Kitarat: soittaminen ›

No, millä nettisivulla sitten on niitä asteikkoja?

No, millä nettisivulla sitten on niitä asteikkoja?
 
Ei jumalauta.
 
EDIT: No autetaan sitten http://www.all-guitar-chords.com/guitar_scales.php
 
Tämän löysin Googlella ja siihen meni 6 sekuntia.
 
EDIT II: Eiku meniköhän tää nyt sittenkään oikein.

No juu. Improvisoimaan oppii improvisoimalla...

No juu. Improvisoimaan oppii improvisoimalla...
 
Juuh ja juuh.....
 
Ja harjoittelemalla oppii harjoittelemaan, soittamalla soittamaan, teoriaa opiskelemalla oppii teoriaa jne.
 
Voisiko kuitenkin harkita joskus yhdistävänsä tämän kaiken tukeakseen jotain toista? Mun mielestä siitä on tässä jo keskusteltu joidenkin toimesta. Eipä tuollainen kommentti tuo enään paljon uutta tähän keskusteluun.

Juuh ja juuh.....
 
Ja harjoittelemalla oppii harjoittelemaan, soittamalla soittamaan, teoriaa opiskelemalla oppii teoriaa jne.
 
Voisiko kuitenkin harkita joskus yhdistävänsä tämän kaiken tukeakseen jotain toista? Mun mielestä siitä on tässä jo keskusteltu joidenkin toimesta. Eipä tuollainen kommentti tuo enään paljon uutta tähän keskusteluun.
 
Mutta se tiivisti aika hyvin sen mitä tässä on nyt monta sivua jauhettu.

Mutta se tiivisti aika hyvin sen mitä tässä on nyt monta sivua jauhettu.
 
Periaatteessa joo, mutta improaminenkin sujuu paljon helpommin ja monipuolisemmin tietämällä aluksi vähän muitakin asioita.

-Kuuntele paljon erilaista muzakkia, se auttaa irrottautumaan rutiineista henkisesti
-Älä arvostele soittoasi samalla kun soitat.
- Soita väärin
-tilaa joku hyvä pizza. Ne on hyvii improvisoimaan perkele

Neuvoisin tekemään niin että opettelet ensin mahdollisimman paljon erilaisia asteikoita joiden pohjalta voit improvisoida. Soittaminen ja varsinkin soolojen soittaminen (improvisointi) tuli ainakin itselläni huomattavasti helpommaksi kun viitsi opetella asteikot.
 
mie lähtisin tuosta. en siis tarkoita että asteikko pitää opetella supernopeasti soittamaan ylös alas, vaan jokaisen sävelen "luonne" täytyy oppia tuntemaan. tavallaan kaikki skaalan sävelet pitää osata hyräillä ilman kitaraa. on hyvä myös tietää mitkä sävelet sopivat minkäkin asteen sointuihin (yleensä soinnun pääsävel, terssi ja kvintti, riippuu tilanteesta), tai tuohan pitäisi oikeastaan kuulla. ei niitä asteita ehdi miettimään.
 
sitten vaan joku riffi/sointukulku pyörimään ja vapaata soittelua sen päälle. voi myös pistää randomilla jonkun levyn soimaan, revitellä päälle ja testata mitä tapahtuu. jos soittaa vahingossa jonkun siistin jutun niin äkkiä pausea ja sitten miettimään että mitäs sitä tuli vedetyksi. :)
 
tuollaista treeniä puolisen tuntia päivässä niin tuloksia alkaa tulla. puolen vuoden päästä on varmasti löytynyt tyyliä ja tuntumaa.
 
hyötyä on myös jos kuuntelee kaikkea musiikkia hieman analyyttisesti eli miettii mitä siellä tapahtuu. toisten sooloja kopioimalla ja mukailemalla oppii uusia tekniikkaniksejä.
 
koko ajan ei tarvitse sormien savuta, vaan pienillä tauoilla ja pitkillä nuoteilla voi hakea luontevaa rytmiä. melodiahuippuja ja jännitteiden lataamista/purkamista täytyy pyrkiä tekemään.
 
niin ja tosiaan, riskejä on otettava ja omalla tyylillä on vedettävä, toisten kopioinnilla ei pitkälle pötkitä.
 
siinä olis ehkä meikäläisen vinkit.

Improvisointi on luova tapahtuma.

I, IV ja V tarkoittavat sointuja. Näillä roomalaisilla numeroilla ilmaistaan soinnun paikka skaalalla, toisinsanoen, I=Skaalan ensimmäinen aste, eli esim C-duuriskaalassa C. IV=Neljäs aste joka C-duurissa olisi F. V=Viides aste, joka C-duurissa G. Näistä on täällä höpisty aika paljon, ja varmaan joku FAQkin olemassa. Pentatoninen=viisiääninen, eli tarkoittaa tässä yhteydessä pentatonista skaalaa, jossa on nimensä mukaisesti viisi säveltä. Esim. Em-pentatoninen: E-G-A-B-D.
 
