Kitarat: soittaminen ›

Mites tuohon Power tabiin saa ladattua biisejä? Ja mites ne sitten avataan sillä?
 
Vaikkapa menet www.ultimate-guitar.com ja sieltä etit power tabeja?=) Sitte vaan lataat sen tabin ja muistaakseni se vaan aukee se ohjelma siinä ja avaa sen tabin. Suosittelisin kyllä hankkimaan guitar pro -ohjelman mieluummin. Maksullinen kyllä periaatteessa.. Saa noita kyllä ilmasekskin.

Nyt kysyn, että miten soitetaan tämä sointu: F#dim7
 
Olisiko netissä jotain sivua, mistä löytyisi taulukkomallisena miten tuo soitetaan, yhden suomenkielisen sivun tiedän, mutta tuo ei löydy sieltä...

Nyt kysyn, että miten soitetaan tämä sointu: F#dim7
 
esim.
 
2-x-1-2-1-x
 
tai
 
x-x-1-2-1-2

Juuu... arvaa tajusinko tuosta yhtään mitään... No en... Anteeksi nyt, mutta olen siis elämäni ensimmäisen kitaran kimpussa, eikö tietotaito ole kovin hyvä vielä...
 
Olisiko kellään tiedossa sivua, missä se selitettäisiin samaan tapaan kuin tällä sivulla soinnut on:
 
http://kitaraharjoittelu.tripod.com/id8.html

esim.
 
2-x-1-2-1-x
 
tai
 
x-x-1-2-1-2
 
^
tuo ylempi siis tarkoittaa
 
e------------------------
h---------1---------------
g---------2---------------
d---------1---------------
a------------------------
E---------2----------------
 
ja alempi on
 
e---------2---------------
h---------1---------------
g---------2---------------
d---------1---------------
a------------------------
E-------------------------
 
Auttoko?

Juuu... arvaa tajusinko tuosta yhtään mitään... No en... Anteeksi nyt, mutta olen siis elämäni ensimmäisen kitaran kimpussa, eikö tietotaito ole kovin hyvä vielä...
 
Olisiko kellään tiedossa sivua, missä se selitettäisiin samaan tapaan kuin tällä sivulla soinnut on:
 
http://kitaraharjoittelu.tripod.com/id8.html
 
Tuolta löytää aika paljon sointuja ---> http://www.looknohands.com/chordhouse/guitar/index_db.html
Sieltoä olen ainakin itse löytänyt kaikki tarpeelliset.

Eli siis tarkoittaa että kakkosvälistä ja ykkösvälistä ja niin edelleen niinkö?

Eli siis tarkoittaa että kakkosvälistä ja ykkösvälistä ja niin edelleen niinkö?
 
Juuri niin.

Osaako joku sanoa mikä sointu tämä on vai onko se edes sointu. Koitin netistä löytyvien ohjeiden mukaan soittaa Päivänsäde ja menninkäinen ja omaan korvaan kuulostaa tämä paremmalta yhdessä kohtaa kuin alkuperäinen, oman laulun kannalta... Eli tässä tämä:
 
x-x-3-2-1-x
 
Eli
 
e-x
a-x
d-3
g-2
h-1
e-x

Mutua, mutta taitaa olla joku F/C tai joku sen väännös.

Osaako joku sanoa mikä sointu tämä on vai onko se edes sointu. Koitin netistä löytyvien ohjeiden mukaan soittaa Päivänsäde ja menninkäinen ja omaan korvaan kuulostaa tämä paremmalta yhdessä kohtaa kuin alkuperäinen, oman laulun kannalta... Eli tässä tämä:
 
x-x-3-2-1-x
 
Eli
 
e-x
a-x
d-3
g-2
h-1
e-x
 
Siinä on sävelet F, A ja C, eli kyseessä on F-duurisointu. Mikä sointu siinä on alunperin? Voit ottaa kyseisen soinnun myös paksumpana voicingina:
 
e-1
h-1
g-2
d-3
a-3
E-1
 
Tuossa siis on kyseessä niin sanottu barré-sointu, joka tarkoittaa sitä, että painat etusormellasi kaikki kielet ensimmäisen välin kohdalta pohjaan. Se vaatii aluksi hieman voimia, mutta mikäli kielisettisi ei mikään kovin paksu ole, kyseessä on pikemminkin tekniikkalaji. Älä purista kättäsi niin, että se menee aivan voimattomaksi heti, vaan ainoastaan kevyesti tue oteta peukalolla otelaudan takaa.
 
