Kitarat: soittaminen ›

Ainakin Stratovariuksen (R.I.P) nuottikirjassa on tabulatuurien päällä aika-arvo eli käytännössä normaali tabulatuuri jossa numerot on kuin nuoteissa pallukat =D

Sä ymmärsit nyt väärin kommenttini. Halusin vaan korjata sen väitteen, että ei voisi olla ammattilainen ilman nuotilukutaitoa, sillä sehän ei pidä paikkaansa.
 
OK. En tainnut lukea lainaamaasi kohtaa. My bad.
 
Noin muutenhan sinulla tuntuu olevan asenne ihan kohdallaan. Semmoisen asian voisin vielä nostaa esiin, että nuottien - ja muunkin teoriapuolen - opettelun kautta voi oppia ymmärtämään niitä juttuja, jotka kuulostavat hyvältä. Pääsee lähemmäksi sitä musiikin syvintä olemusta... :-)
 
Mutta en mä noita asioita tuputa. Jos ei jotain pidä itselle oleellisena, niin sitten ei pidä.

Semmoisen asian voisin vielä nostaa esiin, että nuottien - ja muunkin teoriapuolen - opettelun kautta voi oppia ymmärtämään niitä juttuja, jotka kuulostavat hyvältä. Pääsee lähemmäksi sitä musiikin syvintä olemusta... :-)
 
Se on kyllä ihan totta...
 
Hirveen usein vaan tulee esille sellaisia väitteitä, ett musiikkia ei voi edes ymmärtää, jos ei osaa nuotteja. Tällainen väitteet tulee usein sellaisilta, jotka on koko ikänsä mahdollisesti osanneet nuotit ja opetelleet kaiken sitä kautta. Silloin mikään muu tapa oppia ei välttämättä tunnu järkevältä tai edes mahdolliselta. Kuitenkin lopputulos saattaa olla ihan sama. Toinen tapa on ehkä hieman nopeempi toiselle...tai päinvastoin.
 
Eli pitäs enemmän oppia kunnioittamaan sitä, ett oma tapa ei välttämättä olekkaan se ainut ja oikea...vaikka se itselle ehkä tuntuukin ihan päivänselvältä. Siinä on se syy, miksi olen joskus kritisoinut näitä kommentteja...

Klassisen kitaransoiton ammattilaiseksi on lähes mahdotonta päästä ilman nuotinlukutaitoa. Flamencokitaristeilla taas on huono maine nuotinlukijoina, mutta onhan heitäkin ammattimuusikoina vaikka kuinka paljon. Nuotinlukutaito ei ole välttämätöntä ja sen opiskeluun ei kannata tuhlata aikaa, jos kokee sen liian vaikeaksi. Mutta jos mietitään esimerkiksi tilanne, että olet hyvä kitaristi ja sulla alkaa olla aika paljon proggiksia erilaisten soittajien kanssa. Ei esim. joku sellisti, tai mikä tahansa jonkun muun instrumentin soittaja välttämättä osaa kirjottaa/toimittaa sulle tabulatuureja sun osuudesta biisissä. Aika noloa sitten selitellä, että nuoteista ei osaa soittaa pätkääkään, mutta muuten tilut ja lilut menee. Ja aika monesti laulajiltakin saa vain nuotit, eikä mitään tabulatuureja.

Tabulatuurit on perseestä.....

Tabulatuurit on perseestä.....
 
Asiallisuutta kaivattais

En jaksanut lukea ketjua, mutta sanon nyt kuitenkin oman mielipiteeni. Nuotit vaatii hiukan enemmän totuttelua, mutta voivat sisältää paljon enemmän informaatiota verrattuna tabulatuureihin.
 
Aika-arvot voi näkyä tabulatuurissa, mutta pikkuisenkin vaikeammat rytmit ja etenkin useampi itsenäisesti seikkaileva ääni ovat varmaan yhtä helvettiä lukea. Ja tabulatuurit eivät näytä äänen kestoa.
 
Nuotit mahdollistaa kommunikaation muidenkin, kuin kitaristien kanssa.
 
Fraseerausviitteet(säekaaret, staccatot, varsien toisiinsa sitominen fraasin mukaan, jne.) helpottavat kappaleen hahmottamista visuaalisesti lapulta.
 
