Kitarat: soittaminen ›

No jos tuolla tavalla saat tuon kuulostamaan edes siedettävältä niin nostan hattua ja tarjoan vaikka kaljan :)
 
En sanonut, että se siedettävältä kuulostaa. Siksi opettelinkin soittamaan kaikki nuotit erikseen downstrokeina :)

Hm... miten tämä soitetaan?
 
http://img168.imageshack.us/my.php?image=tabizv3.png
 
(läppä oli :D)

Sanokaapas biisejä missä soolo alkaa sellasella perskeleen nopeella asteikon alhaalta ylös sahauksella. Tyyliin Racer x - technical difficulties tai triviumin anthem

Miten saan kitarani (Epiphone Les Paul 100, kiinteä talla) säädettyä ysi-kielille? Aiemmin kitarassa olleet paksummat kielet, nyt uusilla soitettaessa rämisee oikein kunnolla. En ole aimmin säätänyt kitaroita yhtään.

Miten saan kitarani (Epiphone Les Paul 100, kiinteä talla) säädettyä ysi-kielille? Aiemmin kitarassa olleet paksummat kielet, nyt uusilla soitettaessa rämisee oikein kunnolla. En ole aimmin säätänyt kitaroita yhtään.
 
Sun pitää todennäköisesti hieman löysätä kaularautaa. Ja ehkä nostaa tallaakin. Käytä hakua, niin löytänet ohjeet.

Oikea käsivarsi on todella puutunut ja voimattoman oloinen. Olen soitellut nyt muutamana päivänä putkeen(useita tunteja päivässä) biisejä, joiden tempo hyppii siellä +200 bpm:ssä pelkillä downstrokeilla(!), koska se tuntuu olevan ainoa keino soittaa ne tiukan kuuloisesti. Kannattaisiko tästä käden jumiutumisesta ja puutumisesta huolestua ja pitää taukoa?

Oikea käsivarsi on todella puutunut ja voimattoman oloinen.
 
CROM!
Luulisi että M.A.C.H.O jäsen ei myöntäisi käsivartensa olevan voimattoman oloinen.
Jos olisin lääkärisi ,määräisin sinulle 2kk intensiivistä hauistreeniä.
 
Öö niin ,pidä taukoa. Ota iisisti. Soita vaikka 10min kerrallaan. Se nyt on loppupeleissä parempi että soittaa mielummin 10min kunnolla keskittyen kuin tunnin röpeltäen kun käsi huutaa hoosiannaa.
 
e:
TAI vaihtoehtoisesti voit opetella välillä vaikka Powerstationin - We Fight For Loven. Saat monta kärpästä yhdellä iskulla. 1. Opit maailman parhaimman kappaleen, 2. Kätesi saa lepoa rässäyksestä 3. Samalla toteutat Commandon sanomaa!

saisko neuvoja tai niksejä steel/hawaiji kitaran soittamiseen.
-opettelen soittamalla melodioita koristellen.

Voisiko joku laittaa perussoinnut voimasointuina tähän ?
 
Itseäni myös mietityttää se että kun eri sointuja otetaan kitaralla, niin mikä sen määrä mikä sointu kyseistä otteesta muodostuu.. (Tarkotan nyt siis sitä että esim, C otetaan eri paikoista, ja sitten varsinkin jos se halutaan kahdella kielellä) Sen tajuan että kuitenkin muodostettaessa C:n pitää olla mukana otelaudalta ;)
 
Jos ette tajunneet alempaa kysymystä niin jos joku voi kuitenkin vastata ylempään :)

Ois tämmönen juntti punkkari/ rokkari liikenteessä.. Puhistelin tuossa les paulin kopiotani ja vaihoin samalla kielet... sain siinä ohimennen pyöriteltyä tallan ja sen kielten korkeuden säätö homman päin v...ja... hyviä ideoita otetaan vastaan kuinka saan takasi kohilleen...

Voisiko joku laittaa perussoinnut voimasointuina tähän ?
 
Itseäni myös mietityttää se että kun eri sointuja otetaan kitaralla, niin mikä sen määrä mikä sointu kyseistä otteesta muodostuu.. (Tarkotan nyt siis sitä että esim, C otetaan eri paikoista, ja sitten varsinkin jos se halutaan kahdella kielellä) Sen tajuan että kuitenkin muodostettaessa C:n pitää olla mukana otelaudalta ;)
 
Jos ette tajunneet alempaa kysymystä niin jos joku voi kuitenkin vastata ylempään :)
 
Soinnun nimen määräävät ne sävelet, joista se koostuu. C-sointu koostuu sävelistä C, E ja G, joten niitä on syytä kitaran otelaudalta etsiä C-sointua muodostaessa. Luonnollisesti kitaran luonteen huomioon ottaen C-soinnun voi ottaa huikean monella eri tavalla. Heleyden takaamiseksi usein monet noista sävelistä kaksinnetaan: harvoin kitaristit soittelevat ihan vain kolmisävelisiä sävelryppäitä vaan siellä on sitten hyvinkin kaksinnettu jotain.
 
