Kitarat: soittaminen ›

baron: Jotkut psykologit/sosiologit on keksineet "10000 hours rule" termin joka tarkoittaa sitä että tullaksesi alallasi huipuksi, on se sitten musiikkia, urheilua tai mitä tahansa, vaatii 10000 tuntia treenaamista.
 
Käytännössä tarkoittaa että jos 20 tuntia viikossa treenaa, siihen menee noin 10 vuotta.
 
Hmm. Pitäisikö ottaa treeniohjelma? Kolmisen tuntia kitaraa päivässä, kymmenen vuoden ajan.

Painajaismainen: Hmm. Pitäisikö ottaa treeniohjelma? Kolmisen tuntia kitaraa päivässä, kymmenen vuoden ajan.
 
Kannattaahan se. Voi olla kyllä helpompaa aloittaa treenaamalla vaikka vartin joka päivä, ja siitä ruveta sitten hiljalleen kasvattamaan sitä treenimäärää. Vaikeintahan tuossa on saada siitä treenaamisesta päivittäistä.

Painajaismainen: Hmm. Pitäisikö ottaa treeniohjelma? Kolmisen tuntia kitaraa päivässä, kymmenen vuoden ajan.
 
Tai jos ollaan tarkkoja: Kaikista ei tule huippuja, vain lahjakkaista mutta lahjakkaatkin vaativat tuon verran treenaamista.

baron: Tai jos ollaan tarkkoja: Kaikista ei tule huippuja, vain lahjakkaista mutta lahjakkaatkin vaativat tuon verran treenaamista.
 
Mitä on lahjakkuus?

staropramen:
 
Itse olen ammattilainen (eräällä alalla jota en nyt halua mainita)
 
Miesstrippari? pornotähti ? :D

baron: Jotkut psykologit/sosiologit on keksineet "10000 hours rule" termin joka tarkoittaa sitä että tullaksesi alallasi huipuksi, on se sitten musiikkia, urheilua tai mitä tahansa, vaatii 10000 tuntia treenaamista.
 
Käytännössä tarkoittaa että jos 20 tuntia viikossa treenaa, siihen menee noin 10 vuotta.
 
just tähän viittasin tuossa aiemmin, en muistanu että ketkä ton oli sanonu ja missä, hyvä että selkis...
 
tässähän on ihan treeni-into lisääntyny tän ketjun ansiosta.:)

JamesHetfield: tässähän on ihan treeni-into lisääntyny tän ketjun ansiosta.:)
 
Mulla ei niinkään. Eniten tuossa soittohommassa tympii se, että ei ole kiinnostavaa materiaalia. Tämä taas johtuu laiskuudesta, ettei ole viitsinyt/osannut ottaa selvää mistä löytyisi apu. Jotta pääsis noihin kaksnumeroisiin reeniaikoihin, niin tulis olla mielenkiintoisia virikkeitä. Osasyynä on varmaan myös pi..hiys? Kitaraanhan helposti laittaa 1200 ekua mut sitten ku pitäis ostaa joku 40e kirja niin tekee vaikeeta.. Kuitenkin ravaa baarissakin pari kertaa kuussa jonne uppoo se 50e/laaki. Jne..
 
Olisko teillä hyviä kirjaehdotuksia? Kaikista eniten mua kiinnostaa tällä hetkellä sooloiluhommat, ottaen tausta mahd. hyvin huomioon. Tämä taas taitaa johtaa sointu- ja melodianjohdatteluun. Kellään ehdottaa mitään näin uudenvuoden kunniaksi?

mll: Mitä on lahjakkuus?
 
1. Jos alat raskaansarjan nyrkkeilijäksi, etu on että olet isokokoinen. Ihan pikkujätkältä ei onnistu.
2. Jos alat muusikoksi, hiukan helpottaa, jos on sävelkorvaa. Eí se tietysti ihan välttämätöntä ole. Ja vaikka Beethoven sävelsi kuurona niin kyllä se muusikon homma kuulevana on helpompaa.
 
Tuon tapaisia asioita, että on alalle sopivia asioita valmiina ennen kuin aloittaa sen 10000 tunnin treenaamisen.

Anssi Nykänen taisi joskus sanoa että muusikon työ on 10% lahjoja ja 90% treenaamista. Selvää on ettei kuitenkaan lahjojen puutetta voi korvata oikein mitenkään, ei edes kovalla työllä.
 