Ihan ensiksi anteeksi tästä nostosta...
 
Niin. Sitä minä vain, että meneekö kaikki skaalat jollain tietyllä "numerojärjestelmällä" kuten tossa yllä mainittiin tuo 1 4 5 järjestelmä. Mutta perus skaalassahan on enempi säveliä, eikös niitä ole se perus 7?
 
Niin, eli. Heh. tajusin jo erään asian tätä kirjoittaessa. Eihän kaikissa skaaloissa VOI olla sama järjestys :D silloinhan kaikki skaalat olisi samoja riippuen mikä sävel on 1 sävel.
 
Jep. Ei mulla oikeestaan mitään ollutkaan, pitää vaan ottaa selvää skaalojen toi järjestys tjsp. Vai?

Niin. Sitä minä vain, että meneekö kaikki skaalat jollain tietyllä "numerojärjestelmällä"
Skaaloja ei kannata ajatella numeroina, mutta kyllä, jokaisesta skaalasta voi muodostaa numerojärjestelmän. Numerot merkkaava niitä intervalleja jotka skaalasta löytyy perussäveleen nähden.
 
Mutta perus skaalassahan on enempi säveliä, eikös niitä ole se perus 7?
Perusskaaloissa, joilla taroitat kaiketi duureja ja molleja, on 7 säveltä.
 
Niin, eli. Heh. tajusin jo erään asian tätä kirjoittaessa. Eihän kaikissa skaaloissa VOI olla sama järjestys :D silloinhan kaikki skaalat olisi samoja riippuen mikä sävel on 1 sävel.
Mä en nyt ole varma mitä tarkoitat, mutta toi ei ole kaukana moodiajattelusta. Eli c-joonisessa, d-doorisessa, e-fryygiessä jne. on samat sävelet. Skaalan intervallirakenne on vaan erilainen.
 
Jep. Ei mulla oikeestaan mitään ollutkaan, pitää vaan ottaa selvää skaalojen toi järjestys tjsp. Vai?
Skaalojen järjestys? Tarkoitatko skaalojen intervallirakenteita? Niiden osaamisesta on apua, mutten suosittele aloittaa niitä heti opettelemaan. Hommaa 1/3-teoriaopus ja ala lukea, valkenee asiat todella helposti.

mun improvisoitni on lähinnä sitä että otan kitaran käteen ja painan jostain kohtaa otelautaa ja räväytän plekulla kieliä ja niin syntyy mitä oudompia/hienompia riffejä.
tai sitten otan jonkun soinnun ja käyn siitä vääntämään jotain melodiaa. aika vähän enää tulee edes soitettua muiden biisejä. lähinnä improan koko ajan

Skaaloja ei kannata ajatella numeroina, mutta kyllä, jokaisesta skaalasta voi muodostaa numerojärjestelmän. Numerot merkkaava niitä intervalleja jotka skaalasta löytyy perussäveleen nähden.
 
Perusskaaloissa, joilla taroitat kaiketi duureja ja molleja, on 7 säveltä.
 
Mä en nyt ole varma mitä tarkoitat, mutta toi ei ole kaukana moodiajattelusta. Eli c-joonisessa, d-doorisessa, e-fryygiessä jne. on samat sävelet. Skaalan intervallirakenne on vaan erilainen.
 
Skaalojen järjestys? Tarkoitatko skaalojen intervallirakenteita? Niiden osaamisesta on apua, mutten suosittele aloittaa niitä heti opettelemaan. Hommaa 1/3-teoriaopus ja ala lukea, valkenee asiat todella helposti.
 
En olekkaan alottamassa niistä :) oon kuitenkin jo joku 5 v soittanut. osaan lukea nuoteista ja juuri opettelin minor ja major arpeggioita jne jne pitäisi vaan rupee nyt noita skaaloja opettelemaan.

mun improvisoitni on lähinnä sitä että otan kitaran käteen ja painan jostain kohtaa otelautaa ja räväytän plekulla kieliä ja niin syntyy mitä oudompia/hienompia riffejä.
tai sitten otan jonkun soinnun ja käyn siitä vääntämään jotain melodiaa. aika vähän enää tulee edes soitettua muiden biisejä. lähinnä improan koko ajan
 
Noin mäkin soitin viimeset 3 vuotta ja huomasin etten osaa mitään enkä ole kehittynyt yhtään :D. Toki tuosta on apua impron kanssa. eikä siinäkään paljoa jos et taustan päälle soita...
 
