Apricot aprikoi: Joskus puhuttiin jonkun kanssa, että wahia voi käyttää keikan aikana max kahdessa biisissä, ja kummassakin vain kerran, muuten koko juttu tulee tylsäksi. John Titor vastaili: Onpa ehdoton ajatus. Mitäs jos runkkaa jotain funkia, jossa pitää pitää wah-säkätystä taustalla? Teoria romuttuu heti kättelyssä. Onhan tuo kahden biisin "sääntö" aika jyrkkä ajatus, mutta kyllä funkin komppaamisessakin wahin jatkuva käyttö on mielestäni hieman liian helppo ja laiska tapa saada groovea aikaiseksi. Sama ajatus pätee mielestäni myös komppaamiseen: moni komppi on paremman kuuloinen ilman wahia, joka turhaan pyöristää iskujen taimia, dynamiikkaa ja kitaran omaa soundia. Toisaalta joskus wahuttelu on ainoa vaitoehto. Mutta kannattaa funk-miehenkin miettiä vaihtoehtoisia ilmaisumuotoja. "What chew gon' play now?"
"Bobby, I don't know. But what's it ever I play, it's got to be funky" |
Kyllä joo. Petruccilla on aika monasti tämä wahittelu aika mukavan kuuloista. Ainakin tuon tyyppisissä sooloissa. Vaikka Petruccilla on varsinkin nykyään monasti tyylitaju pahasti hakusessa, niin Peruvian skies sisältää kyllä aivan jumalattoman hienon wahia hyödyntävän soolon. ...and music?
Well, it's just entertainment folks. |