Mä löydän joistain pätkistä mielenkiintoa päiväkausiksi, esim. Symphony X - The Damnation Game. Alkutilut ja soolo, niissä riittää haastetta, jaksan veivata putkeen samaa biisiä pari tuntia winamp repeatilla. Swååpeja, tappinkia, string skipping, slidejä ja alternaattumia samassa pätkässä, ja ko. biisi on muutenkin kyseisen albumin paras siivu, kiinnosti mua suunnattomasti jo sillon kun en osannut soittaa piiruakaan. Pikaisesti tekemäni treenitausta ko. biisiin löytyy tuolta:
 
http://dl.dropbox.com/u/3086523/Damnation%20Game%20tausta.mp3
 
Tosin kitaran joku kieli ei ollut ihan (hieno)vireessä ilmeisesti :/

aalataur: Anssi Nykänen taisi joskus sanoa että muusikon työ on 10% lahjoja ja 90% treenaamista. Selvää on ettei kuitenkaan lahjojen puutetta voi korvata oikein mitenkään, ei edes kovalla työllä.
 
Ton mä täysin allekirjoitan. Vaikka lahjojen osuus huipuille on pieni, sitä on vaikea/mahdoton millään (esim treenaamisella) korvata.

aalataur: Anssi Nykänen taisi joskus sanoa että muusikon työ on 10% lahjoja ja 90% treenaamista. Selvää on ettei kuitenkaan lahjojen puutetta voi korvata oikein mitenkään, ei edes kovalla työllä.
 
Mä löydän joistain pätkistä mielenkiintoa päiväkausiksi, esim. Symphony X - The Damnation Game. Alkutilut ja soolo, niissä riittää haastetta, jaksan veivata putkeen samaa biisiä pari tuntia winamp repeatilla. Swååpeja, tappinkia, string skipping, slidejä ja alternaattumia samassa pätkässä, ja ko. biisi on muutenkin kyseisen albumin paras siivu, kiinnosti mua suunnattomasti jo sillon kun en osannut soittaa piiruakaan. Pikaisesti tekemäni treenitausta ko. biisiin löytyy tuolta:
 
http://dl.dropbox.com/u/3086523/Damnation%20Game%20tausta.mp3
 
Tosin kitaran joku kieli ei ollut ihan (hieno)vireessä ilmeisesti :/
 
Savage Curtainissa on aika hoosee soolo.

baron: 1. Jos alat raskaansarjan nyrkkeilijäksi, etu on että olet isokokoinen. Ihan pikkujätkältä ei onnistu.
2. Jos alat muusikoksi, hiukan helpottaa, jos on sävelkorvaa. Eí se tietysti ihan välttämätöntä ole. Ja vaikka Beethoven sävelsi kuurona niin kyllä se muusikon homma kuulevana on helpompaa.
 
Tuon tapaisia asioita, että on alalle sopivia asioita valmiina ennen kuin aloittaa sen 10000 tunnin treenaamisen.
 
1. Voit kuitenkin alkaa nyrkkeilijäksi, oli painoluokkasi sitten mitä vain.
 
2. Sävelkorva on täysin kehitettävissä oleva asia, kokemusta on ihan omasta takaa. Se kehittyy, kun sitä treenaa.
 
Ton mä täysin allekirjoitan. Vaikka lahjojen osuus huipuille on pieni, sitä on vaikea/mahdoton millään (esim treenaamisella) korvata.
 
Eikös lahjakkuuden käsite ole vähän vanhanaikainen... tai jotenkin fatalistinen? Miten erotetaan se mikä on tullut treenaamalla ja se mikä on ns. lahjakkuutta?
 
Aika monet ns. lahjakkaat ihmiset ovat olleet musiikin ympäröimänä koko nuoruutensa. Kyllähän siitä väkisinkin tarttuu jotain mukaan. Lahjakkuus on myös sitä, että jaksaa treenata ahkerasti.

mll: 2. Sävelkorva on täysin kehitettävissä oleva asia, kokemusta on ihan omasta takaa. Se kehittyy, kun sitä treenaa.
Eikös lahjakkuuden käsite ole vähän vanhanaikainen... tai jotenkin fatalistinen? Miten erotetaan se mikä on tullut treenaamalla ja se mikä on ns. lahjakkuutta?
 
1. Kyllähän sitä sävelkorvaakin voi kehittää mutta kyllä se suuren duunin takana niille on joilta se puuttuu verrattuna niihin joilla se on.
Nimimerkki "Kokemusta on"
 
2. Jokuhan sanoi että 10% lahjakkuutta ja 90% treeniä. Mä en usko että edes 110% treenillä sitä puuttuvaa 10% korvaa. Kyllä mä oon fatalistinen: Susta ei tuu maailman huippua ilman synnynnäistä lahjakkuutta.
Kyllähän omassa pienessä keikkaympyrässään ilman sitäkin pärjää.

Ben Granfelt totesi Rockwayn videossa, että "Harjoitus tekee mestarin...... joissakin tapauksissa." Jotenkin sanoi sellaisella äänellä, että alko naurattamaan :D Teininä olisin halunnut olla urheilija kun ne sai tyttöjä ja hakkasi kaikki hankalat vittupäät. Mutta en vaan osunut palloon, saatana. Mutta pistäpä joku niistä mällihuulisista jääkiekkoilijoista kitaran varteen..
 