EDIT. Niin ja sitten on kiva parin vuoden päästä aloittaa kaikki alusta kun tekee kaiken kuitenkin väärin.

En olekkaan alottamassa niistä :) oon kuitenkin jo joku 5 v soittanut. osaan lukea nuoteista ja juuri opettelin minor ja major arpeggioita jne jne pitäisi vaan rupee nyt noita skaaloja opettelemaan.
 
Olet soittanut 5v ja osaat molli ja duuri arpeggiot, muttet osaa molli ja duuri asteikoita? Joo morjes. :)

En olekkaan alottamassa niistä :) oon kuitenkin jo joku 5 v soittanut. osaan lukea nuoteista ja juuri opettelin minor ja major arpeggioita jne jne pitäisi vaan rupee nyt noita skaaloja opettelemaan.
 
Mä en nyt tarkoita tätä pahalla, mutta jos et osaa skaaloja, sulla ei voi olla kovin syvällistä ymmärrystä arpeggioistakaan. Kyllähän sitä sormituksia ja kaavoja opetella ulkoa, mutta tärkeää olisi ymmärtää se musiikillinen idea niiden takana. Skaalat ja arpeggiot (tai soinnut ylipäätään) ovat samaa asiaa, vähän vaan eri kantilta katsottuna.

Mä en nyt tarkoita tätä pahalla, mutta jos et osaa skaaloja, sulla ei voi olla kovin syvällistä ymmärrystä arpeggioistakaan. Kyllähän sitä sormituksia ja kaavoja opetella ulkoa, mutta tärkeää olisi ymmärtää se musiikillinen idea niiden takana. Skaalat ja arpeggiot (tai soinnut ylipäätään) ovat samaa asiaa, vähän vaan eri kantilta katsottuna.
 
Totta, ei mulla olekkaan kovin syvällistä ymmärrystä arpeggioista. Ja oon nyt pitkän aikaa yrittänyt oppia sitä musiikillista ideaa niiden takaa :) ja tiedän, että skaatat, arpeggiot ja soinnut on samaa asiaa, mutta vain eri kantilta katsottuna.
 
Osaan teoriassa koko otelaudan kaikki sävelet. Kerran kun opettelin sen järjestyksen niin siitä voin katsoa mikä on missäkin. Tiedän sieltä täältä tiettyjä säveliä otelaudalta ja niistä sitten rupean katsomaan missä on se mitä haen. CDEFGAH Näin pianolla. ja tietysti kun tuohon lisää ylennykset niin on kitaran otelauta kädessä kätevästi nuotteineen :)
 
Enkä tosiaan osaa TÄYDELLISESTI mitään arpeggio kaavoja http://www.youtube.com/watch?v=3mbx03mP5eg Opiskelin tuosta videoasta nuo.. Eli en mä periaatteessa paljoa viellä niistä tiedä.
 
On vaikea ruveta opiskelemaan tätä musiikin teoriaa, kun tietää sieltä täältä kaiken laista eikä ole mitään oppimateriaalia käsissä muutakun internetti... vaikea päättää mistä aloittaa millonkin.

Totta, ei mulla olekkaan kovin syvällistä ymmärrystä arpeggioista. Ja oon nyt pitkän aikaa yrittänyt oppia sitä musiikillista ideaa niiden takaa :)
 
Musiikillinen idea niissä on mun mielestä se, miltä ne kuulostavat. Jokaisella soinnulla on oma tunnistettava sävynsä ja sitä vastaa jokin skaala. Vaikka osaisit kaiken teorian siitä ei ole mitään hyötyä, jos korva ei erota eri sointuja. Sitä voi harjoitella yksinkertaisesti kuuntelemalla mitä soittaa. Soittamalla soinnun ääniä yksitellen ja miettimällä, mikä tekee esimerkiksi dominantti septimisoinnusta (esim. G7) tietyn kuuloisen. Tässä tapauksessa se olisi suuri terssi (joka tekee soinnusta duurin) ja pieni septimi (joka suuren terssin kanssa tekee soinnusta dominanttityyppisen). Niitä ei opi hetkessä, eikä tarvikaan oppia.
 
Esimerkiksi tällä sointuvampilla on erittäin selkeä oma sävynsä, joka teoriassa vastaa lyydistä moodia:
 
X X
2 4
2 4
2 4
0 0
X X
 
Tuon sointuvampin tai sen sävyn ymmärtäminen ei edellytä välttämättä teoreettista ymmärrystä asiasta. Se sävy on silti olemassa vaikkei teoriaa osaisikaan. Riittää kun osaa kuunnella omilla korvillaan. Teoria on vain keino ymmärtää säännönmukaisuuksia, joiden avulla käytäntöä helpottuu kummasti.
 