Jälkikäteen kirjoitukseen lisättyä:
Thaav arveli soinnun olevan F/C eli F-duurisoinnun kvinttikäännös. Näin ei kuitenkaan ole, vaan soinnussa - kuten Marikatti sen ylöskirjoitti - oli alimpana sävelenä F.

Siinä on alunperin C, mutta ehkä mie olen niin tottunut laulamaan sen sitten väärin, kun ei laulu onnistu tuon C:een kanssa. Siis kyse on ihan viimeisestä soinnusta koko biisissä. Tosin tuokaan ei tunnu ihan siltä oikealta omalta kannalta, mutta on paljon parempi kuin C...
 
Miten tuo F-duuri sointu sitten merkitään ylös? Siis se merkitseminen...

Siinä on alunperin C, mutta ehkä mie olen niin tottunut laulamaan sen sitten väärin, kun ei laulu onnistu tuon C:een kanssa. Siis kyse on ihan viimeisestä soinnusta koko biisissä. Tosin tuokaan ei tunnu ihan siltä oikealta omalta kannalta, mutta on paljon parempi kuin C...
 
Lopetussointu - ja se, miten sopivalta se kuulostaa - riippuu kappaleen sävellajista. Tämä aihe on niin laaja, etten tässä muuten kuin mainitse sen, löydät varmaan paljon tietoa, jos kiinnostaa opiskella. Pähkinänkuoressa asia on kuitenkin jotakuinkin niin, että kappaleen aikana käytetään tiettyjä säveliä, jotka muodostavat tietynlaisia sointuja. Näillä soinnuilla ja sävelillä on sitten erilaisia suhteita toisiinsa, minkä vuoksi sitten erilaisille soinnuille ja sävelille muodostuu erilaisia käyttötarkoituksia eli funktioita - niinpä sitten jokin sointu, tai sävel, toimii kappaleen keskuksena, johon se luontevasti lopussa palaa.
 
Tietenkään kappaleita ei aina lopeteta itsestäänselvimpään sointuun ja siihen voi lisätä muitakin sävyjä. Varsinkin jazzmusiikissa näin menetellään usein. Ja toki yhdessä kappaleessa voi olla monia sävellajeja, jopa yhtäaikaa, mutta puhun nyt vain aivan yksinkertaisimmasta tapauksesta, eikä ole tarkoituksenmukaista sekoittaa aloittelijaa tolkuttomalla tietotulvalla.
 
Miten tuo F-duuri sointu sitten merkitään ylös? Siis se merkitseminen...
 
Duurisoinnut merkitään vain suuraakkosella, eli tässä tapauksessa F-duurisointu merkitään näin: F. Joskus jazzmusiikissa on tarpeen painottaa, että nyt käytetään nimenomaan kolmisointua, eikä jotain laajempaa sointumuotoa, joten voidaan merkitä, että Ftriad. Triad-sana tulee tietenkin englannista: triad tarkoittaa siellä kolmisointua. Uskoisin kuitenkin kyseisen merkintätavan olevan suhteellisen harvinainen ja että pärjäät ihan hyvin tuolla tavanomaisimmalla tavalla merkitä duurisoinnut suuraakkosilla.
 
Nämä niin sanotut reaalisointumerkit merkitään nuottiviivaston yläpuolelle. Oletkin varmaan jo näistä sointumerkeistä soitellut paljon.
 
Kuriositeettina mainitsen, että voidaan käyttää myös sointuastemerkintää, josta tulee ilmi soinnun funktio sävellajissa. Yksittäisiä sointuja on aika työlästä merkitä näin, ja tämä sointuastemerkintä onkin kätevämpää kokonaisia kappaleita analysoitaessa. Joka tapauksessa F-duurisoinnun voisi merkitä ainakin näillä eri tavoilla: F: I; C: IV; Ab: V/II; Dm: VI. F-fuurisoinnulla on monia eri funktioita riippuen ympäröivästä harmoniasta.
 
Tämän lisäksi on myös muunlaisia musiikkianalyysin välineitä, mutta en ole varma onko enää asiaan kuuluvaa - tai edes tarkoituksenmukaista - alkaa esitellä esimerkiksi jotain sävellajittoman tai dodekafonisen musiikin analysointiin tarkoitettua joukkoteoriaa. Löydät tietoa, mikäli sinua kiinnostaa.

Heipä hei !
 
Eli nyt tulisi liuta kysymyksiä kun olen oppinut jonkin verran soittamaan tämän kuluneen 6kk aikana..
 
