Kitarat: soittaminen ›

Jucciz: En mä nyt tiedä, onko Opethin puhtaatkaan laulusuoritukset jotain, josta bändi pitäisi erityisesti muistaa vielä vaikkapa sadan vuoden päästä... se on sinänsä sivuseikka, mutta toisaalta kummastuttaa kyllä, miksi edes nuotissa pysyvän kaverin pitää pilata kappaleita kuulostamalla välillä teurastettavalta sialta.
 
Kitaransoiton tulevaisuus... hmm. ;)
 
Mitäpä sitä makuasioista kiistelemään, jos sä et jostain biisistä saa sitä tunne-elämystä mitä se koettaa tarjota, niin ei kai se ole kenenkään muun menetys kun vaan sun. On vaan ikävä miten vahvatkin mielipiteet pitää pilata lapsellisen provosoivalla esitystavalla.

Purple masiin: Ei pilaa Tom Waitsin biisejä...
 
Eikä Vesku Loirin :)

Jucciz: Mietin vaan, että mitä "tajuamista" örinässä on? Mitä mun siitä pitäisi oivaltaa, että olisin jollain tapaa musiikillisesti valaistuneempi? Primitiivistä ääntelyä, epäkekseliästä ja korvin aistittuna epämiellyttävää - jotain, mitä täysin epämusikaalisetkin ihmiset voivat tuottaa soiton sekaan. Mun mielestä kyseessä on lähinnä kuulijakunnan aliarviointia: "mölistään nyt vaikka näin kun ei laulaakaan osata, eiköhän ne tykkää" - ja iso osa heviurpoista taitaa jostain käsittämättömästä syystä tykätäkin. Varmaan moni noista örisijöistä naureskeleekin kotona partaansa: "haha, taas tuhannet ja tuhannet urpot ostaa tätä meidän möykkäämistä, vaikka tää on ihan kauheeta sontaa".
 
Eli en mä kai sit tajua. ;)
 
Toi sun kirjoitus vois ihan yhtä hyvin käsitellä freejazzia? Tai jotain muuta taiteellista kolinaa/kilinää :-D

Tää ketju kuvaa taas aika hyvin m-netin nykytasoa... Popparit tulille ja jatkakaa. Iällisesti aikuiset äijät heittää täällä ihan uskomatonta settiä:D

Kiksaus: Toi sun kirjoitus vois ihan yhtä hyvin käsitellä freejazzia? Tai jotain muuta taiteellista kolinaa/kilinää :-D
 
Niin voiskin. Tai vaikka kuvataiteen puolelta melkein mitä tahansa nykytaidetta, installaatioita yms. tuubaa. mitä kiasmat sun muut tulvii.

Kiksaus: Toi sun kirjoitus vois ihan yhtä hyvin käsitellä freejazzia? Tai jotain muuta taiteellista kolinaa/kilinää :-D

Jucciz: Niin voiskin. Tai vaikka kuvataiteen puolelta melkein mitä tahansa nykytaidetta, installaatioita yms. tuubaa. mitä kiasmat sun muut tulvii.
 
No jaa, eiköhän ne Colemanit ja Coltranet about tienny mitä oli tekemässä free-kaudellaan, kuuntelijaa pilkkaamatta :D

antnis: No jaa, eiköhän ne Colemanit ja Coltranet about tienny mitä oli tekemässä free-kaudellaan, kuuntelijaa pilkkaamatta :D
 
No joo, varmaan tiesivätkin. Mulla itsellä on free jazziin ja muuhunkin vapaaseen improvisaatioon vähän semmoinen suhde, että sitä on hauskempi toteuttaa itse kuin seurata sivusta... silloin siinä on edes jotenkin "sisällä" vähän helpommin. Yleensä taitavienkin muusikoiden "päätön kohkaus" alkaa hyvin nopeasti maistua puulta, jos "biiseistä" ei tunnu syntyvän biisejä, vaikka itkua vääntäisi.

Tulevaisuus on tabulatuureissa!

Thet: Tulevaisuus on tabulatuureissa!
 
Eiku tabloissa!

