Kitarat: soittaminen ›

Black Zombie 82: Tajusin juuri, etten osaa tehdä vibratoa sähkökitaralla. Klassisen kitaran vibratotekniikka ei toimi sähkiksellä. Auttakaas nyt ja kertokaa miten sähkiksen vibrato eroaa klasarin vibratosta? Ainakin mitä katsoin youtubesta yhtä videota, niin se kitaristi näytti käyttävän vibratossa kahta sormea. Klasarissa se tehdään aina(?) yhdellä sormella. Tosin klasarissa olen itseoppinut, että en sitten tiedä aivan varmasti...
 
Tutkin asiaa ja huomasin että mulla on useampia eri vibrato-tekniikoita.
 
1) ohuimmilla kielillä irrotan peukalon kaulasta ja teen vibraton käsivarren avulla venyttämällä kieltä
2) alemmilla kielillä peukalo pysyy kaulassa ja vibrato tapahtuu ikäänkuin koukkimalla yhdellä sormella
3) kahden kielen vibratossa irrotan peukalon ja liikutan käsivarrella kättä kielen suunnassa
4) venytys kahdella sormella (g- ja b-kieli), jonka lopussa voiimakas "hevosvibrato"

Suoraan sanottuna useimmat hevarit eivät osaa tehdä sitä hyvällä maulla. Silkkaa tuskaa kuunnella ylimielistä vibratoa.

KaRa: Suoraan sanottuna useimmat hevarit eivät osaa tehdä sitä hyvällä maulla. Silkkaa tuskaa kuunnella ylimielistä vibratoa.
 
Totta. Ei monet blues soittajatkaan vibraile mitenkään erikoisesti. Hevirokkipuolelta Opethin Åke & Frede avas mulle aikanaan vibraa. Mun mielestä vibraa pitää soitella aluksi huolellisesti jotta tulee automaatiolla lihasmuistista. Eri tempoon eri vibraa ja kuten joku aikaisemmin mainitsikin; harjoitellessa tehkää sitä paljon.
 
Hyvä vibra antaa uskottavuutta ja huono vibra romuttaa sen täysin!
 
Edittiä: Vibraatto pitkissä bendeissä on yksi siisteimpiä juttuja kitaralla

Se, että siihen kiinnittää huomiota on jo puoli voittoa.
 
KaRa: Suoraan sanottuna useimmat hevarit eivät osaa tehdä sitä hyvällä maulla. Silkkaa tuskaa kuunnella ylimielistä vibratoa.
 
Millais hevi muuten putoaa? Kyse on kuitenkin tyylistä, jossa "hyvä maku" ei välttämättä ole keskiössä riippuen toki siitä, mitä käsitteellä tarkoittaa. Esim. joku Ynkkämäinen vibra on mun mielestä aivan perusteltu kontekstissaan, vaikka moni sitä varmaan mauttomana pitääkin. Ja onko se ylimielisyyskään(?) välttämättä huono asia rock-musiikissa, johon perinteisesti on liittynyt kukkoilu ja intensiivinen ilmaisu.
 
Black Zombie 82: Klassisen kitaran vibratotekniikka ei toimi sähkiksellä.
 
Toimii, vaikkakaan virevaihtelu ei välttämättä ole niin laaja kuin nylon-kielillä samalla voimalla.
 
Jackson Dinky: Vibraatto pitkissä bendeissä on yksi siisteimpiä juttuja kitaralla
 
Kyllä vaan.

Arkka: Millais hevi muuten putoaa? Kyse on kuitenkin tyylistä, jossa "hyvä maku" ei välttämättä ole keskiössä riippuen toki siitä, mitä käsitteellä tarkoittaa.

 
Kyllä raskaastakin musiikista pidän. En egoistisesta musiikista kuitenkaan, ja mauttomat vibrat ovat sellaisia.

KaRa: Kyllä raskaastakin musiikista pidän. En egoistisesta musiikista kuitenkaan, ja mauttomat vibrat ovat sellaisia.
 
