Kitarat: soittaminen ›

No joo, oli miten oli, meikä kyl pitää Satriania oman genrensä pioneerina, olipa joku tehnyt jotain aiemmin tai ei. Steve Vaita mun on jotenkin vaikea laskea ihan samaan genreen, vaikka instrumentaalimusaahan sekin on tehnyt alusta asti.
 
Vai taisi olla aikoinaan Satrianin oppilas.
 
L.East

kid ego: Sekoilin jotain vuosiluvuissa. Mut eiks Vinnien eka levy tullut silti 1986 sekin?
 
Wikipedian mukaan Satchin EP ois tullut jo 1984, sitä en sit tiedä miten asia on. Joka tapauksessa meikä keskittyi vähän (lähinnä itseäni) harhaanjohtavasti pitkäsoittoihin. No joo, oli miten oli, meikä kyl pitää Satriania oman genrensä pioneerina, olipa joku tehnyt jotain aiemmin tai ei. Steve Vaita mun on jotenkin vaikea laskea ihan samaan genreen, vaikka instrumentaalimusaahan sekin on tehnyt alusta asti.
 
Jep, Vai on hieman eri tyylistä mun mielestä myöskin, kokeellisempaa kun Satch on enemmänkin puhtaasti rock. Ja Tony MacAlpine on ehkä enemmän neoklassinen heppu, eihän Satchin musa ole missään määrin neoklassista. Tää Moore on mulle oudompi..

Leslie East: Vai taisi olla aikoinaan Satrianin oppilas.
 
L.East
 
Joo mutta Vai nousi aiemmin pinnalle.

aalataur: Jep, Vai on hieman eri tyylistä mun mielestä myöskin, kokeellisempaa kun Satch on enemmänkin puhtaasti rock. Ja Tony MacAlpine on ehkä enemmän neoklassinen heppu, eihän Satchin musa ole missään määrin neoklassista. Tää Moore on mulle oudompi..
 
Moore on kans sitä neoklasaria. Hieno soittaja, pitäisi perehtyä musaansa paremmin.

Offtopic ja mun mielipide noista neljästä juuri mainitusta:
 
Mä en pysty kuuntelemaan Vinnie Moorea, kun yhdeksän kymmenestä fraasista ja lickistä alkaa ykköseltä ja loppuu kolmoselle. Se kuulostaa uskomattoman typerältä. Tosi hyvä vibrato sillä on kyllä, mutta muuta viehätystä en sen soitosta löydä. Kahden markan melodiat ei jaksa yhtä kuuntelukertaa pitempään innostaa.
 
Vaista diggailen kovasti, sillä on ehdottomasti tunnistettavin oma tyyli. Rehellisyyden nimissä on pakko todeta, että jos on kuunnellut vähänkään enemmän Frank Zappaa, niin ei ole pienintäkään epäselvyyttä, että mistä Vai on ylivoimaisesti suurimman osan ideoistaan saanut. Biisit on ihan Zappaa, suoranaisia rip-offejakin löytyy tuotannosta paljon, mutta silti Vailla on aika omanlaisensa näkemys musiikista. Yksi suurimmista vaikuttajista evöh.
 
Satrianilla on älyttömän hyvä tatsi, mutta mun tietääkseni vain yksi hyvä biisi. Soundista voidaan olla montaa mieltä, mutta Extremist -levy on kuitenkin ihan ok. Melodiat ja ideat on huomattavasti järkevämpiä ja luontevampia kuin Moorella, mutta sisällöltään siltikin aika höttöä, siis sitä urheiluruutukamaa. Satriani olisi loistava kitaristi johonkin laulajalla varustettuun mainstreambändiin, mutta sooloartistina ei nappaa. Vai-yhteydestä olisi kiva kuulla lisää. Siis että opettiko Satriani Vaita pitempäänkin, vai oliko kyse muutamista hassuista kitaratunneista?
 
Tony MacAlpinen Maximum Security kolaahti joskus lujaa, mutta sittemmin viehätys katosi. Biisit on vähän kuin tän genren etydejä. Hyviä ideoita on siellä täällä, mutta niitä vaivaa vähän samat jutut kuin Moorenkin biisejä. Loistava sideman mm. Vain bändissä, koska pystyi hoitamaan sekä kitaristin että kiipparistin tonttia. Chopinin etydejä löytyy kai kaikilta levyiltä. Näin klassisesta musiikista paljoakaan ymmärtämättömän maallikon korvaan ne kuulostaa oikein hyvältä, mutta veikkaan että oikeilla klasaripianisteilla voisi olla sananen sanottavana niistä. Pitäisikin soitattaa jollekin tutulle pianistille ja kysyä, että lähteekö vai eikö.
 
E: Enpä muuten tiedä, että miksi tän viestin kirjoitin - ihan kun jotain kiinnostaisi. :-) No, tulipahan tarinoitua. Josko noista saisi keskustelua aikaan.

Satrianilla on älyttömän hyvä tatsi, mutta mun tietääkseni vain yksi hyvä biisi. .
 
