Kitarat: soittaminen ›

pitää vaan treenata sormet verillä ja muistaa opetella niitä uusia ja vaikeitakin asiota.
 
Tuo ärsyttää kun sormenpäät menee verille. Monet kerrat olen saanut putsata kieliä verestä ja soittaa laastarin kanssa joka ei oikein onnistu.

Tuo ärsyttää kun sormenpäät menee verille. Monet kerrat olen saanut putsata kieliä verestä ja soittaa laastarin kanssa joka ei oikein onnistu.
 
Kun soittaa paljon onneksi sormenpäät sitte kovettuu eikä tunnu sitten enää missään.

Itseäni on viime aikoina vienyt eniten eteenpäin soitossa se, että improvisoinnissa yrittää seurata kappaleen sointukulkua ja osua sointujen nuotteihin "satunnaisen noodlailun sijaan". Monissa hienoimissa kitarasooloissa on aika hitaita osioitakin ja ne saa kuulostamaan paljon paremmalta kun yhdistää soolojaan alla oleviin sointukulkuihin. Ja kun saa hitaita osioita kuulostamaan hyvältä niin sitten ne nopeammat tilupätkät välissä tai lopussa kuulostavat paljon paremmalta.
 
No miten alkaa tehdä tätä käytännössä?
 
Blueskaavalla on aina hyvä aloittaa! Eli joku blueskaavan mukainen taustanauha soimaan ja sitten päälle vaikka mollipentatonisella tai bluesasteikolla improvisoimaan. Mutta koetakin tällä kertaa osua aina sointujen vaihtokohdissa soinnun perussäveleen. Aloittaa voi vaikka sillä että nakuttaa sointujen mukana vaikka pelkkiä perussäveliä ja kun niillä pysyy hyvin sointukulussa mukana niin lähtee siitä perusävelestä seikkailemaan ympäriinsä kuitenkin siten että seuraavan sointuvaihdon kohdalla taas ensimmäinen nuotti on uuden soinnun perussävel. Sitten voi vaikka kokeilla soittaa samoja licksejä eri sointujen päälle siten että "siirtää licksin" alkamaan aina uuden soinnun perussävelestä.
 
Kun tämä sujuu blueskaavalla niin sitten vain muita sointukulkuja taustalle. Vaikka omien lempibiisien joku osuus looppaamaan taustalle ja siihen samalla tavalla improvisoimaan päälle siten että sointuvaihdoissa blockaa soolon ensimmäiseksi nuotiksi sen perussävelen. Kun tämä alkaa olla hallussa voi sitten varioida teemaa ja yrittää osua aina ensimmäiseksi sointuvaihdossa uuden soinnun muihin nuotteihin.
 
Erittäin kehittävää on myös sama treenaminen siten että ei laitakaan taustanauhaa vaan pelkästään metronomin tai rumpukoneen ja alkaa soittamaan sooloa samalla tavalla. Eli yrittää päässään kuvitella sointukulun ja osua sointuvaihdoissa perussäveleen. Aloittaa voi taas vaikka nakuttelemalla pelkkiä perussäveliä sointujen blueskaavan mukaan ja sitten kun se sujuu alkaa "seikkailemaan". Kun tämä alkaa sujumaan niin huomaa että pystyy paljon paremmin seurailemaan myös bändin tai taustanauhan soittoa sooloissaan. Tai soittamaan ihan itsekseen todella hyvänkuuloisesti siten että soittaa komppia ja siihen sekaan soolopätkiä ja koko homma pysyy hienosti läjässä ja kuulostaa musiikilta.
 
Voin selvittää asiaa vielä lisää konkreettisemmin esimerkein jos kiinnostaa.

Itseäni on viime aikoina vienyt eniten eteenpäin soitossa se, että improvisoinnissa yrittää seurata kappaleen sointukulkua ja osua sointujen nuotteihin "satunnaisen noodlailun sijaan".
 