Jucciz: No joo, varmaan tiesivätkin. Mulla itsellä on free jazziin ja muuhunkin vapaaseen improvisaatioon vähän semmoinen suhde, että sitä on hauskempi toteuttaa itse kuin seurata sivusta... silloin siinä on edes jotenkin "sisällä" vähän helpommin. Yleensä taitavienkin muusikoiden "päätön kohkaus" alkaa hyvin nopeasti maistua puulta, jos "biiseistä" ei tunnu syntyvän biisejä, vaikka itkua vääntäisi.
 
Nojuu totta töriset, nimimerkillä Coltranen Ascensionista ei lähtenyt mitään irti.

Osittain totta töriset, nimimerkillä Coltranen Ascensionista on lähtenyt jotain irti. ;)
 
No mutta makuasioita... Itse toivoisin että kitarasoiton tulevaisuus kallistuisi hiukan avomielisempään suuntaan.

Muutama visionääri:
 
www.therealallanholdsworth.com
www.waynekrantz.com
 
En tiedä onko noissa "tulevaisuutta", omaa näkemystä ainakin (lue: Coltranea ja numeropohjaista harmoniatajua yhdistelevää sähkökitarointia)

Jucciz: Mää en tajua, miks pitää öristä, jos samalla vaivalla vois laulaa niinkin, että kuulostaa hyvältä. Ehkä noi örisijät ei vaan osaa muuta. Örinä ei toimi mulle tehokeinona, ei edes vitsinä ja kaikista vähiten laulun korvikkeena: örinä pilaa biisin kuin biisin.
 
No itse en osaa öristä pätkääkään ja laulussa olen hoksannut sen oman äänen kantavan parhaiten sellaisessa hiukan matalammassa sävelessä(ei kuitenkaan mitään Herra Ylppö/69eyes meininkiä). Tästä huolimatta joissain kappaleissa tulee eteen kohtia, joissa silti örinä sopii paremmin kuin puhdas. Se on laulutyyli, jota voi käyttää myös pelkästään mausteena luomaan jonkin toivotun tuloksen. Eli ei se välttämättä johdu vain siitä että joku jamppa ei uskalla koittaa puhtaana vetää.
 
Edit. Ja vääntö tästä voi varmaan jatkua laulupalstalla. ;)

Veikkaan että mä kehityn vielä vähän mutta kitaransoitto ei sen takia eikä muutenkaan kehity enää yhtään. Laitteistot sensijaan kehittyvät ja pian tietokoneilla mallinnetaan kitaransoittoa mallikkaasti. Vielä vähän pidempään ja tietokoneilla mallinnetaan kitaransoittoa paremmin kuin ihmisen on mahdollista soittaa. Näin kitaristit vaihtuvat tietokoneita käyttäviin nörttipoikiin ja itse kitaransoitosta tulee postimerkkeilyn kaltainen marginaaliharraste. Jotkut kylläkin jatkavat vielä soittamista kadunkulmissa, mutta heille naureskellaan ja heitetään lantti tai pari säälistä. Lopulta sitkeimät päätyvät pehmustettuihin huoneisiin soittelemaan ja huutelemaan örinän sekaisia intiaanihuutoja. Monet kuitenkin lopettavat ajoissa ja päätyvät finanssialalle tai politiikkaan.

jpjanhun: Veikkaan että mä kehityn vielä vähän mutta kitaransoitto ei sen takia eikä muutenkaan kehity enää yhtään. Laitteistot sensijaan kehittyvät ja pian tietokoneilla mallinnetaan kitaransoittoa mallikkaasti. Vielä vähän pidempään ja tietokoneilla mallinnetaan kitaransoittoa paremmin kuin ihmisen on mahdollista soittaa. Näin kitaristit vaihtuvat tietokoneita käyttäviin nörttipoikiin ja itse kitaransoitosta tulee postimerkkeilyn kaltainen marginaaliharraste. Jotkut kylläkin jatkavat vielä soittamista kadunkulmissa, mutta heille naureskellaan ja heitetään lantti tai pari säälistä. Lopulta sitkeimät päätyvät pehmustettuihin huoneisiin soittelemaan ja huutelemaan örinän sekaisia intiaanihuutoja. Monet kuitenkin lopettavat ajoissa ja päätyvät finanssialalle tai politiikkaan.
 