Sointujen muodostamisessa on kyse jostain sävelestä, joka otetaan sävelryppään pohjaksi ja sitten toisten sävelten suhteesta tuohon ääneen: kuten hyvin tiedät, että C- ja G-duurisoinnut ovat eri korkuisia, mutta sisäisesti niissä ovat ääneet samassa suhteessa perussäveleen ja juuri tämä seikka antaa niille niiden duurisointumaisen luonteen. Tämän lisäksi sointujen nimeämiseen vaikuttaa toki myös soinnun suhde itse _soinnun_ asiayhteyteen, eli mahdolliseen sävelteessä esiintyvään sävellajiin - ihan perinteisiä, ei vaikeasti hajotettuja kolmi- ja nelisointuja nimettäessä tuo ei vaikeuksia tuottane tai asiaa mutkistane.
 
Mainittakoon tähän nyt vielä esimerkkinä ne duurisoinnun sisäiset suhteet, jotka sen duuristavat elikkä duurisoinnuksi korvissamme muuntavat. Kuten aiemmin jo mainitsin, C-duurisointuun kuuluu säveliä nimeltä C, E ja G. Jos nyt esimerkiksi sen kitaran nappaat syliisi ja soitat sävelet C ja E, soitat itseasiassa intervallin (välimatkan), jolle on annettu nimi nimeltä suuri terssi. Sitten jos soitat sävelet C ja G, soitat intervallin nimeltä puhdas kvintti. Ja juuri nuo suhteet perussäveleen (suuri terssi ja puhdas kvintti) tekevät duurisoinnusta duurisoinnu. Mikäli olisimme ketunhäntäisiä kainaloissamme voisimme muuntaa suuren terssin pieneksi terssiksi ja näin ollen se suhde muuttuisi ja soinnusta tulisikin C-molli! Elikkästen siinä tapauksessa soinnun sävelet olisivat C, Eb ja G.
 
Suosittelen seuraavanlaista pähkinänkuorellista teoriapakettia:
Sävelten nimet opettelet tämän FAQ:n alusta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24161
Sitten intervallien nimet kuntoon: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24411
Sitten kolmisointujen muodostaminen: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24497
Sitten iso nippu sointuja käteen tuosta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=62355
 
En nyt noihin voimasointuihin puuttunut, mutta mikäli onnistut sisäistämään tuota asiaa niin takaan, että sinulta luonnistuvat sitten niin voimasoinnut kuin hyvin kalliinkin kuuloiset rykelmät! Kysele toki mikäli liian leväperäisesti jotain selitin.
 
Jälkiselvitys: Ainiin, noita voimasointuja vähän tuossa edellisellä sivulla ruodittiin, ja sävelten nimiä ei näköjään välttämättä tarvitse tuolta FAQ:sta katsoakaan kun huomasin juuri, että minullahan on tuossa sivun yläosassa sävelten nimiä koskeva raapustelu! Lue se.

^ ....
 
Kiitos hyvästä tekstistä ! Kyllä tajusin jotakin ja pitää sitten ajan kanssa lueskella kunnolla...
 
Kysyn vielä että olennaista on siis välimatkojen pituus samassa suhteessa ? (Jos fysikaalisesti ajatellaan niin ääneen taajuus jaettuna toisella taajudella tuottaa tulokseksi kokonaisluvun on kyseessä sama ääni, mutta eri korkeudelta... tähän siis oktaavitkin perustuvat ?)
 
Lisää pikakysymyksiä:
 
- Olen tässä miettinyt että mihinki perustuu lakipykälä, jonka mukaan tabit ovat kiellettyjä... yleensähän ne ovat jonkun henkilön omia teoksia eikä bändiltä varastettuja.

Lisää pikakysymyksiä:

- Olen tässä miettinyt että mihinki perustuu lakipykälä, jonka mukaan tabit ovat kiellettyjä... yleensähän ne ovat jonkun henkilön omia teoksia eikä bändiltä varastettuja.
 
