Kitarat: soittaminen ›

Jos soittaa rumpuja ja on halukas opettelemaan Metallican biisejä, niin onko parempi katsella nuoteista, miten rummut pitäisi mennä vai kuunnella levyltä päin vittua menevää soittoa?
 
=)

tender.insanity: Jos soittaa rumpuja ja on halukas opettelemaan Metallican biisejä, niin onko parempi katsella nuoteista, miten rummut pitäisi mennä vai kuunnella levyltä päin vittua menevää soittoa?
 
=)
 
Ne on itse keksinyt ne biisit joten ei ne voi soittaa niitä väärin. Mutta mitä itse aiheeseen tulee, niin mun mielestä ei ole väärin soittaa nuoteista tai tabeistä. Onhan niitä nyt käytetty kautta maailman sivu!?!?
 
Soittajana soisi ihmisten kypsyvän sille tasolle etttei mitään väärin soitttamista ole edes olemassa, vaan aina kun poiketaan alkuperäisestä sovituksesta on kyse tulkinnasta;-). Jos soitto kuulostaa kamalalta, niin sitten pitää opetella lisää niin kauan että tulkinta tyydyttää. Eikä ole yksi tai kaksi kertaa kun uudellen tulkittu kappala niittää alkuperäistä enemmän mainetta ja ihailua. Lähtökohtaisesti soittaminen ei ole väärin joten ei pitäisi puhua väärinsoittamisestakaan:-). Niin ja suurin virhe mitä soittaja voi tehdä on, että ei edes yritä.

hallu: Ne on itse keksinyt ne biisit joten ei ne voi soittaa niitä väärin.
 
Allekirjoitusainesta jollekin tuollainen aivopieru.

Bf109: Niin siis eihän tämä pelkästään tabulatuurien ominaisuus ole, ihan yhtälailla nuotit voivat olla virheellisiä. Itseasiassa luulisi että nuoteissa virheen mahdollisuus on jopa suurempi koska talteen kirjoitettavaa informaatiotakin on enemmän.
 
Ei toki ole pelkkien tabulatuurien ominaisuus, nuoteissakin voi aivan hyvin olla virheitä. Ei kai tällä argumentilla silti mitään osoiteta suuntaan tai toiseen?
 
Sitten on tietysti se, että keskiverto nuotinkirjoittajalla on uskoakseni jokseenkin syvempi ymmärrys musiikin merkitsemisestä kuin keskimääräisellä tabittajalla, millä voi olla merkitystä lopputuotteen oikeellisuuden kannalta - tai sitten ei. Lähdetään kuitenkin siitä, että tabittajan ei tarvitse tuntea välttämättä "joutavia" käsitteitä kuten harmonia, sävellaji, tahtilaji, aika-arvot, fraseeraus - sen kun vaan piirtelee numeroita viivoille. Osalle soittajista nuo mainitut asiat sen sijaan ovat jopa merkityksellisiä, mutta ymmärrän kyllä, etteivät kaikille ole. Kärjistystä, mutta näitäkin tapauksia on.
 
Hallulla hyviä pohdiskelevia puheenvuoroja - vähän samanlaista suhtautumista soittajuuteen ja muusikkouteen havaittavissa kuin mullakin.

Bf109: Jos tämä soolo on passeli alkuharjoitus plokkauksen aloittelijalle, niin missä vaiheessa harrastusta tuo touhu ylipäätänsä kannattaa ottaa kuvioihin? Vai pitäisikö sittenkin löytää vain helpompia kohteita? Semmoisia missä rajat tulee pelkästään korvista, ei lainkaan motoriikasta. Ehdotuksia mitä ne voisivat olla?
 
Esimerkiksi lastenlaulut ja virret, jos kohta myös suurin osa pop- ja rock-kappaleista, sisältävät läjäpäin yksinkertaisia melodioita, joita plokkaamalla on mahdollista kehittää korvaa. Ei tule motoriikka esteeksi.
 
Kokeile saada hyppysiin Jänis istui maassa, Ukko Nooa tai vaikka Enkeli taivaan. Ihan perus laulumelodia siis.
 
Aiheeseen liittyen: yhdestäkin musiikkikappaleesta saa paljon irti, kun plokkaa sieltä ihan tietoisesti usean eri soittimen osuudet, laulajaa unohtamatta. Esimerkiksi funk- ja soul-musasta löytyy mainioita melodioita bassokitaralta (James Jamerson, anyone?). Jazzmusa on väärällään hienoja puhallinmelodioita, myös hitaita ja yksinkertaisia. Kannattaa plokata ihan kaikkea. Se on aina eteenpäin!

tender.insanity: Jos soittaa rumpuja ja on halukas opettelemaan Metallican biisejä, niin onko parempi katsella nuoteista, miten rummut pitäisi mennä vai kuunnella levyltä päin vittua menevää soittoa?
 
