Kitarat: soittaminen ›

Viski: 3h 45min kunnolla keskittynyttä ja tehokasta tekniikkatreeniä on aivan helvetin paljon minusta. Vaikea uskoa tuollaista väitettä.
 
Älkää ny vittu. Meitsi on tänään soittanut 10 h ku oli vapaapäivä, koko sen ajan seisaaltaan, koko ajan metronomiin. Kävin tossa 10 km juoksulenkillä, vielä on keskittymiskykyä jäljellä, vaikka nyt jalkoja vähän särkee. Aattelin vielä pari tuntia vääntää, pistän jonkun toimintaleffan pyörimään ilman ääniä. Jos seisaaltaan soittaa niin se jo tuo sen, että et sä pysty uuvahtamaan siihen. Koko aika pyrkinyt vetään jotain haastavaa, nopeeta tai muulla tavalla haastavaa. Päivällä katoin läpi yhtä jazzstandardia nuotilla, se oli ainoo kohta päivästä kun en ole pyrkinyt soittaan nopeesti. Jos vetää nopeesti ja käsissä tuntuu jotenkin, niin ei se nyt kovin epäkeskittynyttäkään ole. Paita mulla on märkänä jokasen treenisession jälkeen, kainaloissa vitunmoiset läntit, (keskittymisestä & paskasta tekniikasta ja hampaat irvessä vetämisestä), alushousut märät ja joskus tulee college-paidankin läpi läntit.
 
En mä nyt yleensä tämmösiä päiviä tee, mutta keskittynyt ja tehokas on kovin suhteellista. Eihän maratonarikaan vedän hampaat irveessä koko ajan, mut on se silti rankka suoritus ja kohentaa kyl kuntoa jos juokset usein 4 tuntia putkeen, ihan sama mitä vauhtia meet, kunhan suunnilleen nyt juokset/hölkkäät etkä kävele.

aalataur: En mä nyt yleensä tämmösiä päiviä tee, mutta keskittynyt ja tehokas on kovin suhteellista. Eihän maratonarikaan vedän hampaat irveessä koko ajan, mut on se silti rankka suoritus ja kohentaa kyl kuntoa jos juokset usein 4 tuntia putkeen, ihan sama mitä vauhtia meet, kunhan suunnilleen nyt juokset/hölkkäät etkä kävele.
 
Sorry että mä vielä kirjoitan kun lupasin poistua mutta se pianisteja tutkinut proffa sanoi että pianistin pitäisi vähintään kaksi/kolme kertaa viikossa kuntoilla.
Se ei paranna tekniikkaa mutta vähentää rasitusvammoja.
Ehkä se sopii kitaristeillekin?

baron: Sorry, mä oon niin yksinkertainen että mun mielestä soitin jota ei tarvitse harjoitella on helpompi kuin soitin jota tarvitsee harjoitella.
Mä oon luullut että hyvät kitaristit harjoittelee ja nyt ei ole kysymyksessä genre mutta jos voi olla hyvä kitaristi harjoittelematta niin mulle tulee vaikutelma, oikein tai väärin että se on helppo soitin.
 
Mutta nyt poistun säikeeltä, en mä tiedä kitaran soittamisesta mitään, tulin tänne vain kertomaan minkä verran pitää pianoa harjoitella mutta jos se on turha tieto täällä niin sorry.
 
Mun mielestä tuo "harjoittelu" on harhaanjohtava termi, koska selvästikin vanhemmille soittimille on olemassa vakiintuneemmat ja kurinalaisemmat harjoitusmetodit kuin sähkökitaralle. Tietty nykyajan pellet on kehittäneet sähkökitarallekin ties mitä metodeja mutta mun mielestä kitaraa enemmän soitetaan kuin harjoitellaan, ja monesti varsinkin kun itsenäisesti opetellaan niin se perustuu pitkälti matkimiselle, eikä semmoseen että luetaan nuoteista ja opettaja kertoo millä tekniikalla mikäkin soitetaan jne. Tämä tällainen kärjistys, minähän en oikeasti tiedä klassisten soittimien harjoitustavoista.
 
