Kitarat: soittaminen ›

Tosta teorian tarpeellisuudesta vielä sen verran että onhan se ihan kiva ja onhan siitä varmaan hyötyäkin jossain, mutta jos perus rock n' rollia soittaa niin ei sitä nyt niin paljon tarvii osata. Kolme sointua ja vähän jotain perus kuvioita ja kova meininki riittää.

Heh, ei nyt ihan aiheeseen liity mutta voiko vielä tänäpäivänä rikastua rock musiikilla? En nyt tähän hätään kyllä keksi yhtään 2000luvulla perustettua rock yhtyettä joka ois jotenki suuressa suosiossa.

Vielä selvennykseksi:
 
Eli jos sointukulku on esim. C D EM C D G, niin milläs skaaloilla tuon sointukulun päälle voi vetää? Ihan C-pentatonisella? Harmonisella yms.? Määrittääkö tuo juurisointu sen mitä tuon päälle voi vetää?

Eli jos sointukulku on esim. C D EM C D G, niin milläs skaaloilla tuon sointukulun päälle voi vetää? Ihan C-pentatonisella? Harmonisella yms.? Määrittääkö tuo juurisointu sen mitä tuon päälle voi vetää?
 
Nyt pitäisi ensin tietää, että mikä on biisin sävellaji. Noita sointuja kuulostelemalla veikkaisin, että se on G-duuri tai e-molli. Nämä taas ovat toistensa rinnakkaissävellajit, joten suurta eroa ei ole. Varmin vaihtoehto on soittaa G-duuripentatonista.

Nyt pitäisi ensin tietää, että mikä on biisin sävellaji. Noita sointuja kuulostelemalla veikkaisin, että se on G-duuri tai e-molli. Nämä taas ovat toistensa rinnakkaissävellajit, joten suurta eroa ei ole. Varmin vaihtoehto on soittaa G-duuripentatonista.
 
Ahaa, eli käytettävä skaala siis määräytyy sen mukaan mikä on biisin sävellaji? Jostain olin saanut sen käsityksen, että kappaleen juurisointu määrää käytettävän skaalan, esim. jos biisi lähtee Dm niin käytetään esim. pentatonista D-mollia.
 
Olisikohan jollakulla mahdollisesti linkkejä johonkin sivustoon, missä käsiteltäisiin kunnolla se, että miten tuo sävellaji määritellään sen mukaan, mitä sointuja biisissä esiintyy? Esimerkiksi millä perusteella C D Em G C D em-sointukierto olisi G-sävellajissa?
 
Eli tällähän perusteella sitten tuommoinen perus improilu voidaan tehdä siten, että jos tietää mikä on sävellaji, valitaan siihen sävellajiin kuuluvat skaalat ja aletaan paukuttamaan? Tietysti tätä pitää höystää arpeggioilla ja muilla, mutta noin periaatteessa näin?
 
Jos joku osaa selostaa kunnolla, että millä perusteella skaalat valitaan sointukulun päälle niin lätkäytän plussalla :D Hyvät linkitkin riittävät.

Ahaa, eli käytettävä skaala siis määräytyy sen mukaan mikä on biisin sävellaji?
 
Kyllä, jos biisin kaikki soinnut ylipäätään voidaan mieltää samaan sävellajiin. Sävellajia voidaan kutsua myös nimellä sointukeskus.
 
Jostain olin saanut sen käsityksen, että kappaleen juurisointu määrää käytettävän skaalan, esim. jos biisi lähtee Dm niin käytetään esim. pentatonista D-mollia.
 
Sillä, mistä soinnusta biisi lähtee, ei välttämättä ole mitään tekemistä sävellajin I asteen soinnun kanssa ("juurisointu").
 
Esimerkiksi millä perusteella C D Em G C D em-sointukierto olisi G-sävellajissa?
 