=)
 
Länsimainen nuotinkirjoitus on voimaton Lassen käyttämien aika-arvojen, tahtilajien ja dynamiikankäsittelyn äärellä. Parempi siis plokata kevyltä.

Jucciz: Aiheeseen liittyen: yhdestäkin musiikkikappaleesta saa paljon irti, kun plokkaa sieltä ihan tietoisesti usean eri soittimen osuudet, laulajaa unohtamatta. Esimerkiksi funk- ja soul-musasta löytyy mainioita melodioita bassokitaralta (James Jamerson, anyone?). Jazzmusa on väärällään hienoja puhallinmelodioita, myös hitaita ja yksinkertaisia. Kannattaa plokata ihan kaikkea. Se on aina eteenpäin!
 
Itse en kyllä välttämättä blokkailua aloittaisi Jamersonin linjoilla. Melkosen haastavaa aloittelukamaksi. James Brownin biisit vois toimia blokkailun aloittamisessa hyvin. Joku I Feel Good on loppupeleissä melko simppeli ralli.

Funkonaut: Itse en kyllä välttämättä blokkailua aloittaisi Jamersonin linjoilla. Melkosen haastavaa aloittelukamaksi. James Brownin biisit vois toimia blokkailun aloittamisessa hyvin. Joku I Feel Good on loppupeleissä melko simppeli ralli.
 
Juu, hyvä ehdotus. Eipä sillä, kyllä Jamersonilla on myös simppelimpää, mutta aina niin herkullisen kuuloista tavaraa. I Feel Goodista kannattaakin taas ehdottomasti plokata kaikki mahdollinen. Mainio esimerkkibiisi.
 
Joku What's Happening Brother:in bassolinja ei välttämättä oo ihan ekan vuosikurssin tavaraa, mutta sitäkin upeampi. Kannattaa kuunnella ihan jo siinä tapauksessa, että tykkää hyvästä bassokitaran soitosta.

Bf109: sain muutamassa minuutissa 4 säveltä oikein, lopun aikaa hakkasin päätä seinään - en kuule miten pitäisi mennä niissä kohdissa jossa en heti saa soitettua samaa vauhtia.
 
Yrität mahdollisesti soittaa turhan pitkiä osuuksia. Kaksi ääntä peräkkäin voi olla ensivaiheessa turhan pitkä annos. Pysäytä musiikki johonkin tiettyyn ääneen ja keskity pelkkästään kuulemaan se yksi ääni ja etsimään juuri se ääni otelaudalta. Sitä edeltävällä tai seuraavalla äänellä ei ole tässä vaiheessa mitään väliä ja ne pitää pyrkiä kaikin keinoin sulkemaan mielestä pois.
 
Sitten kun yksi ääni on löytynyt, kuuntele ja etsi seuraava ääni, täysin erillisenä asiana. Vältä kaikin keinoin hapuilemasta mitään edellisiä ääniä, jotka johtavat tuohon yhteen ääneen tai siitä seuraavaan ääneen. Kaikki usean äänen "miten se meni" tyyppiset kokeilemiset pois pois pois.
 
Sitten kun on alkanut löytymään yksittäisiä ääniä, voit alkaa sijoittamaan niitä musiikin mukaan niin, että keskityt soittamaan vain sen yhden äänen, oikeaan kohtaan. Kokonaisuus ja sen soittamista tukeva käyttökelpoinen sormitus alkaa löytymään jossain vaiheessa automaattisesti.
 
Yhdenlainen metodi.

Jucciz: Juu, hyvä ehdotus. Eipä sillä, kyllä Jamersonilla on myös simppelimpää, mutta aina niin herkullisen kuuloista tavaraa. I Feel Goodista kannattaakin taas ehdottomasti plokata kaikki mahdollinen. Mainio esimerkkibiisi.
 
Tiedän. Tolla on tullut itse reenattua blokkailua. Melodiat ovat yksinkertaisia, mutta rytmin reenaukseen käy mainiosti.
 
Joku What's Happening Brother:in bassolinja ei välttämättä oo ihan ekan vuosikurssin tavaraa, mutta sitäkin upeampi. Kannattaa kuunnella ihan jo siinä tapauksessa, että tykkää hyvästä bassokitaran soitosta.
 