Osaan teoriassa koko otelaudan kaikki sävelet...
 
Teoria on teoriaa, käytäntö on toki eri asia. ;-) Kannattaa opetella näkemään otelaudalla ääniä sellaisinaan, ilman että täytyy sen kummemmin laskea. Tätä voi helpottaa esimerkiksi oktaaviajattelu. Kun alkaa löytää ääniä otelaudalta, siitä luonnollinen askel eteenpäin on opetella hahmottamaan intervalleja kulloiseenkin ääneen nähden. Esimerkiksi mun ei välttämättä tarvitse muistaa ulkoa hirveää määrää sormituksia erilaisille soinnuille tai arpeggiokuvioille, kun tiedän miten ne teoriassa muodostuvat. Intervallien hahmottaminen on olennainen osa sointu- ja arpeggioajattelua (tai no, oikeastaan olennainen osa koko länsimaista musiikin teoriaa).
 
Enkä tosiaan osaa TÄYDELLISESTI mitään arpeggio kaavoja http://www.youtube.com/watch?v=3mbx03mP5eg
 
No täydellisyyttähän ei ole olemassa muuta kuin käsitteenä. ;-) Tuon pätkän mäkin olen nähnyt. Tyyppi kyllä selittää sweeppauksen teknisen puolen paljon mallikkaammin kuin monet isommat starat "opetusvideoillaan". Tuossa videossa ei kuitenkaan perehdytä teoriapuoleen millään tavalla, vaan keskitytään itse soittotekniikkaan. Sormitukset ja tekniikka ei ole yhtä kuin musiikillinen idea. Ne ovat tapa toteuttaa se käytännössä.
 
Huomaa myös, että sweeppailu ja arpeggiot ei ole sama asia. Arpeggio on murtosointu. Murtosoinnulla tarkoitetaan yleisesti sointua, jonka äänet erotellaan ikään kuin rimpsuna sen sijaan, että ne soitettaisiin samaan aikaan. Käytännössä kaikki plektralla soitetut soinnut ovat murtosointuja, joten kitaransoitossa arpeggioilla monesti tarkoitetaan sointuja, joiden äänet pikataan erikseen, eikä jätetä niitä soimaan.
 
On vaikea ruveta opiskelemaan tätä musiikin teoriaa, kun tietää sieltä täältä kaiken laista eikä ole mitään oppimateriaalia käsissä muutakun internetti... vaikea päättää mistä aloittaa millonkin.
 
Tämä on ihan hyvä pointti. Kun on liikaa erillisiä tiedonmurusia, niistä on vaikea lähteä muodostamaan eheää kokonaisuutta. Siksi suosittelenkin ostamaan tai lainaamaan kirjastosta 1/3 - 3/3 -teoriavihot. Ne eivät paljoa maksa, ehkä reilun kympin kipale, ja niissä edetään johdonmukaisesti ja yleensä todella selkeästi. Teorian opiskelua ei pitäisi vierastaa, koska se ei ole todellakaan niin vaikeaa kuin monet luulevat.
 
Edit:
Täällä on paljon hyvää asiaa improvisoinnista, kannattaa lukea: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=129488&o=0
 
Ihan ensisijaisesti kehottaisin kuitenkin hakemaan 1/3-teoriavihon jostain kirjakaupasta tai kirjastosta. Selkeyttää asioita nopeammin ja enemmän kuin arvaatkaan. ;-)

Ihan ensisijaisesti kehottaisin kuitenkin hakemaan 1/3-teoriavihon jostain kirjakaupasta tai kirjastosta. Selkeyttää asioita nopeammin ja enemmän kuin arvaatkaan. ;-)
 
Tämä on ollut jo pitkän aikaa tarkoituksena. Mikäs se oli se kirja jota täälläkin mainostettiin joku tohtori toonikka vai mikä olikaan?
 
Onko mieltä, että kannattaako semmoista ostaa, jos tahtoo teoriaa oppia?
 
Ostan varmaankin jonkin näköisen teoriaa käsittävän kirjan jahka saan autokoulun alta pois.

Tämä on ollut jo pitkän aikaa tarkoituksena. Mikäs se oli se kirja jota täälläkin mainostettiin joku tohtori toonikka vai mikä olikaan?
 
Onko mieltä, että kannattaako semmoista ostaa, jos tahtoo teoriaa oppia?
 
Ostan varmaankin jonkin näköisen teoriaa käsittävän kirjan jahka saan autokoulun alta pois.
 
Juu, Tohtori Toonika. Siinä on kyllä kamaa. Ainakin riittää opittavaa vähäksi aikaa. Harmi vaan kun ei ole oikein lähiaikoina jaksanut itse lukea tuota.