Kitarat: soittaminen ›

Vastaus taitaa löytyä mun allekirjoituksesta.
 
nimenomaan tuo

Terve
 
...Jotkut saa nautinnon kaasunaamari päässä ostoskeskuksessa runkkaamisesta ja toiset tilutuksesta.
 
Eikös tämä nyt ole suurinpiirtein sama asia?
;)

Hyvä tiluttaja --> musiikillisesti lahjakas
 
Mitähän tähän sanoisi? Sanompa, jotta täyttä paskaa.

Jos joku ei tykkää tiluttelusta, niin miksi sitä tarvii tuoda esille kokoajan?! Jos ei tykkää, niin voi soitella sitä hidasta, "emotionaalista" bluesia kotona siellä peiton alla. Itse tykkäilen tiluttamisesta, tietysti sen takia, että se on koleeta. :P

Itse en pidä tilukitaristeista ihan vaan siksi, että heidän soundinsa on 99% tapauksista aivan perseestä. Siis se sama ylikompressoitu runkkusärö kuin kaikilla, ja sen takia jokainen ääni tulee tasan yhtä kovaa. Ja se taas on minun mielestäni todella huonon kuuloista.
 
Itse miellän tuollaisen soittamisen MIDI -musiikiksi. Ainoa tehokeino on laittaa ääniä mahdollisimman tiheään, koska kaikki muut soiton ulottuvuudet ovat tukossa ja poissa käytöstä. Vaikea selittää miten itse sen näen, mutta usein esimerkiksi rumpaleista kuvitellaa ihan samalla tavalla. Siis että paras rumpali on se, joka vetää tuplabasaria nopeiten. Kuitenkaan kukaan niistä rumpaleista ei osaisi kuljettaa kappaletta samalla tavalla kuin vaikkapa Aku Syrjä (tämä ei ole vitsi). Tähän vaikuttaa jo sekin, että yleensä mättörumpaleiden soundit on geitattu ja kompressoitu niin pahasti, että minkäänlaisten nyanssien esiin tuominen on mahdotonta. Sama se on mielestäni kitristeillakin.
 
Poikkeuksia löytyy... jos esimerkiksi Ynkkä vetäisi sooloa samalla soundilla kuin Jimi Hendrix Machine Gunissa, niin varmasti tykkäisin. Se vaan vaatii jo taitoa että saa kitaran laulamaan sillä tavalla ilman apuvälineitä...

siksi paul gilbert on niin kova äijä kun se ei runkkusäröile,
eipä se kyllä nykyään taida edes tilutellakkaan.. niin ja farreri taitaa muuten olla aika malliesimerkki runkkusäröstä..

Selittäkääpä joku mulle, mitä nautintoa tilutuksesta saa. Mitä järkeä on hakea vain sitä nopeutta soittoon, eihän se ole kuin tekninen suoritus. Naama vakana vedetään hirveällä nopeudella, en ymmärrä alkuunkaan.
Eikös musiikin pitäisi olla emotionaalinen elämys, eikä mikään urheilukilpailu, ihmettelen vain.
Mikä on asian ydin?
 
EDIT: Esikuviini saataa kuulua Satriani ja Rhoads, mutta aivan jostain muusta syystä kuin tuosta tiluliluilusta.
 
näin kirjoittavat henkilöt jotka eivät itse osaa edes tappingia...ja ovat sitten kateellisia nopeammille soittajille...

Siis tekniikka on nopeuden kannalta kunnossa, mutta muistaakseni täällä oli joskus threadi jossa näytettiin videopätkä jostain Farerin hitaammasta kappaleesta(ei vittu) jossa tämä koitti vibratoja....hyvin huonolla menestyksellä. Saattaisin löytää sen nahkiksen loistavan kommentin täältä jostain.
 
Pikkaustekniikan puolesta näyttäisi olevan kunnossa, vibratosta ja venytyksistä on paha mennä sanomaan, kun en ole nähnyt. Todennäköisesti ne ovat aika hirveän kuuloisia, jos äijän kotisivuja on uskominen (don't expect to find here any vibratos, bends tjsp...). Monilla tilukitaristeillä (Kirk Hammett melkein pahimpana) on surkeat vibraatot, mutta onhan onneksi poikkeuksia (mm. Zakk Wylde, Steve Vai).