Merkintöjä puuttuu tabulatuureista. Miten laittaisitta vaikka arpeggioviivan, tremolon, aksentin, nopeat ja tarkat cresc. ja dim.(hiuspinnin asema), staccato-tenuto, jne. loputtomiin riittää noita.
 
Ja ennenkaikkea tabulatuuri on tarpeeton, sillä sinne tänne muutaman nuotin päälle voi laittaa merkinnän kielen numeron(ympyröity), tai SUL (ja se kieli, jolta ääni soitetaan kapiteelilla), niin mielekäs sormitus on helppo päätellä. Muita merkintöjä en tiedä. En ole kitaristi.

kyllä tabulatuureihin voi merkitä ihan kaiken saman kuin nuotteihinkin, nuotin kestot ja semmoset. mutta netistä ei paljo löydä kyllä hyvin tehtyjä tabuja. nuotit ovat epäkäytännöllisiä ainoastaan yhdessä asiassa. eli siis siinä, että niistä ei kitaristi nää sormituksia, ne pitää keksiä ite. paitsi joskus on voitu merkitä viivaston päälle jos nuotti soitetaan vapaalta kieleltä tai mistä asemasta tietty juttu soitetaan. ja sekin vielä, että minä osaan soittaa koskettimia nopeammin kitaratabuista kuin nuoteista.

Mä en osaa nuotteja ja sekös vituttaa. mont kertaa oon alkanu opettelee nuotteja himas, mut sit ne on jääny ku en oo tarvinnukkaan niitä misssään.
Oon ehdottomasti sitä mieltä et nuotit on se "oikee" ratkasu. Vähän känttyst, vedät tabuist ni sä tiiät et pitää ottaa kolmos kielelt seiska nauha ku taas nuoteist luetaan suoraan ku kirjast et se on A.
Tabuist ku opettelee ni ei ikinä opi oikeesti tuntemaan kitaraa. asteikot oppii muistaa numeroina ja siitähän o hitosti hyötyä...
Nuoteissahan voi merkitä(eikö vaa?) aseman mist soitetaan eli esim VIII o kasi jolloin soitetaan siitä kohtaa otelautaa. sormitukset voidaan merkitä molemmille käsille klassises eikö? Kylhä jossai esim Guitarproossa pystyy ihan tulostaa tabuja mis on samallail aika-arvot ku nuoteiski. nuotit on niittenki tabujen päällä.
kai ny jotai mättöö voi vetää ilman nuottienlukutaitooki jos vaa opettelee biisit reeniksel ja lähtee hakkaa. onneksolkoon jos jaksoit lukee näin pitkälle...

Ei kannata tuhlata aikaa nuotteihin, kun senkin ajan voi keskittää soittamiseen.
 
Soittotaitoon voidaan lukea myös primavista, joka on kätevää monissa keikkatilanteissa ja soittamisen tarkistelu siltäkin kannalta, mitä tulee soitettua noin teoriassa. Elikkä harjoittelu voi olla myös pelkkää aivotyöskentelyä ja pohdiskelua ja sekin on hyödyllistä. Myöskin uuden biisin opettelu on helpompaa ja nopeampaa nuoteista, kuin tabeista ja kuulolta, jos vaikkapa levyä ei ole saatavilla tai sisältää hankalampia juttuja. Teoreettinen käsitys on myös helpompi hankkia tuijottamalla nuottiriviä tabujen sijasta.

Merkintöjä puuttuu tabulatuureista. Miten laittaisitta vaikka arpeggioviivan, tremolon, aksentin, nopeat ja tarkat cresc. ja dim.(hiuspinnin asema), staccato-tenuto, jne. loputtomiin riittää noita.
 
On tietysi hieno, kun joku on näin hyvin perillä näistä jutuista, mutt hei...saisko pikkasen maanläheisempiä esimerkkejä?!:D
 
Mä oon käsittäny, ett noi tablat on vähän niinku köyhän miehen nuotit. Tuskinpa niillä edes yritetään korvata nuotteja?! En usko, ett kukaan lähtis keikalle soittamaan tabulatuureista?;)

On tietysi hieno, kun joku on näin hyvin perillä näistä jutuista, mutt hei...saisko pikkasen maanläheisempiä esimerkkejä?!:D
 
Kyllä nuo ovat ihan maanläheisiä. Kitara- tai pianotunneille mentäessä nuo opetellaan varmaan ensimmäisen vuoden sisällä lapsena. Kyllä niitä huomattavan paljon vaikeampiakin sitten löytyy, jos vähänkään miettii. Perusasioita, jotka tulisi kaikilla olla hallussa ovat yllämainitut.

