Kitarat: soittaminen ›

Zeeboo: ...jos kvintti ei ole muunnettu, sen voi jättää veks. Eiks ;)
 
Joo, käytännössähän näin on, samoin perussävelenkin.
Basistihan ne hoitaa ja muut voi keskittyä johonkin fiksumpaan.
Mutta teoria on teoria:-)

baron: Joo, käytännössähän näin on...
 
...ja se käytäntö tulee väkisinkin eteen johtuen ihan soittimen luonteesta. Vähänkään isommat soinnut on melkein pakko soittaa jonkinaseisina vajaamuotoina, jos meinaa että karaktääriäänet ovat mukana ja että homma soundaa.
 
Kitaristeille - ja miksi ei kiipparisteillekin - olisi hyödyllistä tutkiskella laajojen sointujen yläpäätä ja funtsata mitä kolmi- ja nelisointuja sieltä löytyy. Alakerranhan hoitaa basso kuiteskii ;)

Zeeboo: ...ja se käytäntö tulee väkisinkin eteen johtuen ihan soittimen luonteesta. Vähänkään isommat soinnut on melkein pakko soittaa jonkinaseisina vajaamuotoina, jos meinaa että karaktääriäänet ovat mukana ja että homma soundaa.
 
Kitaristeille - ja miksi ei kiipparisteillekin - olisi hyödyllistä tutkiskella laajojen sointujen yläpäätä ja funtsata mitä kolmi- ja nelisointuja sieltä löytyy. Alakerranhan hoitaa basso kuiteskii ;)
 
Jos mulle nyt sallittaisiin kitarapalstalla kertoa kiipparinäkemys niin kun kiipparisti käyttää molempia käsiään sointuun niin saa minkä tahansa soinnun kaikkine "hienouksineen" soitettua mutta jos komppaa melodiaa tai omaa sooloaan vasurilla niin silloin pitää toimia samalla periaatteella kuin yllä on kerrottu kitaristien joutuvan toimimaaan.
Esim
D7#9 = fis c f
G13 = f h e
jne

baron: Jos mulle nyt sallittaisiin kitarapalstalla kertoa kiipparinäkemys niin kun kiipparisti käyttää molempia käsiään sointuun niin saa minkä tahansa soinnun kaikkine "hienouksineen" soitettua mutta jos komppaa melodiaa tai omaa sooloaan vasurilla niin silloin pitää toimia samalla periaatteella kuin yllä on kerrottu kitaristien joutuvan toimimaaan.
 
Näin! Kitaralla on vähän pakko joutua toimimaan kuten Zeeboo sanoi, sekin on oma taiteenlajinsa löytää sopivat hajotukset ja soinnut yläpäästä tukemaan jotain tredesimisointua. Joskus kun erään big bandin kanssa soiteltiin Jeff Jarvisin Critical Mass -nimistä biisiä niin koetin pianolla soittaa täydessä mitassaan kaikki ko. lapussa esiintyneet soinnut; ainakin omaan korvaani jatkuva seitsensävelisten sointujen rivi kuulosti hieman tukkoiselta, mut varmasti ammattikiipparistit löytäs näillekin sopivat hajotukset.. vai soitetaanko noi yleensä about aina täysinä kiippareillakin? Itse oon sillä saralla aika käsi niin mielenkiinnostakin kyselen!

Tonski:Joskus kun erään big bandin kanssa soiteltiin Jeff Jarvisin Critical Mass -nimistä biisiä niin koetin pianolla soittaa täydessä mitassaan kaikki ko. lapussa esiintyneet soinnut; ainakin omaan korvaani jatkuva seitsensävelisten sointujen rivi kuulosti hieman tukkoiselta, mut varmasti ammattikiipparistit löytäs näillekin sopivat hajotukset.. vai soitetaanko noi yleensä about aina täysinä kiippareillakin? Itse oon sillä saralla aika käsi niin mielenkiinnostakin kyselen!
 
Mun maikat on opettaneet että kun vain kompataan eli molemmat kädet käytettävissä siihen niin yleensä kummallakin kädellä kaksi säveltä eli neljä yhteensä.
Esim vas käsi perussävel ja kvintti, oik käsi terssi ja septimi ja jos sointu on monimutkaisempi niin jätetään tarvittaessa perussävel ja kvintti pois.