En hahmota, mitä tarkoitat egoistisuudella musiikissa. Heitä esimerkki molempiin suuntiin, niin selvinnee. Sama ku rokin individualismi? Perinne vastaan uusi?
 
e: en muuten tarkoittanut kuulostaa näin haastavalta - jos se siltä kuulosti - vaan aidosti kiinnostuneelta. Oon aika turvat.

Arkka: En hahmota, mitä tarkoitat egoistisuudella musiikissa. Heitä esimerkki molempiin suuntiin, niin selvinnee. Sama ku rokin individualismi? Perinne vastaan uusi?
 
e: en muuten tarkoittanut kuulostaa näin haastavalta - jos se siltä kuulosti - vaan aidosti kiinnostuneelta. Oon aika turvat.
 
Nooh sellanen kusipäävibrato. Individualistit on useinmiten syvällä sisimmässään kusipäitä myös joten sama. Överiks vedetty vibra... useinmiten lavakiihkoissaan sortuu jotkut sellaiseen.
E: Egoistinen musa on siis sellaista, joka on soitettu ylittämällä oma luova-anti, puskemalla musan sijaan itseään esiin. Dualistista symboliikkaa lainaillen siis egoistinen musa on epätasapainossa kallellaan liikaa elämänvoimaan päin. Vaikka ns. hyvä musa on keskiarvoltaan tasapainossa luovuudenvoiman ja elämänvoiman välillä. Keskiarvoltaan siksi, että virta saa poukkoilla edes ja takas ja niin pitääkin... mutta jos maallisuudelle (ikonisuus, ego jne) antaa liikaa valtaa, niin musa kärsii.
 
Olen puhunut.

Kyllä minun mielestäni kitaristi voi tuoda voimakkaasti persoonallisuuttaan esiin. Laulajan ja soolokitaristin vuoropuhelu on kiinnostava ilmaisumuoto. Usein se on sama henkilö. Esimerkiksi B. B. King, joka ilmentää kitarallaan persoonansa feminiinistä puolta tai Neil Young, jonka laulussa on paljon yiniä, mutta raskaalla kädellä soitetut soolot taasen maskuliinisia, yang.
 
Katoin muuten videolta miten David Gilmour tuottaa vibraton. Yhdellä sormella (nimetön) vahvalla otteella kieltä venytetään rauhallisesti ja maltillisesti ylöspäin, ranne liikkuu mukana, jolloin liike on hyvässä kontrollissa. Opettelin äsken, mutta en aio itse soveltaa.
 
Otekäden tekniikoissa on myös tärkeää se miten kieltä näpäytetään. Jos plektratuntuma on kova ja näppäilykohta on lähellä tallaa, vibrato osuu ihan eri harmonisiin kerrannaisiin kuin jos kosketus on pehmeämpi. Hyvät otekäden tekniikat tuovat myös energiaa kieleen, jolloin sustain pitenee.

GiovanniDiRondo: Kyllä minun mielestäni kitaristi voi tuoda voimakkaasti persoonallisuuttaan esiin.
 
Persoonallisuus on siinä musassa. Itsensä esiin tuomisella tarkoitan näkyvää egoa. Se on hallitsematonta.
 
E: Mutta ihan jännä tuo että soitto olisi feminiinistä. En ole ajatellut että musa olisi maskuliinista tai feminiinistä... vaan jotain paljon kokonaisvaltaisempaa.

KaRa: Persoonallisuus on siinä musassa. Itsensä esiin tuomisella tarkoitan näkyvää egoa. Se on hallitsematonta.
 
E: Mutta ihan jännä tuo että soitto olisi feminiinistä. En ole ajatellut että musa olisi maskuliinista tai feminiinistä... vaan jotain paljon kokonaisvaltaisempaa.
 