Kappaleiden nuoteilla, lyriikoilla ja tabulatuureilla on tekijänoikeudet, kuten siis valmiiksi levytetyilläkin kappaleilla. Siinä ei paina paljon se, onko tabulatuuri kasattu itse kuuntelemalla vai onko se varastettu jostain bändin nuottikirjasta. Taloudelliset syyt tuossa siis ovat taustalla.. Ilmaiset tabulatuurit kuulemma vähentävät nuottikirjojen myyntiä. Osa bändeistä kuitenkin antaa luvan julkaista tabulatuurejaan ilmaiseksi. Suomalaisista esimerkkeinä Mokoma ja Stam1na..

E: http://www.musiikkikustantajat.fi/fi/faq.html
 
K: Olen ajatellut laittaa suosikkibändini kaikki lyriikat omalle kotisivulleni. Eihän siihen tarvita mitään lupaa, kun en itse saa siitä hommasta mitään?
 
V: Tekijänoikeus koskee Internet-kotisivuja aivan samalla tavalla kuin paperilla julkaisemista. Tarvitset siis luvat lyriikoiden eli laulujen sanojen julkaisemiseen. Nuottien ja sanoitusten myynti on lauluntekijöiden ja kustantajien tärkeimpiä tulonlähteitä. Jos sanat löytyvät ilmaiseksi kotisivultasi, kukaan ei enää osta niitä ja säveltäjä menettää työstään ansaitsemansa palkan.
 
Sama pätee tabulatuureihin ja nuotteihin.

Kysyn vielä että olennaista on siis välimatkojen pituus samassa suhteessa ? (Jos fysikaalisesti ajatellaan niin ääneen taajuus jaettuna toisella taajudella tuottaa tulokseksi kokonaisluvun on kyseessä sama ääni, mutta eri korkeudelta... tähän siis oktaavitkin perustuvat ?)
 
Oktaavin välillä taajuus kaksinkertaistuu. Esimerkiksi jos ohuen e-kielen 5. välistä soitettu A-sävel on 440 Hz, oktaavin päässä eli 17. välistä soiva A on 880 Hz.
 
Voi olla että puhuin paskaa koska en näitä juttuja tajua tai muista. Mutta onko se sitten niin olennaistakaan normijampan kannalta, en tiedä.

^
 
Kiitos hyvästä tekstistä ! Kyllä tajusin jotakin ja pitää sitten ajan kanssa lueskella kunnolla...
 
Kysyn vielä että olennaista on siis välimatkojen pituus samassa suhteessa ? (Jos fysikaalisesti ajatellaan niin ääneen taajuus jaettuna toisella taajudella tuottaa tulokseksi kokonaisluvun on kyseessä sama ääni, mutta eri korkeudelta... tähän siis oktaavitkin perustuvat ?)
 
En oikein tiedä mitä tarkoitat, sillä en ole paljoa noita taajuuksia miettinyt. Nuo sointujen sisäiset välimatkat kannattaa ajatella ennemmin vaikka puolisävelaskelina kuin jakamalla taajuuksia keskenään. Kvintti olisi näin ollen seitsemän puolisävelaskelta ja suuri terssi neljä. Nämä intervallit löytyvät sitten kaikista perusmuotoisista duurikolmisoinnuista. Esimerkkeinä:
 
C-duuri: C-E-G
E-duuri: E-G#-B
A-duuri: A-C#-E
 
Jossa toinen sävel on aina suhteessa suuren terssin päässä ensimmäisestä ja viimeinen sävel kvintin päässä ensimmäisestä (ja pienen terssin päässä toisesta). Toisenlaisissa soinnuissa nuo suhteet ovat erilaisia ja sen vuoksi ne kuulostavat erilaisilta. Vähennetyssä kolmisoinnussa on pieni terssi (3 puolisävelaskelta suhteessa ensimmäiseen ääneen) ja vähennetty kvintti (6 puolisävelaskelta suhteessa ensimmäiseen ääneen):
 
Cdim: C-Eb-Gb
Adim: A-C-Eb
Gdim: G-Bb-Db
 
Eli todellakin on niin, että olennaista on niiden sävelten välimatkat samassa suhteessa sillä jos niitä välimatkoja muutetaan, muuttuu soinnun luonne. Tietenkin sointuja voi kääntää, eli sävelten ei tarvitse aina olla samassa järjestyksessä. C-duurisoinnun voi ottaa ainakin näin:
 
perusmuoto: C-E-G
terssikäännös: E-G-C
kvinttikäännös: G-C-E
 
Vähän tuokin vaikuttaa soinnun luonteeseen, mutta olennaista on se, että harmonia kuulostaa edelleen C-duurisoinnulta.