Tätä olen juuri yrittänyt miettiä että mitenkä kannattaisi improvisoida soolo taustan päälle että se kuulostaisi "hyvältä", jossa on vaikkapa eri sävellajien sointuja. Nykyään se menee oikeestaan niin että etsin kappaleen sävellajin ja soittelen jotain mollipentatonista ja mollin ääniä ylipäätään sen kummemmin komppiin katsomatta. Tietenkin jos huomaan sävellajin vaihtuvan niin jotenkin tönkösti siirryn seuraavaan sävellajiin
 
Voin selvittää asiaa vielä lisää konkreettisemmin esimerkein jos kiinnostaa.
 
Itse ainakin olisin kiinnostunut.

Tätä olen juuri yrittänyt miettiä että mitenkä kannattaisi improvisoida soolo taustan päälle että se kuulostaisi "hyvältä", jossa on vaikkapa eri sävellajien sointuja. Nykyään se menee oikeestaan niin että etsin kappaleen sävellajin ja soittelen jotain mollipentatonista ja mollin ääniä ylipäätään sen kummemmin komppiin katsomatta. Tietenkin jos huomaan sävellajin vaihtuvan niin jotenkin tönkösti siirryn seuraavaan sävellajiin
 
Itse ainakin olisin kiinnostunut.
 
No hienoa. Itselläni oli pitkään sama juttu että katsoi vain kompin sävellajin ja sooloili sitten päälle käyttäen sopivaa pentatonista tai diatonista asteikkoa (siis vaikka normaalia duuri tai molliasteikkoa tai jopa moodia). Mutta jossain vaiheessa alkoi homma jumiutua ja kaikki soolot kuulostaa samoilta alla olevasta kappaleesta riippumatta. Mutta kun tätä sointujen hyödyntämistä tajusi alkaa harjoittelemaan niin mielenkiinto ja kehittyminen nousivat taas kummasti.
 
Elikkäs aloitetaan ihan ihan alusta. Otetaan esimerkiksi 12-tahtinen blueskaava A:sta. Tähän voi kompin soittaa rockimmin vaikka metallisoundeilla ja suorana jos ei tykkää bluesista. (Jos joku tietää hyviä netistä imuroitavia taustanauhoja tähän käyttöön niin laittakaa ketjuun). Itse nauhoitan kompin tietokonelle tai sitten käytän valmiita taustanauhoja oppikirjoista tms.
 
Eli soinnut menevät näin (yksi kirjain = yksi tahti):
 
AAAA DDAA EDAE
 
Tähän voi sitten ottaa vaikka sen perus mollipentatonisen asteikoin yleisimmästä asemasta pienin laajennuksin (alle on merkitty asteikko ja ne nuotit joita tarvitaan sillä perussävelellä aloittamisella)
 
E |-----|-----|-----|-----|--A--|-----|-----|--O--|-----|--D--|-----|--E--||
B |-----|-----|-----|-----|--E--|-----|-----|--O--|-----|--A--|-----|-----||
G |-----|-----|-----|-----|--O--|-----|--D--|-----|--E--|-----|-----|-----||
D |-----|-----|-----|-----|--O--|-----|--A--|-----|-----|-----|-----|------||
A |-----|-----|-----|-----|--D--|-----|--E--|-----|-----|-----|-----|-----||
E |-----|-----|-----|-----|--A--|-----|-----|--O--|-----|-----|-----|-----||
 
Nyt sitten sooloilemaan asteikolta mitä vain, kuitenkin siten että jokaisen tahdin alussa jossa sointu vaihtuu (tai aluksi vaikka joka tahdin alussa vaikka sointu on sama kuin edellisessä tahdissa) näppää ensimmäiseksi soinnun perussävelen. Vähän kiinnostavammin tämän voi tehdä vaikka liuttamalla aina perussäveleen. Sooloilun voi aloittaa sitenkin että naputtelee vaikka koko ajan pelkästään tuota alla olevan soinnun perussäveltä. Muutaman kierron jälkeen alkaakin tulla sellainen olo että tekisi mieli lähtee vaeltelemaan asteikolla ympääriinsä. Siitä vain, mutta kuuntele alla olevaa komppia ja koeta soittaa aina soinnunvahdon alkuun se soinnun perussävel.
 