Olen päässyt testaamaan lähiaikoina kavereiden kitaroita ja mieleeni on pistänyt seuraavia seikkoja:
 
-Omassa kitarassani kielet ovat melkoisen kireät vaikka ovat ysisettiä (bendaukset ja vibrat jostain toisestä välistä vaativat oikeasti voimaa).. Voinko vaikuttaa tähän kireyteen mitenkään ?
 
-Jos haluan kitarani soundia pehmeämmäksi, niin vaikuttaako kielien vaihto 9->10 mitenkään asian tiimoilta ?
 
Kitarana ibanez 321 ex (eli se fixed version missä emg mikit ja muuta pientä eroa)

Olisi aika amatööri kysymys. Millä sormilla te niihin kieliin painatte kun on tälläinen kohta vaikka jossain biisissä?
|------------
|------------
|------------
|-----5------
|-----5------
|-----3------
 
Itsellä kun tuntuu että sormet ei yltä millään vaikka miten venyttäisi.

Olisi aika amatööri kysymys. Millä sormilla te niihin kieliin painatte kun on tälläinen kohta vaikka jossain biisissä?
|------------
|------------
|------------
|-----5------
|-----5------
|-----3------
 
Itsellä kun tuntuu että sormet ei yltä millään vaikka miten venyttäisi.
 
Etusormella tuo kolmonen, nuo vitoset voi ottaa joko nimettömällä molemmat tai sitten nimettömällä ja pikkurillillä siten että nimetön on A- kielellä ja pikkurilli D- kielellä. Itse suosin jälkimmäistä tapaa

Olisi aika amatööri kysymys. Millä sormilla te niihin kieliin painatte kun on tälläinen kohta vaikka jossain biisissä?
|------------
|------------
|------------
|-----5------
|-----5------
|-----3------
 
Itsellä kun tuntuu että sormet ei yltä millään vaikka miten venyttäisi.
 
Voi olla, että sinulla on käden asennossa jotain huonosti, sillä etusormen ja nimettömän pitäisi kyllä yltää noille nauhoille ilman suurempia venyttelyitä, vaikkei olisikaan erityisen isokätinen. Toki alussa kaikki on aina vaikeaa, älä huolestu.
 
Hankala näin internetin välityksellä neuvoa käden asentoon liittyviä asioita ja totta puhuen en itsekään ole kauhean hyvin perillä niistä asioista. Näin kuitenkin asia onnistuu minulla: Mene istumaan hyvälle penkille, jossa ei ole nojia - tai ainakaan sellaisia, jotka haittaavat käsien liikkumista. Älä paina kättäsi kiinni kylkeesi, vaan irrota se ihan reilusti, jotta ranteesi muodostaa kitaran kaulan kanssa lähestulkoon 90-asteen kulman, tässä voi vähän etsiä sellaista rentoa asentoa, mutta pointtina on se, ettei lukita kättään yrittämällä runnoa sitä vinosta kulmasta otelaudalle.
 
Asettele peukalo otelaudan keskikohtaan, älä siis Hendrix-tyyliin yritä roikottaa sitä otelaudan päällä. Nyt, jos yrität laittaa etusormeasi kolmannelle nauhalle ja nimetöntä tai pikkurilliä viidennelle, pitäisi sormien lähestulkoon automaattisesti asettua oikeisiin kohtiin - mikäli et poikkeuksellisen pienikätinen ole.
 
Tuo D-kielen viidennen välin soittaminen ei välttämättä ole kauhean oleellista. Antaahan se vähän erilaisen soundin, mutta missään nimessä se ei ole kaikkein oleellisimpia seikkoja.

Joo nyt kun vaihdoin penkkiä tietokonepenkistä jakkaraan ja käden laitto asentoon minkä sanoit niin sain tuon otteen yllättävän helposti. Kiitos!

En tiiä mistä nyt kysysin. Mutta vahingoittaako metallikielten keittäminen niitä. Jostain kuulin, että kielet vois keittää vedessä ja astian pesuaineessa.

En tiiä mistä nyt kysysin. Mutta vahingoittaako metallikielten keittäminen niitä. Jostain kuulin, että kielet vois keittää vedessä ja astian pesuaineessa.
 
Tuota itse en ole kuullut tälläisestä ja ensimmäisenä herääkin mieleeni kysymys: Miksi niitä pitäisi keittää? Liittyykö se jotenkin kielten puhdistamiseen/nuhjuisuuteen ?
 
Joka tapauksessa jos asiaa ajattelee fysiikan kannalta niin kyllä metallin upottaminen 100C:n nesteeseen niitä vahingoittaa jollakin tavalla (tuskin se lämpölaajeneminen ja jäähdyttely ainakaan hyvää tekee).
 
Ei ne uudet kielet nyt niin paljoa maksa :)