva on se paras apu (itselläni ei ole kovin hyvä)
 
Mikäli pystyy ottamaan kaiken korvakuulolta, niin silloin ei tarvitse opettajaa, teoriaa ym... Harvinaista mutta mahdollista.

yanera: Opettajan pitää olla valmistunut musiikinopettajaksi, tai muusikoksi ym. Siten että opettajalla on koulutus opettaa.
 
Minä olen taas sitä mieltä, että toi on jo aika vanhanaikainen ajattelu että soiton opettajan pitäisi olla valmistunut pedagogi. Itse olen saanut parhaat oppitunnit tyypeiltä, joilla ei ole pedagogista koulutusta. Itsekään en omaa koulutusta, mutta annan silti oppitunteja, ja oppilaat kehittyvät ja ennen kaikkea ovat tyytyväisiä. Pääasia on, että opettaja tietää mistä puhuu. Olen saanut itseasiassa huonompaa opetusta koulutetuilta pedagogeilta, kuin omilta taitavilta kavereilta.

Räkkipeli: Minä olen taas sitä mieltä, että toi on jo aika vanhanaikainen ajattelu että soiton opettajan pitäisi olla valmistunut pedagogi. Itse olen saanut parhaat oppitunnit tyypeiltä, joilla ei ole pedagogista koulutusta. Itsekään en omaa koulutusta, mutta annan silti oppitunteja, ja oppilaat kehittyvät ja ennen kaikkea ovat tyytyväisiä. Pääasia on, että opettaja tietää mistä puhuu. Olen saanut itseasiassa huonompaa opetusta koulutetuilta pedagogeilta, kuin omilta taitavilta kavereilta.
 
Mentorin valintahan on tärkeä pointti, aina edes mahdollista. Riippuu tavoitteesta. Voi sitä musiikkia "ymmärtää" muillakin tavoin kuin yleisesti hyväksytyillä metodeilla. Tyylisuunnan mukaan täytynee myös maikka valita.
 
Jos maikka on taipuvainen kansanperinteiden suuntaan, turha häneltä on kysellä bluussin tahi metallin saloista. Yleisesti hyväksytyn teorian opiskeluun soveltuu varmasti koulutuksen omaava parhaiten. (Säästää aikaa ja rahaa.)
 
On siis tärkeää selvittää itselleen mitä tarvitsee ja tehdä open valinta sen mukaan. Ajatustyötä siis tarvitaan.
 
http://www.youtube.com/watch?v=Vms_6_TSQuc

Räkkipeli: Minä olen taas sitä mieltä, että toi on jo aika vanhanaikainen ajattelu että soiton opettajan pitäisi olla valmistunut pedagogi. Itse olen saanut parhaat oppitunnit tyypeiltä, joilla ei ole pedagogista koulutusta. Itsekään en omaa koulutusta, mutta annan silti oppitunteja, ja oppilaat kehittyvät ja ennen kaikkea ovat tyytyväisiä. Pääasia on, että opettaja tietää mistä puhuu. Olen saanut itseasiassa huonompaa opetusta koulutetuilta pedagogeilta, kuin omilta taitavilta kavereilta.
 
Word
 
Virhe, liian tyhmä kirjotus

Joopa, nyt on kyllä jääny toi harjottelu aika pahasti väliin. Asiaan ei hirveesti oo auttanu oikean käden sormien paleltuminen, (n. kuukauden oli sormet pois pelistä) mutta on muutenki ollu motivaatio vähän kateissa.
 
Joku siellä suositteli http://www.suomalainen.com/webapp/w … ntryId&expDataUniqueID=20806982 ilmeisesti tota kirjaa? 28. joulukuuta 2012 on kirja tilattu, vieläkin sanoo nettisivut "Uusi painos tulossa, ennakkotilattavissa". Ehkä se sieltä joskus tulee.
 
Vahvarin kanssa soittamisesta on monet täällä puhunu. Itellä ollu säädettynä kaikki cleanille, enkä amatööri korvilla kuule juuri muuta eroa akustiseen sointiin, ku äänenvoimakkuuden.
 
Hyviä ohjeita on tullu ilmeisesti paljon, mutta vähän huvittaa silti isot miehet tappelemassa internetissä.
 
EDIT: Akustisen olisin ostanu muuten, muttei sitä kehtaa kerrostalossa kovin myöhää soittaa. Sähköllä kuulokkeet kiinni vahvariin ja voi rämpytellä menemään millon tahansa.