Tonski: Näin! Kitaralla on vähän pakko joutua toimimaan kuten Zeeboo sanoi, sekin on oma taiteenlajinsa löytää sopivat hajotukset ja soinnut yläpäästä tukemaan jotain tredesimisointua. Joskus kun erään big bandin kanssa soiteltiin Jeff Jarvisin Critical Mass -nimistä biisiä niin koetin pianolla soittaa täydessä mitassaan kaikki ko. lapussa esiintyneet soinnut; ainakin omaan korvaani jatkuva seitsensävelisten sointujen rivi kuulosti hieman tukkoiselta, mut varmasti ammattikiipparistit löytäs näillekin sopivat hajotukset.. vai soitetaanko noi yleensä about aina täysinä kiippareillakin? Itse oon sillä saralla aika käsi niin mielenkiinnostakin kyselen!
 
big band-touhuissa törmää usein siihen, että pianistin(ja usein myös kitaristin) lappuihin on kirjotettu auki käytännössä torvien linjojen ilmentämä harmonia, jonka soittaminen sellaisenaan saattaa johtaa juuri tuohon tukkoisuuteen. Se, minkä jättää lapuista soittamatta, onkin juuri sitten sitä "osaamista", ja erityisen hankalaa tämä on, jos lähtee stunttaamaan nollatreeneillä suoraan keikalle, kuvittelisin :)
 
kerran esimerkiksi treenattiin erästä nopeatempoista kappaletta toista päivää kunnes pianistilla välähti: "hei täähän on ihan perus f-blues", ja kummasti oikeni sen jälkeen soitanta :)

Mikäpä on tämä paljon esim. metalli- ja rockmusiikissa käytetty (kahden sävelen) sointu, joka soitetaan yleensä näinkin yksinkertaisesti (esimerkkinä C# juurisävelenä):
 
E:----
H:----
G:----
D:---7
A:---4
E:----
 
Intervalli on kahdeksan puolisävelaskelta, joka on tapauksesta riippuen ylinouseva kvintti / pieni seksti. Sointu menee yksinkertaisesti tuollein tai korkeintaan niin, että mukana on myös oktaavi. Miksikä tuollaista kutsutaan?

Stalkah: Mikäpä on tämä paljon esim. metalli- ja rockmusiikissa käytetty (kahden sävelen) sointu, joka soitetaan yleensä näinkin yksinkertaisesti (esimerkkinä C# juurisävelenä):
 
E:----
H:----
G:----
D:---7
A:---4
E:----
 
Intervalli on kahdeksan puolisävelaskelta, joka on tapauksesta riippuen ylinouseva kvintti / pieni seksti. Sointu menee yksinkertaisesti tuollein tai korkeintaan niin, että mukana on myös oktaavi. Miksikä tuollaista kutsutaan?
 
Eiks tuo oo kvintittömän A-duurin terssikäännös cis-mollin kontekstissa, jos jotenkin pitäis analysoida. Muutenhan se on vain pieni seksti.

Stalkah: Mikäpä on tämä paljon esim. metalli- ja rockmusiikissa käytetty (kahden sävelen) sointu, joka soitetaan yleensä näinkin yksinkertaisesti (esimerkkinä C# juurisävelenä):
 
E:----
H:----
G:----
D:---7
A:---4
E:----
 
Intervalli on kahdeksan puolisävelaskelta, joka on tapauksesta riippuen ylinouseva kvintti / pieni seksti. Sointu menee yksinkertaisesti tuollein tai korkeintaan niin, että mukana on myös oktaavi. Miksikä tuollaista kutsutaan?
 
Mä merkkaisin tuon ihan A/C#, kuten monasti tuollaiset virallisemmissa nuottijulkaisuissa merkitään.

tender.insanity: Mä merkkaisin tuon ihan A/C#, kuten monasti tuollaiset virallisemmissa nuottijulkaisuissa merkitään.
 
A/C#no5 :-)

No niin, kiitoksia vastauksistanne :) Eiköhän näillä pääse eteenpäin.

baron: A/C#no5 :-)
 
Joo, itse pyrin ajattelemaan/merkitsemään "soinnut" mahdollisimman kompaktisti. Kuten tuossa toi G/B
http://3.bp.blogspot.com/_xo7k1k54v … AAAOw/GRUprwWF7VI/s1600/c+to+am.jpg

tender.insanity: Joo, itse pyrin ajattelemaan/merkitsemään "soinnut" mahdollisimman kompaktisti. Kuten tuossa toi G/B
http://3.bp.blogspot.com/_xo7k1k54v … AAAOw/GRUprwWF7VI/s1600/c+to+am.jpg
 
Itellä on kans vähän tapa et kvintin poisjättämistä en oo koskaan merkannu reaalisointuihin omit-/no-merkinnöillä. Sama kuin joku muuntamaton nooni 6-7-sävelisissä soinnuissa.. Sen silleen vaan voi jättää sieltä pois jos siltä tuntuu, tai jos löytää kivan hajotuksen nii ymppää sen sinne sit. Mut kyllähän tuo tavallaan ois yksiselitteisempi kuvaus mitä baron tarjoaa :)

Täytyy vielä muuten kysyä, että mikä tekee tuontyyppisessä soinnussa "alemmasta" sävelestä juuren? Itestäni nimittäin tuollaset soinnut kuulostaa aina siltä, että se alempi, G/B -soinnun tapauksessa B -sävel, on se juuri ja muu sointu perustuu sille.