Mitä biisiä tarkoitat? :D Ihan uteliaisuudesta kysyn.. Ei sillä, onhan sillä paljon semmosta taustamusan tyylistä mitä ei kyllä jaksa kuunnella paria kertaa kauempaa. Flying in a Blue Dream -levyltä löytyy minusta parhaat rallit.
 
MacAlpine ei ole kolahtanut kovin paljoa, Maximum Security taitaa olla paras tuotos, ihan kaikkia en ole kyllä kuullut.
 
E: A, ei The.

aalataur: Mitä biisiä tarkoitat? :D Ihan uteliaisuudesta kysyn..
 
Extremist -levyltä Cryin' -niminen biisi. Jotenkin se vaan kuulostaa siltä, että Satriani ei soita siinä kitaraa, vaan musiikkia ja oikeita melodioita. Flying In A Blue Dream -levyynkin joskus tutustuin, mutta muistaakseni ei kolahtanut (sekään). Voisihan sen tietty hakea kirjastosta ja kuunnella parin vuoden tauon jälkeen uusilla korvilla, josko siitä jotain saisi irti.
 
E: Eikun hitto, sori, kaksi hyvää biisiä. Satch Boogie on aivan hulvaton ralli, opettelin sen joskus melkein nuotilleen. Kaikkia kampeamisia ja pinch harmoniceja en saanut ihan samalta kuulostamaan. :-D

http://www.youtube.com/watch?v=or43DQ8y2eA
http://www.youtube.com/watch?v=QulYSXQPC2Q
http://www.youtube.com/watch?v=sTSKvVDcRw4
http://www.youtube.com/watch?v=FclrtPUquhQ
 
Ota nuista sitten selvää :?

Vai on jotain mitä itse en koskaan ole ymmärtänyt ja sitä Vain suurta suosiota.
 
Suurista nimistä esim. Paul Gilbert on minusta paljon kovempi jätkä ja sillä on vibarato(kin) kunnossa toisin kuin Vailla. Jossakin videolla oli Gilbert ja Vai ja olis ollu andy Simmons..tai joku. .Vai jäi pahasti jalkoihin lutkutustensa kanssa kun sillä ei vaan ollu oikeesti mitään kauheesti sanottavaa. Mutta, Vain ekalla levyllä on hienoja biisejä ja hienoa soittoa.

vox10: Vai on jotain mitä itse en koskaan ole ymmärtänyt ja sitä Vain suurta suosiota.
 
Uskoakseni Vain suuri suosio perustuu siihen, että sillä on yksi tunnistettavimmista tyyleistä koko sähkökitaran historiassa. Hitto, mun mutsikin tunnistaa Steve Vain soiton muutamasta tahdista, vaikkei rockmusasta ja kitarasankareista muuten niin välitäkään. :-D

G-tarhead, loistava postaus. :D

kimurantti1:
Satrianilla on älyttömän hyvä tatsi, mutta mun tietääkseni vain yksi hyvä biisi. Soundista voidaan olla montaa mieltä, mutta Extremist -levy on kuitenkin ihan ok. Melodiat ja ideat on huomattavasti järkevämpiä ja luontevampia kuin Moorella, mutta sisällöltään siltikin aika höttöä, siis sitä urheiluruutukamaa. Satriani olisi loistava kitaristi johonkin laulajalla varustettuun mainstreambändiin, mutta sooloartistina ei nappaa. Vai-yhteydestä olisi kiva kuulla lisää. Siis että opettiko Satriani Vaita pitempäänkin, vai oliko kyse muutamista hassuista kitaratunneista?
 

 
http://www.youtube.com/watch?v=BDo7lQ6Jt8Q
 
Siitä vaan sitten.:) itselle ei kyllä kolahda hirveesti, tollasta mitäänsanomatonta perusrokkia Satrianille ominaisesti kyllä...

Osuvasti sanottu että Joen biisit on aikalailla hyviä taustanauhoja joiden päälle mies sitten tiluttaa jotain. Toisaalta, löytyy esim. Crystal Planet-levyltä muutama ihan jäätävän timanttinen veto mielestäni, esim. nimikkobiisi ja Secret Prayer. Jostain syystä ei muusta tuotannosta oo vielä löytynyt mitään puhuttelevaa...

JamesHetfield: http://www.youtube.com/watch?v=BDo7lQ6Jt8Q
 
Siitä vaan sitten.:) itselle ei kyllä kolahda hirveesti, tollasta mitäänsanomatonta perusrokkia Satrianille ominaisesti kyllä...
 
Oon mä Chicken Footiin tutustunut. Vaikka toi on vähn tylsää kamaa, niin kyllä sitä pitempään jaksaa kuunnella kuin Satrianin soolotuotantoa. Toi nimenomainen biisi musta ko. bändin heikointa antia.

ekikoo: Toisaalta, löytyy esim. Crystal Planet-levyltä muutama ihan jäätävän timanttinen veto mielestäni, esim. nimikkobiisi ja Secret Prayer.
 
Ja Ceremony, Up in The Sky ja varsinkin Time. Mun mielestä Sutenöörin paras levy. Kovia biisejä, pitääkin ottaa kuunteluun taas.