Ennustajaeukkojen parhaimmistoa 8D

Kautta historian on tainnu musa mennä aina vaan dissonoivampaan suuntaan. Keskiajalla tuutattiin vaan yhteen ääneen perustuvii juttui, sit joku kekkas, et "Hei, fuuga... Täs on niiku 2 ääntä kerralla." Jonka jälkeen joku keksi kolmisoinnun ja sit jatsimiehet päätti lätkästä kaikki sävellajin äänet soimaan kerralla. Ja ku ei tääkään riittäny, ni sit väännettiin putkistyrkkareista etuasteet päreille, et saatais lisää dissonanssia.
 
Tällä hetkellä hevissä on tietyllä tavalla viety äärimmäisyyksin säröt. Toisaalta jotku Musen tyyppiset poppibänditki vääntä kohtuullisen ruttusilla säröillä. Toisaalta löytyy bändejä, joissa väänetään sellotkin särölle, puhumattakaan joistan hanuritaiteilijoista, jotka on suosionsa saanu rutusta ja muista muljuttimista.
 
Vaikea lähteä arvailemaan tulevaisuutta, kun tuntuu, että tällä hetkellä on kaikki tehty. Mutta onko kuitenkaan? löytyykö uudet tuulet tekniikasta, soitosta vai uusista instrumenteista? Veikkaisin kuitenkin, että monimutkaisempaan saundimaailmaan ollaan menossa.
 
Huomispäivän juttuja vois olla vaikka raskaan polyharmoniset jutut ryyditettynä roiseilla säröillä. Hevissä vois tosiaan nousta uuteen arvoon melodisuus, kun taas poppispuolella varmaan ammennetaan hevin mausteista. Surround levyistä oon kuullu puhuttavan, mutta en tiedä, että onko kukaan niitä oikeesti tehny.
 
Mut sit taas... Tänäkin päivänä soi radiossa kiltisti niitä biisejä, jotka on tehty sillä samalla neljän soinnun kierrolla, ku aina ennenki. Saundimaailmat on, ainakin heviin verrattuna, kohtuullisen kiltit. Ja kauppa käy. Ei kai mikään musatyyli ihan vaan katoa.
 
Historiassa asiat kai taitaa mennä vähän aaltoliikkeenä. Ihmiset kyllästyy johonki, ja sit se sama löydetään jonkun ajan päästä uudestaan. Vanhoja juttuja kierrätetään uusissa jutuissa. Ja nyt kun tätä mietin, niin varmaan freeseimmät saundit länsimaisille ihmisille löytyis jostain länsimaiden ulkopuolelta. Eli oisko sitte tiedossa djembe-hevii vai sitar-hevii...
 
Jaa, tais mennä enemmän historian ja nykypäivän pohtimiseen, mut menköön.

Uskon myös, että alavire-juntta-heviin kyllästytään melko nopeasti. Sellainen kitarasankareiden aikakausi on jo auttamattomasti historiaa. Toivon mukaan musiikki palaa kuvioihin tärkeämpänä tekijänä, myös hevimusiikissa.
 
Toisaalta musiikin kaupallistuminen ei lupaa hyvää siinäkään suhteessa, mutta kuka tietää, ehkä ihmiset kyllästyvät kaupalliseen tuote-musiikkiin.
 
Toivon että näin tapahtuisi vaikka kuuntelenkin muutamia "alavire-juntta-heviksi" luokiteltavia bändejä, mutta enimmäkseen kuuntelen 80-luvun heviä (lähinnä NWOBHM ja Thrash) ja onhan se huomattavasti parempaa kuin joku Mastodon, Lamb Of God jne. ns.uudet hevibändit. Ikävä kyllä nykyiset retrobändit jotka soittavat kasari henkista hevanderia ei kuulosta ihmeelliseltä, koska tarkoituksena niillä on kuulostaa mahdollisiman kasarilta.
Ihmettelen vain että miksi hevi muuttui tällaiseksi.
Tottakai kaikki musiikki tyylit muuttuvat ajan saatossa, mutta esimerkiksi Tank ja Mastodon ovat niin kaukana toisistaan.
Mielestäni suurinta osaa uusista hevi bändeistä ei pitäisi enää luokitella heviksi vaan niille pitäisi keksiä oma genre, koska
ovat niin kaukana 70 ja 80 luvun hevi bändeistä jotka hevin periaatteessa keksivät.