Kyllä nuo ovat ihan maanläheisiä. Kitara- tai pianotunneille mentäessä nuo opetellaan varmaan ensimmäisen vuoden sisällä lapsena.
 
Lapsena?!

Mielestäni nuotit ovat paljon tarkemmat kuin tablatuurit... Olen soittanut klassista 7œv joten alkaa nuo kohtuu selviltä jo näyttämään. Akustista soitan nuoteista ja sähkökitaraa tablatuureista.

Lapsena?!
 
No kyllä!
 
arpeggioviivan,
 
Sointu soitetaan arpeggiona, eli brimmm, eikä kaikkia kieliä sytytetä mahdollisimman tarkasti yhtäaikaa. Nuoteissa aaltoileva viiva soinnun edessä(joskus varustettu nuolenpäällä suuntaa osoittamassa
 
tremolon,
 
Haluttaessa paksua sustainia, samaa säveltä soitetaan nopeasti peräkkäin. Merkintään nuotin varren päällä olevilla vinoviivoilla. Viivojen määrä ilmaisee nopeuden, kuten nuotinvarsien väkäset.
 
aksentin,
 
Ääni aksentoidaan, eli soitetaan kovasti. Ilmaistaan merkillä >
nopeat ja tarkat cresc. ja dim.(hiuspinnin asema)
 
crescendo-voimistuen, diminuendo hiljentyen ja kun nuo laitetaan tarkasti muutaman sävelen kohdalle, niin merkitään venytetyillä merkeillä.
 
staccato-tenuto
 
staccato erotellen-eli äänet soitetaan lyhyenä(piste), tenuto-äänet soitetaan pitkinä(viiva), legato-sitoen äänet(kaari).
 
Näitä vastaavia on aivan tajuttomasti, mutta nämä nyt ainakin täytyy tietää.

No kyllä!
 
Siis tarkoitin, ett onks ne ihan pakko opetella just lapsena?!;)
 
No joo...siis tämähän on mielenkiintoista sinänsä, mutt just tässä tullaan sen kysymyksen äärelle, ett onko kappale aina soitettava juuri sen tietyn kaavan mukaan. Ymmärrän toki, ett joillekkin on...ja esim. klassisella puolella tällaset jutut on ehkä välttämättömiä.

Jousisoittimiakin pitäisi toimintaperiaatteensa vuoksi voida ilmaista tabulatuureilla, niin voisiko joku kirjoittaa mun omakuvassa olevan katkelman tabuilla ja tarkastellaan kaikki yhdessä sen luettavuutta. Osa nuottiviivoista on kadonnut, kun en osannut sitä kuvankäsittelyohjelmaa käyttää, mutta eiköhän noista äänistä selvää saa.

Osa nuottiviivoista on kadonnut, kun en osannut sitä kuvankäsittelyohjelmaa käyttää, mutta eiköhän noista äänistä selvää saa.
 
Eikö kuitenkin kannattaisi opetella käyttämään sitä kuvankäsittelyohjelmaa?;)

niistä ei kitaristi nää sormituksia, ne pitää keksiä ite. paitsi joskus on voitu merkitä viivaston päälle jos nuotti soitetaan vapaalta kieleltä tai mistä asemasta tietty juttu soitetaan.
 
Ei jokaista sormitusta tarvitsekaan merkitä; usein on aivan itsestäänselvää, mistä sävel on kätevintä soittaa. Nuoteista kitaraa soittavat tietävät, mitä tarkoitus.
 
Niissä nuoteissa, joita olen soittanut ja joihin sormitukset on merkitty, ei ole mulle muistaakseni koskaan ole jäänyt mitään epäselvää sormitusten suhteen. Eri juttu on tietysti se, että aika usein varsinkin kevyen musan nuoteissa sormitusmerkintöjä ei ole - mutta se ei ole itse nuottikirjoitusjärjestelmän vika, vaan kirjoittajan.

Tabuista on helpompi soittaa.. Näkee suoraan mistä kohasta pitää ottaa jne.
 
Pitemmän päällehän se on makuasia