Siltikään ei voi mielestäni olla hyvä kitaristi jos ei soita paljon. Otan esille ikisuosikkini Yngwien, joka on muistaakseni sanonut ettei ikinä ole harjoitellut vaan pelkästään soittanut, ja siihen saattoi mennä sitten 10-12 tuntia päivässä tai mitä ikinä. Tämänkin voi mieltää kai harjoitteluksi mutta esim. levyiltä kuullun musiikin matkiminen on mielestäni oleellisesti erilaista kuin kurinalainen tekniikka- ym. harjoittelu. Matkimisessa tekniikka ja muu soittotaito kehittyy siinä sivussa eikä itsetarkoituksellisesti.

baron: Sorry että mä vielä kirjoitan kun lupasin poistua mutta se pianisteja tutkinut proffa sanoi että pianistin pitäisi vähintään kaksi/kolme kertaa viikossa kuntoilla.
Se ei paranna tekniikkaa mutta vähentää rasitusvammoja.
Ehkä se sopii kitaristeillekin?
 
Varmasti, liikunta on aina kotiinpäin alalla kun alalla. Parantaa sitä keskittymiskykyäkin. Ja niin, en mä kovin systemaattisesti tänään(kään) ole treenannut. Keksin esim. yhden suht lyhyen riffin mitä soitin taukoamatta varmaan 1,5 h putkeen ihan mehuissani. Mut kyllä sekin kehittää kun tekee haastavia riffejä, tossa oli tempo 240, sweeppikohta, alternatea ja legatoa.

Pahoitteluni, poistin kirjoituksen kun pikkuisen kiivastuin. Toivottavasti kukaan ei ehtinyt lukea.

baron: Ootko kuullut "10000 hour rulen"?
Jos sä treenaat muutaman hassun tunnin päivässä silloin tällöin ehdit kuolla ennen kuin saat sen määrän kasaan!
 
Onko tässä jokin elämää suurempi probleema kyseessä? Neljällä päivätunnilla menisi vajaa seitsemän vuotta.

Kontiak: Onko tässä jokin elämää suurempi probleema kyseessä? Neljällä päivätunnilla menisi vajaa seitsemän vuotta.
 
Sorry kun en malta pysyä poissa mutta kai treenaamisessa on yleisiäkin näkökohtia jotka soveltuvat myös kitaransoittoon?
 
1. Tavanomainen laskutapa 10000 tuntiin on 20 tuntia viikossa/500 viikkoa/10 vuotta mutta pääseehän siihen nopeamminkin.
 
2. Jazzpianisti Bill Evans harjoitteli päivittäin vielä silloin kun oli jo tähti ja hänen perustelunsa (oon lukenut siitä vain suomenkielisen käännöksen): "Jotta musiikki kuljettaisi sormia eikä sormet musiikkia"
 
Kyllä kai soittimesta riippumatta on etu (tai ei ainakaan haitta) että mahdollisimman tarkasti pystyy soittamaan sen minkä on opetellut, sen minkä näkee nuoteista tai ne ideat joita päässään keksii.

Viski: Kysyppä Vailta, Satrianialta, Petruccilta tai muulta vastaavalta treenaako ne 3h 45min päivässä pelkkää tekniikkatreeniä pelkän tekniikan ylläpitämiseen? Ei varmasti.
 
Satriani vissiin on sanonut, että jos soitto vaatisi järkyttävän pohjatyön jälkeen vielä älyttömiä määriä treeniä, niin vaihtaisi ammattia.
 
Jostain muistan lukeneeni, että esim. Alexi Laiho yrittää soitella n. 1 tunnin päivässä pitääkseen tuntumaa/tekniikka yllä. Ja siinäkään ei puhuttu mistään 100% keskittyneestä tekniikkatreenistä.
 
Tässä nyt puhutaan soittajista jotka on tehnyt sen mielettömän pohjatyön alkuvuosina. Useimmilla mnettiläisillä jotka tänne kirjottelee, on se pohjatyö kuitenkin tekemättä ja monilla tulee jäämäänkin tekemättä.
 