Kun tämä alkaa sujumaan, niin sitten vain laajentamaan seikkailua otelaudalla. Ja kun muutaman päivän päästä alkaa tuntua siltä että se perussävelen saa aina soinnunvaihdon kohdalle menemään oikein, niin sitten hommaa voi taas edistää tähtäämällä sointujen muihin säveliin (terssiin, kvinttiin). Pikkuhiljaa alkaa kuulemaan miltä tietyt soolojen nuotit kuulostavat sointua vasten. Eli korva alkaa kehittyä. Ja sitten kun kokeilee niitä tuttuja licksejään tällä tyylillä soitettuna, eli aloittaa tai lopettaa licksin soinnun säveliin tms. niin homma kuulostaakin ihan toiselta. Sama homma skaaloilla juoksutusten suhteen. Kokeile aloittaa juoksutus vaikka aina perussävelestä. Tai sitten hitaammissa soolopätkissä tähtäilet enemmän niihin soinnun säveliin kuin satunnaisiin säveliin asteikolla. Kuulostaa varmasti paremmalta.
 
Tätähän voi soveltaa sitten mihin tahansa sointukulkuihin. Itse olen esimerksi viime aikoina laittanut pyörimään taustalle E-molli sointikulun eräältä DVD:ltä:
 
Em C Am Em C G/B C D B/D#
 
Ja siihen sitten harjoittelen samoja ideoita käyttäen E-molli asteikkoa eri asemista otelautaa. Kun tuo alkaa puuduttaa niin uutta taustanauhaa kehiin eri sointukuluilla, temmoilla, eri sävellajista jne. Alku voi olla hankalaa, mutta taatusti soitto edistyy paremmin kuin jos ei välitä alla olevasta sointukulusta mitään vaan pelkästään sooloaa.
 
Kun jumittaa on siis muutettava treenitapojaan. Itse en sahaa skaaloja juuri koskaan pelkästään vaan koetaan laittaa taustanauhan ja sahata sen päälle siten että blockailee vaikka niitä sointuvaihtoja samalla.

http://video.google.com/videoplay?d … ;so=0&type=search&plindex=0
 
Yläolevaan viestiin viitaten. Suosittelen tutustumaan.

http://video.google.com/videoplay?d … ;so=0&type=search&plindex=0
 
Yläolevaan viestiin viitaten. Suosittelen tutustumaan.
 
Loistavaa kiitos, pitää katsoa koko video paremmalla ajalla.

http://video.google.com/videoplay?d … ;so=0&type=search&plindex=0
 
Yläolevaan viestiin viitaten. Suosittelen tutustumaan.
 
Tuo on kyllä. Ehkä paras opetusvideo koskaan. Lisäksi Martyn soitto on ainakin itseäni aina inspiroinut soittamaan.

joo elikkä oon soitellu kitaraa parisen vuotta ja soitan enimmäkseen omia riffejä ja soolon pätkiä jotka ei oo mitenkään hyviä. kävin noin 2 vuotta tunneilla ja lopetin just ennen joululomaa. en osaa yhtäkään biisiä ulkoa ja minusta kaiken oman soittaminen on paljon hauskempaa puuhaa. tuntuu että soitto ei oo kehittyny yhtään viimisen puolen vuoden aikana vaikka soitan joka päivä nykyään. MIKÄ AUTTAISI?
 
En jaksanut lukea kaikkia viestejä, enkä tiedä onko tämä jos sanottu, mutta tekstin alussa sanoit että "omia riffejä ja soolon pätkiä, jotka ei ole mitenkään hyviä". Tuohon kannattaa puuttua. Elikkäs suosittelen etsimään vaikkapa netistä jotain hyviä likkejä mitä voit yhdistellä ja muunnella. Lisäksi niihin riffeihin kannattaa panostaa. Kokeile saada ne riffit luistamaan niin hyvin että ne kuullostavat omasta mielestäsi hyvältä. Kannattaa Myös opetella soittamaan niitä eri kohdista. Näin opit tuntemaan otelaudan paremmin.