Tämä ihmiskuva on kyllä minusta aika harvinainen. Yleensähän musiikissa samastutaan laulajaan ja musiikkiin laulajan persoonan kautta. Onhan sitä toki sellaista musiikkitaidetta, jossa tällaista elementtiä ei olisi, mutta kyllä vaikapa sinfoniaa johtavan kapellimestarin persoonallisuus henkii esiin tulkinnan kautta. Myös instrumenttisoolot yhdistyvät juurikin soittajan persoonallisuuteen. Youngin laulussa on yiniä ( tulipas hassu sanaleikki tästä :) ) - pitäisin tätä enemmänkin faktana kuin mielipiteenä.

GiovanniDiRondo: Tämä ihmiskuva on kyllä minusta aika harvinainen. Yleensähän musiikissa samastutaan laulajaan ja musiikkiin laulajan persoonan kautta. Onhan sitä toki sellaista musiikkitaidetta, jossa tällaista elementtiä ei olisi, mutta kyllä vaikapa sinfoniaa johtavan kapellimestarin persoonallisuus henkii esiin tulkinnan kautta. Myös instrumenttisoolot yhdistyvät juurikin soittajan persoonallisuuteen. Youngin laulussa on yiniä ( tulipas hassu sanaleikki tästä :) ) - pitäisin tätä enemmänkin faktana kuin mielipiteenä.
 
Juuri yiniä pitääkin olla. Tarkoitan ylimielisyydellä sitä että soitossa/laulussa on yangia. Yksinkertaistettuna siis. Tosiasiassa pitää olla myös yangia, että homma pysyy tässä maailmassa ymmärrettävänä.. (ettei homma mene ihan 'ommmm' sisäänpäinkääntyneeksi.)

Tässä yksi esitys aiheesta.
https://www.youtube.com/watch?v=ohOBetjb4jY

https://youtu.be/a4FK0Quoyng
 
https://youtu.be/dZntm7SrlCk

40-60 vuoden juominen ei ole koskaan pilannut vibratoa. Kuultu kaverilta. En ole vielä tuossa iässä. Juon kuin sieni kyllä.

Tursuttaja: 40-60 vuoden juominen ei ole koskaan pilannut vibratoa. Kuultu kaverilta. En ole vielä tuossa iässä. Juon kuin sieni kyllä.
 
Piru... 20 vuotta vielä ni sit.

Osasin teininä luonnostaan semmosen angusyoung/paulkossofmaisen nopean ja tiukan vibraton bendaukseen yläkieliltä, tai no yleensäkin bendaukseen. Yht'äkkiä kadotin sen, enkä ole löytänyt tekniikkaa enää. Mikä neuvoxi? Nykyään se on enempi puoliväkinäistä harvaa vibraa. Haluaisin sen tulisuuden ja pippurin takaisin!

Terry Pantheras: Mikä neuvoxi? Nykyään se on enempi puoliväkinäistä harvaa vibraa. Haluaisin sen tulisuuden ja pippurin takaisin!
 
Aikakone, kokaiini tai soitonopettaja+treeni. Tai kaikki noista.

Entä vibra tehtynä vibrakammella? Erilainen, kuin sormella tehty ja molemmilla oma paikkansa ja tehtävänsä?

faq1: Entä vibra tehtynä vibrakammella? Erilainen, kuin sormella tehty ja molemmilla oma paikkansa ja tehtävänsä?
 
Toki. Kampeakin voi käyttää vielä erittäin monella tapaa. Musiikissa mikään ei ole kiellettyä. Voit hakata sitä kampea kuin mielipuoli tai vain kevyesti vaihdella nuottien taajuutta tai molempia tai ehkä vielä jotain muuta.

https://youtu.be/YxcFBOXUogE
 
Hitto. Paul Gilbert kuvaa aika pitkälti täydellisen vibran (ja venytysten) mekaniikkaa kaiken muun hulluttelun ja fiilistelyn sivussa. En ole ajatellutkaan miten itsellänikin sekä vibra että venytykset lähtevät oikeasti koko yläraajasta (enkä olisi osannut selittää jos joku olisi kysynyt).
 
Hauska video muutoinkin.