Muutenkin luin itse taas jostain että Vai treenaa vieläkin suuria määriä. Satrianin soitosta nyt vähän kuuleekin, ettei se treenaa tuntia pitempään. On se taitava mutta ei nyt enää nykymittapuulla (livenä) mikään älytön tekniikkahirmu. Alexi on kehittynyt koko ajan taitavammaksi, tunnin päivätreenilläkö muka? Soittaahan se keikkoja ja bänditreenejä varmasti vitusti + säveltääkin kai jossain vaiheessa, jos se on puhunut 1 tunnista, niin tarkottanee varmaan niiden lisäksi? Kiva olis kyllä saada lähdettä noille.
 
Mä en jotenkin usko noita väitteitä, etteikö Romeo ja Gilbert sun muut jotka vetää PUHTAASTI myös livenä soittaisi vieläkin useita tunteja päivässä. Mikäs ihmeen sääntö toi nyt on, kyllähän muillakin elämänaloilla kunnianhimoiset ihmiset painaa 8 tunnin päivää + reippaasti ylitöitä vielä 30-vuotisen työuran jälkeenkin.. Soittajan työ on soittaa ja on se nyt kumma jos ei saa samanlaisia viikkotunteja aikaan kun jotkut tavan hitsaajat/siivojat ja suurtalouskokit.
 
Toki soitto on melko intensiivistä duunia, mutta niin kai joku kirurgin hommakin, kyllä nekin tekee pitkiä päiviä ja suht keskittynyt syytä olla. Ja tekevät pitkää päivää ja samanlaista settiä 30 v läääkiksen jälkeenkin kun homma alkaa olla pikkuhiljaa hanskassa. Edelleenkin syytä olla melko keskittynyt ja ei taida tunti päivässä riittää. Tietty kaikilla musiikillisesti lahjakkailla soittajilla ei oo kirurgin ammattiin vaadittavaa ahkeruutta, yhden asian hiomiseen taipuvaista luonnetta, työmoraalia jne.. mut joillakin on. Ja ne menee edelle muista, väistämättä..

Treenimetodit vaikuttaa kanssa oleellisesti kehittymiseen. Itse olen kehittynyt muutamassa kuukaudessa n. tunnin kahden päivätreenillä enemmän kuin vuodessa silloin, kun treenasin 5h päivässä tyhmästi. En silloin malttanut opetella kunnolla perusjuttuja, ja yritin vain suoraan vääntää mahdollisimman vaikeita kuvioita mahdollisimman nopeasti. Eihän siitä mitään tullut. Toki kehityin jossain määrin, mutta nykyään treenin hyötysuhde on paljon parempi.
 
Tietysti mun taso on vieläkin aika alhainen :)

Kannattaa vähän tutkia myös miten muiden instrumenttien soittajat treenaavat. Esim joku rumpali soitti aluks puoli tuntia peruskomppia moderate temmolla lämmittelyksi ja grooven kehittämiseksi. Toimii kitarallakin.

Kyllä minä huomaan itsestäni näin 7-8 vuoden soittelun jälkeen, ettei ole tullut tekniikkaa harjoiteltua. Olen vain soitellut sitä samaa bluesinrenkutusta ja kyllä ne jutut menee ihan mallikkaasti. Mitään pikkaustekniikoita ei ole juuri tullut mietittyä.
 
Ja sen kyllä nimenomaan huomaa.

Lord of the strings:
Ja sen kyllä nimenomaan huomaa.
 
Kato asiaa positiiviselta kannalta: oisko kivempi jos huomaisit hinkannees sitä swebbiä ja oisitkin nyt Fareri Farerin paikalla? Tosi jees!

Niin no onhan siinä ihan soittaessa hioutunut ne jotkut asiat ihan itseä miellyttäviksi. Esimerkiksi vibrato. Tulee kuitenkin kuunneltua ihan helvetisti kaikenlaista musiikkia ja tekisi mieli toisinaan soitella niitä teknisempiäkin kappaleita, mutta varsinkin erittäin puutteellinen pikkaustekniikka hankaa vastaan. Usein kyllästynkin nopeasti ja jatkan ränttätäntän jauhamista.