haukotus: Toivon että näin tapahtuisi vaikka kuuntelenkin muutamia "alavire-juntta-heviksi" luokiteltavia bändejä, mutta enimmäkseen kuuntelen 80-luvun heviä (lähinnä NWOBHM ja Thrash) ja onhan se huomattavasti parempaa kuin joku Mastodon, Lamb Of God jne. ns.uudet hevibändit. Ikävä kyllä nykyiset retrobändit jotka soittavat kasari henkista hevanderia ei kuulosta ihmeelliseltä, koska tarkoituksena niillä on kuulostaa mahdollisiman kasarilta.
Ihmettelen vain että miksi hevi muuttui tällaiseksi.
Tottakai kaikki musiikki tyylit muuttuvat ajan saatossa, mutta esimerkiksi Tank ja Mastodon ovat niin kaukana toisistaan.
Mielestäni suurinta osaa uusista hevi bändeistä ei pitäisi enää luokitella heviksi vaan niille pitäisi keksiä oma genre, koska
ovat niin kaukana 70 ja 80 luvun hevi bändeistä jotka hevin periaatteessa keksivät.
 
Niin. Ei hiihtoakaan enää pitäisi hiihdoksi sanoa, kun ei vedetä enää umpihangessa kakkosnelosen paksusilla puusuksilla, vaan jollain ladulla joka on valmiiks tampattu vielä. Yhteistähän on enää nykysellä "hiihdolla" ja sillä tosihiihdolla etenemistapa sauvoin ja suksin. Mastodonkin on täyttä roskaa, kun ei kuulosta siltä 80-luvun thrash aallon jääpiikiltä joka isketään tärykalvosta läpi ylikompressoinnilla.

Oma mielipiteeni asiasta on se, että kitaran soitto on pyörinyt eräänlaista kehää jo vuosikymmenijä. Tällä tarkoitan sitä, että trendit tulee ja trendit menee. En usko, että blues, rock, heavy, tilutus, tai klassinenkaan kitaransoitto tulee häviämään tulevaisuudessa.
 
Itse kun aloitin kitaransoiton 90-luvun alussa trendi oli se, että tekniikka ei saanut opetella! 90-luvulla ja etenkin 90-luvunpuolenvälin jälkeen rock-musiikissa oli muotia että kitarat miksattiin levylle siten että ne EIVÄT kuullostaneet perinteisiltä sähkökitaroinnilta. Se oli mielestäni todella huonoa aikaa.
90-luvulla perinteinen hevi oli aivan suossa ja pitkätukka hevareille naureskeltiin ym... Muistan jopa 90-luvulta ajan jolloin niin sanottuihin "trendi" yökerhoihin ei päästetty sisälle jos oli pitkä fleda ja joku hevibändin paita päällä.
 
2000-luvulla tilanne taas muuttui ja hevistä tuli jälleen trendikästä. Nämä Laihot ja Romeot alkoivat tehdä tuloaan 90-luvun lopulla ja tuolloin myös netin käyttö yleistyi. Netin käytön myötä oli mahdollista löytää sitä muusiikkia mitä juuri itse halusi kuunella tai opetella soittamaan.
Uskoisin että tällä vuosikymmenellä tilutus ja hevi saattaa taas hetkeksi kadota. Voi jopa olla että kitaransoiton uusi tredni voi olla vaikka 1930-luvun Jazz:sissa. Särösoundit ja tilutus voi hetkeksi kadota, mutta ilmestyy taas joskus kuvioihin. Tämä on siis vaan omaa spekulointiani.
 
Itse olen perinteisen hevirockin kannattaja Iron Maiden ja GnR linjalla. Toivottavasti 90-luvun grunge ja räppimetalli ei tule takaisin... Kaikki kunnia myös vanhoille ja tuleville superhyper tilulilu kitaristeille!

Kyllä se perinteinen suorituskeskeinen (heavy-)rock vaan taitaa kuolla. Siis suures mittakaavas. Tulevaisuudes on vaan musaa, ja siihen käytetään niitä elementtejä mitä ite halutaan: otetaan vähän hevistä kitarasaundia, räpätään päälle, pistetään amen breakia tai jousisektiota jos siltä tuntuu. Aina vain pienemmäksi käy vanhojen blues-miesten suora vaikutus kun aikaa kuluu.
 
kitaransoitto itessään tuskin muuttuu juuri mihinkään. Voihan sitä jo nyt soittaa kukin niin kuin ite haluaa