Zakk Wylde, Steve Vai).
 
Steve Vaista on paha mennä sanomaan, en yksinkertaisesti ole kertaakaan kuullut koko heppua(hyvin noloa mun kannalta) mutta Zakk on kyllä aika paljon enemmän kuin tilukitaristi.

Zakk on kyllä aika paljon enemmän kuin tilukitaristi.
 
Juu kyllähän sillä rauhallisemmatkin biisit mukavasti taipuu.

No ihan rehellisesti sanottuna Zakk Wylden vibrato kyllä tökkii aika pahasti...meikäläiselle.
 
mutta tietysti makuasiahan se on..

Zakk on kyllä aika paljon enemmän kuin tilukitaristi.
 
Komping that!!
 
Zakk on silti oivallinen esimerkki mitä "tilutus" voi olla parhaimmillaan.

Viisaus:
 
Vaikka et pitäisi tiluttamisesta, niin voihan sitä harjoitella, että sais lisää tarkkuutta ja bodia sormiin.
 
Aamen.

ei se tiluttaminen mulle mikään pakkomielle ole mut kyl mä sitä koitan aika paljon treenata koska ei siit mitään haittaakaan oo.ja eikä sitä koskaan tiedä mimmoseen tilutilubändiin joutuu soittaan.kyllähän tilutus on ihan hyvän kuulosta mut kyl jotkut hitaammatkin soolot on tosi hyviä esim.jotkut in flamesin soolot.ja on varmaan vähän vaikeempaakin tehdä vähän hitaampi soolo ku järjetön tilutus?

Taas tästä tapellaan...
 
Mikä haittaa tiluttajista on? Jos jollain ei ole musiikillisia lahjoja niin kyllä se saa yrittää tehdä samaa matematiikkaa ja fysiikkaa käyttäen. Itse ei vain tuon lähestymistavan tuotoksia kategorioi musiikin piiriin. Kyllä musiikin pitää kertoa tekijänsä tunteista, oli se sitten metallia, jazzia, tai bluesia. Jos musiikin kriteeri on se että se kuulostaa hyvältä korviin, niin silloin on äidin puhekin musiikkia.
 
On totta, että mitä nopeampaa, sen vaikeampaa.
Oletko itse tiluttaja? Tee testi:
Jos tykkäät soittaa nopeasti, mieti soittotapaasi. Soitatko nuotteja vai nuottijonoja? Soitatko yhden nuotin kerrallaan? Vai pistätkö peräkkäin 12:n nuotin arpeggion ja siihen perään molliskaalaa 8 nuottia?
 
Hyväksyn tiluttajat, mutta musiikista he eivät tajua mitään. Älkäämme silti heitä siitä moittiko, koska miten he voisivat edes tietää etteivät tiedä siitä mitään?
 
Se Marcus Paus juttu tuossa aiemmin oli muuten totta. Ja lukukin muistaakseni täsmäsi: 46,67 nuottia/sekunti. Ja ennätys tehtiin jo nuorena poikana, oliskikohan ollut 15-vuotiaana.