Oikeastaan kyse on enemmänkin kontrollista ja rentoudesta kuin hampaat irvessä sahaamisesta 6 tuntia päivässä. Luulenpa, että kun on sahannut parisen tuntia niin lihakset alkaa kyllästymään siihen eikä lihasmuisti enää nappaa mitään talteen. Vähän sama kuin punttitreenissä eli ei se homma etene sen nopeammin vaikka hinkkaisi painoja neljä tuntia päivässä.

aalataur: Soittajan työ on soittaa ja on se nyt kumma jos ei saa samanlaisia viikkotunteja aikaan kun jotkut tavan hitsaajat/siivojat ja suurtalouskokit.
 
Ota huomioon kaikki haastattelut, matkustaminen, aikaerot ja muu elämä. Soittajan homma on soittaa, siinä olet kyllä oikeassa, mutta esiintyvä taiteilija/soittaja on eri asia. Tästä sanoi Broderick haastattelussa joskus, että Megadethiin liityttyään piti lavalla liikkuminenkin opetella uudestaan.
 
Nashvillen studioista saattaa varmasti löytyä sellaisia muusikoita, joita voi viikkotunneiltaan verrata seiskastaneljään-sorvareihin.

Kontiak: Ota huomioon kaikki haastattelut, matkustaminen, aikaerot ja muu elämä. Soittajan homma on soittaa, siinä olet kyllä oikeassa, mutta esiintyvä taiteilija/soittaja on eri asia. Tästä sanoi Broderick haastattelussa joskus, että Megadethiin liityttyään piti lavalla liikkuminenkin opetella uudestaan.
 
Nashvillen studioista saattaa varmasti löytyä sellaisia muusikoita, joita voi viikkotunneiltaan verrata seiskastaneljään-sorvareihin.
 
Totta. Mut matkustaessa pystyy kyllä reenaan. Meitsi meni tossa joku päivä sitten Joensuusta Jyväskylään dösällä, kesti varmaan jotain lähemmäs 4 tuntia ja koko sen matkan hinkkasin skebaa takapenkillä, kun sattu olemaan mukana. Kyllähän jotkut toppahousujuntit luumuili ihmeissään, mutta vittuakos siitä :D Oon tehny tota ennenkin, junamatkoilla esim... Sillon ei viiti jos istuu porukkaa ihan vieressä, etteivät häiriinny.
 
Soitin muuten eilen 12.5 h :D Ennätys.. varmaan jääkin sellaseksi ja muutenkaan ei voi ottaa tavaksi, tänään ollut sormet aika jumissa.

En ees osaa soittaa nopeesti :D

aalataur: Alexi on kehittynyt koko ajan taitavammaksi, tunnin päivätreenilläkö muka?
 
Ai on vai? :D www.youtube.com/watch?v=GguXI5WC9aY&feature=related

Collapsed: Ai on vai? :D www.youtube.com/watch?v=GguXI5WC9aY&feature=related
 
Jaa-a :D Ehkä sillä oli darrapäivä (alun katsoin). En mä live-kuntoa ole pahemmin seuraillut mutta levyillä mun mielestä tilut on huomattavasti vaikeamman kuuloisia nykyään kuin ensimmäisillä levyillä. Yhtään Alexin sooloa en ole opetellut kylläkään.

Collapsed: Ai on vai? :D www.youtube.com/watch?v=GguXI5WC9aY&feature=related
 
Totuus on se, että alexilla tapahtui pieni notkahdus kun käsi murtui ja rundia oli niin perkeleesti vuoden 2003 jälkeen. Ihan viimeisiä keikkoja mitä oon kattonut, on parannusta tapahtunut.
Mutta esim. joku Chaos Ridden Years DVD:n soitto on paljon kusisempaa kun 2000 luvun alkupuolella.
Noista darrasista lessoneista on turha vetää mitään johtopäätöksiä.