Oktaavin välillä taajuus kaksinkertaistuu. Esimerkiksi jos ohuen e-kielen 5. välistä soitettu A-sävel on 440 Hz, oktaavin päässä eli 17. välistä soiva A on 880 Hz.
 
Voi olla että puhuin paskaa koska en näitä juttuja tajua tai muista. Mutta onko se sitten niin olennaistakaan normijampan kannalta, en tiedä.
 
Totta puhut tuosta. Ennen nykyistä tasavireistä järjestelmää ei sointuja voinut transponoida mihin tahansa sävellajeihin, sillä ne sävelten taajuuksien suhteet eivät enää tuottaneet sellaisia lukuja, jotka kuulostaisivat vireisiltä. Myönnän tosin, että en ole paljoa aiheeseen tutustunut, enkä siksi sen enempiä sotke tätä, sillä on vain hämäriä mielikuvia ja osaamattomuutta selittää kun ei tiedä.
 
Tuolta kuitenkin voisi katsahtaa:
http://www.uta.fi/mute/vir01.htm
 
"Ns. puhdas viritys perustuu yläsävelsarjan tuottamiin lukusuhteisiin. Viritys toimii täydellisesti kuitenkin vain harvoissa sävellajeissa kerrallaan: modulointi kaukaisempiin sävellajeihin tulee mahdottomaksi. "
 
"1600-luvulla viritysjärjestelmiä kehitti saksalainen säveltäjä, urkuri ja teoreetikko Andreas Werckmeister. Hän hajotti Pythagoraan komman eri sävellajien kesken niin, että sen aiheuttama epävireisyys häiritsisi mahdollisimman vähän, ja että samalla virityksellä voitiin musisoida kaikissa sävellajeissa. Werkmeister hävitti komman epäsäännöllisellä tavalla, mistä johtui, että eri sävellajit kuulostivat erilaisilta."
 
"Tämän kehityksen lopputulos on tasavireinen viritysjärjestelmä, jossa komma on jaettu tasan kaikkien kvinttien kesken. Tässä järjestelmässä sävelkorkeudet lasketaan logaritmisen laskentakaavan mukaan. Tasavireisyys tekee kaikista sävellajeista täsmälleen samanlaisia ja antaa siis mahdollisuuden täysin vapaaseen modulointiin."
 
Tämä tosin ehkä menee aika kauas jo tuosta sointujen muodostamisen teoriasta, :-D.

Minkalainen tekniikka siihen siihen plektran liikuttamiseen ees-taas tarvitaan? Akustista kitaraa tarkotan. Se ei taho millää onnistuu niinkun vähän nopeammin.. miten sitä tulis pitää, normaalisti vai jollain eri tavalla ja miten sitä sitten liikutetaan?

Minkalainen tekniikka siihen siihen plektran liikuttamiseen ees-taas tarvitaan? Akustista kitaraa tarkotan. Se ei taho millää onnistuu niinkun vähän nopeammin.. miten sitä tulis pitää, normaalisti vai jollain eri tavalla ja miten sitä sitten liikutetaan?
 
Siis soittaessa kaikkia kieliä yhtäaikaa vai yhtä kieltä kerralla?
Kaikkia kieliä rämpyttäessä kannattaa muistaa, ettei se liike lähde niinkään kyynerpäästä vaan ranteesta. Ja käsi rentona.
 
Se "oikea" tapa pitää plektraa on tämä:
http://user156177.websitewizard.com/images/pick.png
http://www.guitarlessonworld.com/lessons/images/l8_f1.jpg

Vinkkejä Tommy Emmanuelin Borsalinon soittoon? Ei ole tuota boomchuck tyyliä tullut opeteltua sen kummemmin. Tuubista löytyy video missä näkyy nuo vasemman käden otteet hyvin mutta menen silti sekaisin koko hommassa
 
http://www.youtube.com/watch?v=mmmAOF2lJTw

Siis soittaessa kaikkia kieliä yhtäaikaa vai yhtä kieltä kerralla?
Kaikkia kieliä rämpyttäessä kannattaa muistaa, ettei se liike lähde niinkään kyynerpäästä vaan ranteesta. Ja käsi rentona.
 
Se "oikea" tapa pitää plektraa on tämä:
http://user156177.websitewizard.com/images/pick.png
http://www.guitarlessonworld.com/lessons/images/l8_f1.jpg
 
Joo siis tarkotin yhtä kieltä kerralla.