Sävellaji onkin vaikea määritellä, jos sointukierto on tuulesta tempaistu, eikä sillä ole melodiaa. Biisin melodia antaa paljon enemmän vihjeitä asiasta, koska melodialla on usein tiettyjä taipumuksia. Esimerkiksi, sävellaji on usein se ääni johon melodia päättyy. Mutta tämä ei päde tietenkään kaikissa tapauksissa. Vaatii ehkä jonkin verran kokemusta ja kohtuullisen hyvää korvakuuloa, jotta voi päätellä sävellajin.
 
Eli tällähän perusteella sitten tuommoinen perus improilu voidaan tehdä siten, että jos tietää mikä on sävellaji, valitaan siihen sävellajiin kuuluvat skaalat ja aletaan paukuttamaan? Tietysti tätä pitää höystää arpeggioilla ja muilla, mutta noin periaatteessa näin?
 
Kyllä. Eli tsekataan sävellaji, ja valitaan siihen sopiva läheisin sävelikkö. Pop- ja rock-musiikissa niitä sävelikköjä (eli asteikkoja) on kyllä hyvin rajallinen määrä käytössä. Jos sointukierrossa on yksittäinen sävellajin ulkopuolinen sointu, niin sitten sen kohdalla joko a) vaihdetaan siihen sointuun sopivaan asteikkoon, tai b) pitäydytään vallitsevassa asteikossa, koska poikkeavasta soinnusta tullaan kuitenkin aina takaisin vallitsevaan sävellajiin, ja tällöin sointu antaa ehkä jopa enemmän lisäväriä, koska tapahtuu hetkellinen riitasointisuus ja sitten purkautuminen.
 
On syytä myös lisätä samaan hengenvetoon, että sooloimprovisoinnissa on erittäin tärkeää myös musiikkityyli/genre ja melodisten fraasien rakenteet. Samalla säveliköllä on mahdollista tuottaa hyvinkin erikuuloista improvisointia.
 
Jos joku osaa selostaa kunnolla, että millä perusteella skaalat valitaan sointukulun päälle niin lätkäytän plussalla :D
 
Tämä kysymys toistuu sen verran säännöllisesti, että olisi varmaan paikallaan kirjoittaa asiasta kattava artikkeli. Pitää kuitenkin muistaa, että jokainen biisi on yksilö, ja sooloimprovisointi saattaa perustua eri biiseissä hyvinkin erilaisiin näkökohtiin.

Kyllä. Eli tsekataan sävellaji, ja valitaan siihen sopiva läheisin sävelikkö. Pop- ja rock-musiikissa niitä sävelikköjä (eli asteikkoja) on kyllä hyvin rajallinen määrä käytössä. Jos sointukierrossa on yksittäinen sävellajin ulkopuolinen sointu, niin sitten sen kohdalla joko a) vaihdetaan siihen sointuun sopivaan asteikkoon, tai b) pitäydytään vallitsevassa asteikossa, koska poikkeavasta soinnusta tullaan kuitenkin aina takaisin vallitsevaan sävellajiin, ja tällöin sointu antaa ehkä jopa enemmän lisäväriä, koska tapahtuu hetkellinen riitasointisuus ja sitten purkautuminen.
 
Kiitoksia oikein paljon tästä infosta. Valaisi huomattavasti sitä, mitä tässä olen hakenut jo pidemmän aikaa. Sait plussan tästä!
 
Tämä kysymys toistuu sen verran säännöllisesti, että olisi varmaan paikallaan kirjoittaa asiasta kattava artikkeli. Pitää kuitenkin muistaa, että jokainen biisi on yksilö, ja sooloimprovisointi saattaa perustua eri biiseissä hyvinkin erilaisiin näkökohtiin.
 
Puhut kyllä totta, artikkeli jonkun asiantuntevan kaverin toimesta olisi paikallaan. Yleensä nämä ns. "skaalakeskustelut" menevät tyyliin "mä osaan nyt a-mollipentatonisen voinks mä ny sooloo nightwissii??" Ja tähän sitten tulee sekalaisia hämäriä vastauksia. Sitten loppujen lopuksi ruvetaan haukkumaan tiluttajia :-D

Mieki plussasin, oli jotenki "naksauttavasti" esitetty tuo.