Stalkah: Täytyy vielä muuten kysyä, että mikä tekee tuontyyppisessä soinnussa "alemmasta" sävelestä juuren? Itestäni nimittäin tuollaset soinnut kuulostaa aina siltä, että se alempi, G/B -soinnun tapauksessa B -sävel, on se juuri ja muu sointu perustuu sille.
 
Ai että sointu olisi Bm#5?
Sellaista sointua ei ole periaatteessa olemassa kun se on duurisoinnun terssikäännös!
Se sointu nyt yksinkertaisesti ei kuulosta mollilta.

Tonski: Itellä on kans vähän tapa et kvintin poisjättämistä en oo koskaan merkannu reaalisointuihin omit-/no-merkinnöillä. Sama kuin joku muuntamaton nooni 6-7-sävelisissä soinnuissa.. Sen silleen vaan voi jättää sieltä pois jos siltä tuntuu, tai jos löytää kivan hajotuksen nii ymppää sen sinne sit. Mut kyllähän tuo tavallaan ois yksiselitteisempi kuvaus mitä baron tarjoaa :)
 
No sehän oli pelkkä joke, olet täysin oikeassa ja olen samaa mieltä kanssasi.

baron: Ai että sointu olisi Bm#5?
Sellaista sointua ei ole periaatteessa olemassa kun se on duurisoinnun terssikäännös!
Se sointu nyt yksinkertaisesti ei kuulosta mollilta.
 
En mie niinkään (ainakaan juuri tuota) nimeä meinaa, vaan sitä juurisäveltä, tulkoot sitten nimeksi mikä lystää. Jotenkin tuontyyppinen sointu kuulostaa soitettuna siltä, että se "alempi" sävel dominoi ja sointu pitäisi nimetä tämän vuoksi sen mukaan.
 
Mutta tää on vaan mutuilua. Itehä mie teiltä fiksummilta tulin kysymään, kun en teoriasta niin älyttömästi tajua.

vaikka voimasoinnuista puhutaankin, ei kaks ääntä vielä tee sointua. niinku silleesti oikeesti.
useemmalla soittimella saa kyllä jos vaikka minkälaista harmoniaa aikaiseksi kaksi ääntä per kitara meiningillä, mutta yksistään ne kaksi ääntä ovat vasta kahden äänen muodostama intervalli.
 
nus.

Zeeboo: vaikka voimasoinnuista puhutaankin, ei kaks ääntä vielä tee sointua. niinku silleesti oikeesti.
useemmalla soittimella saa kyllä jos vaikka minkälaista harmoniaa aikaiseksi kaksi ääntä per kitara meiningillä, mutta yksistään ne kaksi ääntä ovat vasta kahden äänen muodostama intervalli.
 
nus.
 
"Voimasointujen" idishän on että kun on "riittävästi" säröä "oikeat" soinnut kuulostavat p:ltä mutta voimasoinnut ovat sentään siedettäviä.
 
http://www.akustinenseura.fi/wp-con … nt/uploads/2013/08/30_Penttinen.pdf
Voimasointujen harmonioita on tutkittu ja vaikka terssiä ei soiteta niin särön ansiosta suuren terssin taajuutta esiintyy sen verran että sointu hahmotetaan duurisoinnuksi.

baron: "Voimasointujen" idishän on että kun on "riittävästi" säröä "oikeat" soinnut kuulostavat p:ltä mutta voimasoinnut ovat sentään siedettäviä.
 
http://www.akustinenseura.fi/wp-con … nt/uploads/2013/08/30_Penttinen.pdf
Voimasointujen harmonioita on tutkittu ja vaikka terssiä ei soiteta niin särön ansiosta suuren terssin taajuutta esiintyy sen verran että sointu hahmotetaan duurisoinnuksi.
 
Duddu juddu. Labraamalla, laskemalla ja kokeilemalla tosin, ei spektrianalysaattorilla. Kyökkijärjellä tuota voi funtsata niin, että hahmottaa ensin kahden soivan äänen yläsävelsarjaa, ja pähkää millaisia intervalleja niistä löytyy. Säröillä pakkaa "sekoittaa" se, että harmonisten keskenäinen voimakkuussuhde muuttuu & sekaan tulee parillisia - tai parittomia särön tyypistä riippuen - lisää, ja silloin jotkut perustaajuudet tuottavat dissonoivaa jälkeä, vaikka intervalli olisi luonteeltaan konsonoiva. Näimmää sen aattelin, laskeskelin ja kokeilin joskus aikanaan kun olin vielä matemetiikasta ja soittamisesta innostunut.
 
Mut edelleen nus: kaksi ääntä muodostaa intervallin ;)