Kitarat: soittaminen ›

D'andrea Spectra plec 2.0mm on parhaaksi todettu. Nopeiden sweeppien kanssa tulee välillä hivenen ongelmia noin paksun kanssa, mutta jonkun yhdessä-kahdessa soolossa käytetyn erikoistrikin takia en suosikkiani pois vaihda.
 
Niin, ja koulussa kokeilin joskus paremman välineen puutteessa rämpyttää akustista markan kolikolla. Ihan kiinnostava soundi, kunhan jujun oppii.

Eilen kävin ostamassa pari Dunlopin .60 Tortexia ja kyllä ne aika hyviltä vaikutti. Jospa niillä soittas nyt vähän aikaa.

0.75 mm on optimaalinen kompromissi, jolla pystyy handlaamaan sekä soolot niin ettei löpsy ja läpsy liikaa, sekä hakkaamaan komppia aggressiivisemmin ilman että kolme ylintä kieltä katkeaisi saman tien.

Ohuella plektralla on näköjään helpompi soittaa myös artificial harmonicseja.

No itseasiassa plektran paksuus on aika tärkeä asia minusta.
Se vaikuttaa soittoon ja saundiinkin yllättävän paljon.
Akustista kitaraa soittaessa käytän vähän ohuempaa plektraa. Esim. Dunlop Tortex 0.88
 
Sähkökitaraa soittelin aikaisemmin myös samalla kuin akustista,mut sit huomasin että oikean käden peukalo alkoi
kipeytyä jostain kumman syystä.Luultavasti johtui juuri siitä että plektra antoi periksi hieman,ni täytyi puristaa sitä lujempaa ja niin peukalo sit kipeytyi.
Vaihdoin sitte plektraa paksumpaan ja hieman isompaan ja soitto on parantunut,parempi tatsi ja saundikin on hyvä.
Käytän tällä hetkellä Ibanezin H16HS-KG:ta ja se on plektra
mitä olen kauan hakenut. Se on tarpeeksi kova,ei anna periksi niin paljoa ja pinta plektrassa on kivan karkea,pysyy
hyvin sormien välissä vaikka sormet hikoilesivatkin.

DŽAndrean 0,50:siä ja Fenderin Heavyja. Nuo DŽAndreat on kyllä löysiä, mutta hyviä komppaamiseen ja tilukki menee.

Mun lemppari on 0,88

Sähkökitaran kanssa dunlopin gator 1,14 ja akustisen kanssa dunlopin tortex 0,73!!

Tunloppeja, 1.14 mm. Sillä voi soittaa koskettimia ja munniharppua. Sillä voi soittaa myös kitaraa.

dunlopin 1.5mm

dunlopin pinkit/purppurat 0.96mm kilppariplekut rulaa. 1.14mm turtlesit on kans iha jees :)

0.75 mm on optimaalinen kompromissi, jolla pystyy handlaamaan sekä soolot niin ettei löpsy ja läpsy liikaa, sekä hakkaamaan komppia aggressiivisemmin ilman että kolme ylintä kieltä katkeaisi saman tien.
 
Kyllä ne kielet kestää, ellei nyt ihan kumilangat ole. Joku ysi-kymppisetti on kestänyt ihan hyvin 1,5millisellä soiton vaikka niitä on runnottu hauislihaksillakin.
Tai ainahan voi laittaa mahe-kielisetin.

Itse soittelen Dunlopin Tortexilla joka on 0.73mm. Eli se keltainen.
 
- Aardfather

Dunlopin Jazz III on parhautta.
 
Joo, ne punaset on hyviä, ja usein käytän myös niitä XL:iä. Ibanezin Hikizume 1.2mm on pyörinyt käsissä aika usein viimeaikoina.

keltainen on aina keltainen...

Ite oon alkanu nyt käyttää noita Jazzi III XL:liä. Hyviä on. Ne on punasia. Mustia XL:liä ei täällä päin ole näkyillyt.

Mulla on aina ollu jotain 1 mm plekuja, mutta oikean kokoisia ei ole oikein tullut vastaan. Normaalikokoiset on mulle liian isoja, en tiedä miksi. Aikaisemmin käytin näitä Fenderin ruskean kirjavia ja yleensä leikkasin saksilla pienemmiksi ja joskus olen porannut niihin reikiäkin paremman pidon aikaansaamiseksi :) Syksyllä tuli sitten vastaan valmiiksi sopivan kokoinen ja paksuinen plektra. Niitä vain ei ollut liikkeessä kuin kolme kappaletta ja nyt olen niitä yrittänyt varjella hukkumiselta. Tietääköhän joku merkin: valkoinen, varmaan 1 mm:n paksunen ja toisella puolella skorpionin kuva, pinta hieman karhea.

joku tunlopin 1.5mm

Dunlop Stubby 3.00 mm. Hyvä pikkaustuntuma.

Violetti Dunlopin 0,96 mm.
Se missä on alligaattorin kuva.