Jamersonilla noita tykkejä bassoraitoja on kyl melkoisesti. Ite kyseisen raidan opettelin tabuloita ja sointuja lukien sekä rytmitys kuuntelemalla. Kai se sinne päin jo menee. :)

tender.insanity: Allekirjoitusainesta jollekin tuollainen aivopieru.
 
Kiitos, saa vapaasti käyttää jos joku omakseen tuntee;-).

ReBeat, kiitos hyvästä ideasta. On varmaan tullut yritettyä tähän asti liian isoja paloja kerrallaan melodioiden/fillien/riffien plokkailussa. Ja sitten olen ihmetellyt kun ei onnistu.

Hyvä soolo muuten tossa kipaleessa ja muutenkin aloittajalla oli ihan mielenkiintoinen biisipoiminta näihin jorinoihin. Helposti katoaa jotain jos korvakuulolta luikauttaa ihan eri kohdasta kaulaa vrt originaali-soittaja. Ja mitä Jumppiin tulee niin sen soittaa vain 1 ihminen OIKEIN/kunnolla, sorry boy.

Jucciz: Ei toki ole pelkkien tabulatuurien ominaisuus, nuoteissakin voi aivan hyvin olla virheitä. Ei kai tällä argumentilla silti mitään osoiteta suuntaan tai toiseen?
 
Joo, kirjoitin vähän epäselvästi. Muija soittelee pianoa ja on manannut että ihan kaupallisissakin nuoteissa puskee samaa biisiä aivan erinäköisina versioina. Ja siis pianolle noi fanien tekemät "tabit" on kaikki kirjoitetu nuotteina. Mutta en toki kumoa ajatusta että tabeista soittelemalla jäisi jotain toistumatta jos alkuperäistä ei samalla kuuntele.
 
Jucciz: Esimerkiksi lastenlaulut ja virret, jos kohta myös suurin osa pop- ja rock-kappaleista, sisältävät läjäpäin yksinkertaisia melodioita, joita plokkaamalla on mahdollista kehittää korvaa.
 
Kiitos, kokeillaan. Sinänsä sijoitan Haloo helsinginkin tuonne kategoriaan virret ja lastenlaulut :D
 
ReBeat:
Yrität mahdollisesti soittaa turhan pitkiä osuuksia. Kaksi ääntä peräkkäin voi olla ensivaiheessa turhan pitkä annos. Pysäytä musiikki johonkin tiettyyn ääneen ja keskity pelkkästään kuulemaan se yksi ääni ja etsimään juuri se ääni otelaudalta. Sitä edeltävällä tai seuraavalla äänellä ei ole tässä vaiheessa mitään väliä ja ne pitää pyrkiä kaikin keinoin sulkemaan mielestä pois.
 
Tästä vinkistä oli todella paljon apua, kiitos!
 
Huomasin samalla että kappaleen yleinen kiinnostavuus vaikuttaa aivan älyttömästi tähän puuhaan meikäläisellä, Ämpäripään Soothsayer-biisin introsta alkoi irtoilla nuotteja paljon kivuttomammin - se jotenkin soi "vahvemmin" päässä. Johtuu varmaan siitä että olen kuullut sen niin monta kertaa jo ennestään. Oikeellisuudesta en toki laittaisi päätä pölkylle vielä tässä vaiheessa :) Vielä kun osaisi soittaakin sen. Pääkoppa on mulla ainoa mihin voin looptuben lisäksi noita yksittäisiä nuotteja laittaa soimaan, oma laulu tai hyräily ei ole vireistä. Lainkaan.

Minä opettelin kitaransoittoa guitar pro -tabien kanssa ja ajattelin että opettelen ensin soittamaan ja sitten vasta plokkailemaan. Nyt kyllä kaduttaa kun 5 vuotta soittoa takana ja korvat ei toimi. Nyt sitten sitä armotonta plokkailutreeniä...
 
Toisaalta kyllä motivaation kannalta voi olla alkuun vähän liian hankalaa opetella korvakuulolta. Itsellä motivaatio päivittäiseen soittoon ainakin on säilynyt oikein hyvin kun on päässyt suoraan vain soittamaan musiikkia.

Attew: Minä opettelin kitaransoittoa guitar pro -tabien kanssa ja ajattelin että opettelen ensin soittamaan ja sitten vasta plokkailemaan. Nyt kyllä kaduttaa kun 5 vuotta soittoa takana ja korvat ei toimi. Nyt sitten sitä armotonta plokkailutreeniä...
 