on vähän kateellisuuden makua sellaisissa jutuissa, joissa tiluttajat haukutaan mulkuiksi ja musikaalisesti lahjattomiksi pelkiksi suorittajiksi ja samassa vouhotetaan, että "minäpä soitan hidasta hienon kuuloista bluesia jes!". no siis eiköhän ole niin, että on hienoa jos yksinkertainen kuulostaa hyvältä, mutta on kyllä myös hienoa jos tekniikallisesti vaikea ja ehkä vielä helvetin nopea juttu kuulostaa yhtä hyvältä tai paremmalta. en koeta puolustaa tilutusta, koska "tilutus" sinänsä saa ihon kananlihalle, kun väkisinkin tulee joku ynkkä ja ferrarin rankkisko mieleen, mutta on tavallaan huono asia jos biisissä on pelkästään nopeita osia, tai pelkästään hitaita ja tylsiä osia, riippuuhan se tietenkin tyylilajista aika paljon. kuitenkin minusta on niin, että ihan sama mitä musiikkia soitat, niin koeta nyt hyvä ihminen saada se kuulostamaan korvaasi/muiden korviin hyvältä. on vitun väärin ajatella, että "joo tuo yleisö on perseestä, kun ei saatana mene perille, että mä oon vitun kova kitaristi ja loistava muusikko ku mä vedin tohon äskeiseen biisin niin helkkarin nopean soolon, etten kerenny edes kuulla puoliakaan nuoteista joita soitin". ja sitten jos arvostellaan, että "tuo tilulilu-biisi oli kyllä ihan perseestä", niin vastapalloon tulee kommenttia kitaristilta, että "niin joo, vitun idiootti oo sä hiljaa siinä, ku et tajua mitään musiikista, oot vaan vittu kateellinen ku et osaa soittaa niin nopeeta ku mä. että oohan hilijaa!". pelkästä tilusta on musikaalisuus monilla kaukana kun ei saatana älytä että jos soittaa blues-asteikkoa tempoon 220 ni se ei helvetti oo bluesia. ei moni tiedä edes mitä asteikkoa mihinkin kannattas vetää kunhan vaan soittaa niin nopeaa ettei kukaan kerkeä virhettä huomata. tämä ei kaikkiin päde ja joittenkin tiluttajien soitto on sairaan hienon kuulosta, ja heille nostan hattua. wannabe-urpot sais mennä kotiinsa itkemään. kun asian tekee liian nopeasti, niin se vähän niinku tulee tehtyä huolimattomasti. ei sitä helevetti kolmen hehtaarin nurmikkoa viiteen minuuttin ajeta puutarharattorilla nii!

ei se tiluttaminen mulle mikään pakkomielle ole mut kyl mä sitä koitan aika paljon treenata koska ei siit mitään haittaakaan oo.
 
Tähän on kyllä pakko vastata...:)
 
Tiluttamisen harjoittelussa on hyvinkin suurena vaarana se, että luulet sitä oikotieksi onneen. Eikä aikaakaan niin huomaat soittavasi joka kohtaan arpeggioita ja skaaloja.
 
ja eikä sitä koskaan tiedä mimmoseen tilutilubändiin joutuu soittaan.
 
Niin, ne voi vaikka pakottaa sut soittamaaan tilua. Niin sitä musiikkia juuri tehdään, sulassa harmoniassa.

Tämän tittelin saa Marcus Paus 46.67 nuotin nopeudellaan (En ole aivan varma tuosta luvusta, yli 40 se kuitenkin oli.). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Marcus Paus olisi paras.
 
Tässä tämä Marcus sitten tiluttaa sydämmensä kyllyydestä:
 
http://perso.club-internet.fr/fabienm/paus/secret.mp3
 
Tyylikästä!!!11
 
Eikös siinä käynyt niin, että kun sitä Marcuksen soittoa alettiin analysoimaan, paljastui, että laite, joka mittasi tämän huiman tuloksen laski myös kaikki häiriöäänet mukaan nuoteiksi?

Tää on tietysti tullu miljoonaan kertaan todettua...mutt ei mulle ainakaan soiton/soolon nopeus/vaikeus ole se kriteeri, jolla lajittelen hyvän ja huonon kitaroinnin. Tykkään hyvistä jutuista. Olkoon ne soitettu nopeasti tai hitaasti...vaikeasti tai simppelisti. Kokonaisuus ratkaisee!

Hyvä tiluttaja --> musiikillisesti lahjakas....
 
Ennenminki sorminäppäryllisesti lahjakas.. Tai teknisesti lahjakas.
 
ite tunnen henkilökohtasesti mahdottoman nopeita kitaristeja, jotka ei sitten muuta osaakkaan ku tiluttaa.
 
Ja aina ku menee vaikkapa bändi iltoihin kattomaan mitä sielä on, nii pelkkää suhinaa vaan kuuluu, koska ei ne tajua että miten saadaan hyvä saundi, vaan ne arvostaa sitä että kuka tiluttaa niin nopeata että ei saa enää mitään selvää.
 
On toki musiikillisesti lahjakkaita tiluttajiakin olemassa, mutta ne tuskin piettää tilutusta merkityksellisenä musiikissa