Tuo Savage Curtain oli tosiaan aika hoosee.. Pitkään aikaan kuunnellut kun en itse biisistä niin diggaa..

nauhottaminen kannattaa, koska se laittaa yrittämään olemaan tarkempi.
 
tuosta harjoitus ajasta tuli mieleen, se, että töissä tietokonealalla olen ihmetellyt miksi ihmiset jotka ammatikseen käyttää näppistä tunteja päivässä eivät kuitenkaan kehity satumaisen nopeiksi kirjoittajiksi. Osa on kuitenkin kirjoittanut 20 vuotta kohta näppäimistöllä ja silti hyvä jos osaavat katsomatta kirjoittaa tai edes käyttää kaikkia sormia.
 
osa tietysti kehittyy, osa ei. yleensä ne joilla on kiire kehittyvät, koska yrittävät kirjoittaa nopeammin ja virheettömämmin.
 
en ole koskaan nähnyt näppäimistön VAIta.
 
kitaran soitossa suurimman osan ongelma on varmasti se, että kun ne soittaa, niin ne soittaa sitä mitä osaa, eikä harjoittele sitä mitä ei osaa. sitten ne ihmettelee kun ne ei osaa sitä mitä ne ei edes harjoittele

Nurmituomas:
kitaran soitossa suurimman osan ongelma on varmasti se, että kun ne soittaa, niin ne soittaa sitä mitä osaa, eikä harjoittele sitä mitä ei osaa. sitten ne ihmettelee kun ne ei osaa sitä mitä ne ei edes harjoittele
 
Totta. Mutta on myös tärkeä harjoitella sellaista mitä jo osaa. Jos esimerkiksi saa jonkun jutun täydellisesti kulkemaan vaikka 120 bpm temmossa mutta ei 160 bpm temmossa niin toki kannattaa harjoitella myös hitaammissa temmoissa samaa juttua niin saa jutut menemään puhtaammin.
 
Huomasin sen, että varsinkin soiton alkuvaiheessa oli tärkeä saada vaan soitettua paljon. Ihan sama mitä, vaikka suosikkibändien helppoja biisejä tai ukko-nooaa. Tärkeää oli se, että soitti paljon, koska silloin ne tietyt sormilihakset joita kitaroinnissa tarvitaan, kehittyivät. Vaikka kitaransoitto ei olekaan pelkällä voimalla runnomista niin niihin lihaksiin tarvitsee sen tietyn voiman jotta koordinaatio riittäisi tiettyihin juttuihin. Yleensä siinä oman vaikeustason yläpäässä olevat jutut saa helpoiten menemään kun runnoo hiukan enemmän MUTTA siten että soitto on edelleen rentoa eikä käsi jännittyneenä soittoa.
 
Mulla treeniajat on tosi vähissä, koulun takia. Käyn siis musalukiota. Viikossa ylijäämäaikoina kerkeän just tsekkaamaan kurssibändin/kitaratuntien/(pianotuntien) yms biisit läpi jotta osaan ne. Sitten ravaan äkkiä seuraavaan musiikki-aktiviteettiin tai kouluun tai kotiin nukkumaan. Viimeksi treenasin tekniikkaa sillain "Nyt treenaataan tekniikkaa!"-mielellä ehkä kesäloman aikana. Vaikka tietoisesti en tota tekniikkapuolta niin kovin duunaa niin kyllä täytyy sanoa että nyt pystyn soittamaan sellasia juttuja mistä voin vuosi sitten vain uneksia. Ei silti helpota, nyt uneksitaan taas sitten niistä astetta vaikeimmista jutuista...
 
Tulipas vaihteeksi pitkä viesti. Hyvää uutta vuotta!

pietari-poika: Totta. Mutta on myös tärkeä harjoitella sellaista mitä jo osaa. Jos esimerkiksi saa jonkun jutun täydellisesti kulkemaan vaikka 120 bpm temmossa mutta ei 160 bpm temmossa
 
Sorry nyt että kiipparisti puuttuu kitaristien treeneihin mutta mun pianomaikka onnistui opettamaan mulle sen eron mitä on soittaa metronomin kanssa tai metronomin tahdissa!

baron: Kyllä mä oon fatalistinen: Susta ei tuu maailman huippua ilman synnynnäistä lahjakkuutta.
Nopeasti heitän kommenttini:
Itse pidän "Synnynnäistä lahjakkuutta" enemmän intona(passion) sitä asiaa kohtaan.

Juippi!: Nopeasti heitän kommenttini:
Itse pidän "Synnynnäistä lahjakkuutta" enemmän intona(passion) sitä asiaa kohtaan.
 
Miksi sviddussa mä sitten en oo maailman huippu?

baron: Miksi sviddussa mä sitten en oo maailman huippu?
 
Treeniä lisää :P