Toisaalta kyllä motivaation kannalta voi olla alkuun vähän liian hankalaa opetella korvakuulolta. Itsellä motivaatio päivittäiseen soittoon ainakin on säilynyt oikein hyvin kun on päässyt suoraan vain soittamaan musiikkia.
 
Näiden juttujen välille oiskin hyvä löytää tasapaino, jotta olisi valmiudet sitten toimia monissa eri tilanteissa: pystyis sitten vetämään joko lapusta tai hatusta, ihan miten vaan. Korvat ovat kumminkin muusikon tärkein työkalu. Siitä vinkkelistä tuntuu hurjalta, että ylipäätään on näitä tabulatuurisoittajia, jotka eivät välttämättä kuule edes, soittavatko oikein vai väärin.

Sammo: Eli kyse on pohjimmiltaan siinäkin tapauksessa laiskuudesta ja/tai mukavuudenhalusta. Mutta se on ookoo silloin kun nuotit menee ammattikäyttöön ja tilaaja osaisi tehdä laput itse. Vai se että niistä lapuista maksetaan, eli kaikkea ei haluta ilmaiseksi.

Jucciz: Et siis lukenut tuota keikka+tuuraajat -esimerkkiäni elävästä elämästä? Onhan sekin laiskuutta ja mukavuudenhalua, että ostat perunat kaupasta etkä viljele niitä itse. Ihan varmasti osaisit.

Tarkennetaan vielä vähän tuota analogiaa: Henkilö Z mainostaa netissä poimivansa pottuja kenen pellolta tahansa (37€ + alv). Poimintaluvasta kuitenkin vastaa asiakas itse. Henkilö Z käy samalla kakkimassa jokaiseen pottujen poimintaa käsittelevään säikeeseen, että pottuja oli tapana poimia ennen itse ja nykyajan sängylaitapoimijat ei osaa tehdä *mitään* omatoimisesti.
 
Henkilö S:n mielestä edellä mainittu bisnes on hieman epäilyttävä pottujen viljelijöiden kannalta, jonka lisäksi henkilöä S ärsyttää se että pottusäikeet menee aina samalla tavalla päin helvettiä. Edelleen henkilö S ihmettelee odottaako henkilö Z joka kerta jotain muuta, mahdollisesti jopa rakentavaa lopputulosta, vai tekeekö Z kaiken ihan provosoinnin ilosta (retorinen kysymys).
 
Henkilö S on kasvattanut pottuja pihallaan kahden neliön ryytimaalla, siitä syö kerran koko perhe. Kuten myös tehnyt pääsääntöisesti omien bändien laput silloin kun niiden käyttämisestä on ollut hyötyä.
 
PS. Henkilö S olen minä.

Tässä säikeessähän on ollut paljon aivan mielenkiintoista ajatustenvaihtoa yhdestä suunnattomasti ärsyyntyvästä ja kaiken lisäksi rajusti kärjistävästä perunanuijasta huolimatta.
 
Mitähän arveluttavaa nuotinkirjoitustyössä on musiikkituottajien kannalta tilanteessa, jossa a)teoksen kustannusluvat ovat kunnossa ja b)kopisti laatii tuotoksensa nuotinkirjoitusohjelmalla, johon hänellä on laillinen lisenssi?

Jucciz: ...foorumin vakiosivustahuutelijat (vinkki: molemmat alkavat T:llä).
 
Lol, ehkä maailman kyklopistisin kuvaus meitsin viesteistä:D Mielestäni olen tuonut tällä foorumilla moniin keskusteluihin ihan hyviä pointteja ja pyrkiny aika usein auttamaan tietotaitoni mukaan ymmärtävästi ja kannustavasti sellasissa triideissä, joissa joku apua tarviava on siitä voinut hyötyäkin. Monesti oon vieny triideissä keskustelua rakentavampaankin suuntaan kun joku satunnainen käyttäjä on tullu heittelemään alentavia kahen virkkeen viestejä tabulatuurien kysyjille. Lukuisat plussatkin avuliaista ja pointillisista viesteistä puhuvat puolestaan.
 
Eri mieltäkin saa olla, samapa tuo. Todnäk tälläkään keskustelulla ei hirveen hedelmällisiä lopputuloksia ja johtopäätöksiä tulla saavuttamaan, eikä kiinnosta tehä tapaa tästä siten, et oisin joskus kolme-nelikymppisenä vielä itkemässä nettifoorumeilla kielioppisäännöistä ja 'lottoriveistä', would be life well spent. Kettu kuittaa.

Bf109: Sinänsä sijoitan Haloo helsinginkin tuonne kategoriaan virret ja lastenlaulut :D
 
Kova jätkä.